Työn tekeminen ja tilojen käyttö valtiolla on isojen muutosten edessä. Samaan aikaan kun työn tekeminen muuttuu paikasta riippumattomaksi, yhä useampi kansalainen asioi digitaalisesti.
Kuinka paljon sijainnilla on väliä tulevaisuuden työnteossa valtiolla? Miten digitaalisuus ja toisaalta kansalaisten digitaidot vaikuttavat työntekoon? Senaatti-areenassa keskusteltiin työn ja fyysisten työpaikkojen muutoksesta nyt ja tulevaisuudessa.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero avasi Senaatti-areenan puheenvuorollaan. Hän kertoi yhteiskäyttöisyyden tuovan tulevaisuudessa merkittäviä säästöjä ja uusia mahdollisuuksia valtiolle.
Valtiovarainministeriö arvioi, että 31 prosenttia kaikesta valtiohallinnolle tehtävästä työstä on riippumatonta paikasta, jossa työ tehdään. Ministeriön mukaan paikan merkitys on pieni erityisesti hallinto-, asiantuntija- ja tutkimustyössä.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero arvioi, että paikkariippumattomuuden ansiosta eri hallinnonalojen toimipisteitä voidaan yhdistää lähitulevaisuudessa. Tämä tuo säästöjä ja uusia mahdollisuuksia valtiolle.
”Uusien tilojen kehittämisessä tärkeintä on yhteistyö tilojen käyttäjien kanssa. Heillä on paras ymmärrys organisaationsa erityistarpeista”, Paatero sanoi.
Kansanedustaja ja työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen sanoi, että Suomen alueellinen kehitys on huomioitava muutoksia toteuttaessa. Toimitilojen yhteiskäyttöisyys eri viranomaisten kesken, digitaalisuus ja joustotyö luovat uusia mahdollisuuksia alueellistamiseen, joka kaipaa uudenlaista otetta virastojen siirtojen sijaan.
”Tällä hetkellä 40 prosenttia valtion työpaikoista on keskittynyt Uudenmaan alueelle. Valtion läsnäoloa tarvitaan kaikkialla Suomessa. Kun rakennamme toimipisteverkostoa uudestaan, meidän on mietittävä, miten työpaikat ja osaaminen jakautuvat koko maassa”, Ikonen sanoi.
Lue myös: Attilan virastojen väki kaipaa lisää yhteiskäyttöisyyttä
Senaatti-areena on asiantuntijafoorumi, jossa kehitetään tulevaisuuden työympäristöjä ja työnteon tapoja.
Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun ja Poliisihallituksen teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna pohtivat yhteisten tilojen mahdollisuuksia. Yhdessä esiintynyt kaksikko kertoi tunnistaneensa monia kohteita, joissa asioiden tekeminen yhdessä toisi synergiahyötyä molemmille organisaatioille.
”Yhteisten tilojen käyttöä voitaisiin lisätä helposti. Miksi kaikilla pitäisi olla oma arkisto, henkilöstöruokala ja punttisali? Tämän kaltaisia tiloja ja palveluita voitaisiin helposti jakaa hallinnonalojen kesken”, Wasastjerna pohti.
”Valtion kokonaisetua parantavien uudistusten toteuttamista voi hidastaa, jos taloudelliset kustannukset ja hyödyt eivät jakaannu tasaisesti eri organisaatioiden välillä. Tähän on kiinnitettävä huomioitava uudistuksia tehdessä”, Bruun lisäsi.
Valtionhallinnon palvelupisteissä käyntiasiointi vähenee, mutta palveluiden tarve ei kuitenkaan katoa. Vuonna 2011 valtiohallinnon palvelupisteissä asioitiin yhdeksän miljoonaa kertaa. Vuoteen 2018 mennessä määrä oli pudonnut viiteen miljoonaan.
Valtiovarainministeriön kehittämisosaston päällikkö, ylijohtaja Juha Sarkio kertoi ministeriön odottavan, että vuonna 2029 asiointikäyntejä tehdään enää 2–3 miljoonaa.
”Samaan aikaan kun puolet toimipisteiden asiakkaista on kadonnut, toimipisteiden määrä on vähentynyt ainoastaan kymmenesosalla. Siksi toimipaikkaverkostoa pitää miettiä uudestaan nyt.”
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura kertoi, että sähköiseen asiointiin siirtyminen vähentää asiakaskäyntejä vauhdilla myös Verohallinnossa. Hänen mukaansa Verohallinnon palveluita voidaan digitalisoida ja keskittää enemmän, kunhan kansalaisille tarjotaan apua palveluiden käyttöön.
”Asiakas voisi ottaa etäyhteyden Verohallinnon asiantuntijaan vaikkapa Kelan toimipisteestä käsin heidän työntekijänsä avustuksella. En usko, että palvelujamme voidaan digitalisoida kokonaan seuraavan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä osalla väestöstä ei ole palveluiden käyttämiseen tarvittavia digitaitoja.”
Vaikka jonain päivänä kaikki Verohallinnon asiakaskohtaamiset voitaisiin hoitaa digitaalisesti, Markku Heikuran mielestä on silti työntekijän näkökulmasta tärkeää, että työ on myös paikka, johon mennään fyysisesti.
”Kasvokkain kohtaaminen on erityisen tärkeää, jos kehittää jotain uutta tiimin kanssa. Lisäksi työnantajan on hyvä nähdä työntekijää, jotta hän voi varmistua tämän hyvinvoinnista”, Heikura sanoi.
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoi havainneensa, että mahdollisuus etätyöhön on lisännyt tuottavuutta.
”Jos ihminen viihtyy työssään ja työvälineet sekä työympäristö ovat kunnossa, hän tuottaa parhaan mahdollisen palvelukokemuksen asiakkaille. Tiedän, että pääkaupunkiseudullakin on ihmisiä, joilla menee päivässä jopa kaksi tuntia työmatkoihin. Kun tuon ajan voi käyttää muuhun, virkeys ja tyytyväisyys työhön paranevat.”
Lue myös: Käyttäjät kehuvat Sesamia: Toimiva, monipuolinen ja rauhallinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
”Yhteiset työympäristöt ovat kestävää ja vastuullista tilankäyttöä. Joustava monitila lisää työmotivaatiota ja yhteistyötä eri virastojen kesken. Virastojen yhteiset palvelupisteet takaavat myös monipuolisen asiakaspalvelun”, yhteisistä työympäristöistä vastaava hankejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.