Näin toimimme

Tällä hetkellä valtion vuokrajärjestelmä on keskitetty Senaatille ja samalla käytössä on omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä. Asiakkaat maksavat Senaatille vuokraa, joka kattaa kiinteistöjen investoinnit ja muut kulut. Senaatti ei tee tilojen vuokrauksella voittoa.

Omakustannusperusteisen vuokrajärjestelmän tavoitteita ovat tehokas ja tarkoituksenmukainen tilankäyttö sekä kiinteistöjen ylläpidon järjestäminen niin, että rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa.

Senaatti on saavuttanut tavoitteet kustannusten nousun hillitsemiseksi. Valtion toimitilakustannukset olivat vuonna 2015 noin 800 miljoonaa euroa ja ne ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuosina 2015–2022. Tällä hetkellä tilakustannukset ovat noin 776 miljoonaa euroa. Säästöä on syntynyt yhteensä 600 miljoonaa euroa.

Samalla uusiin tiloihin on investoitu kaksi miljardia euroa. Toimitilojen kunnossapitoon on käytetty 700 miljoonaa euroa. Tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä on myyty yli miljardin euron edestä. Senaatti investoi lähivuosina valtion toimitiloihin arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinneista suurin osa kohdistuu turvaviranomaisten tiloihin, eli mm. Puolustusvoimille, Poliisille, Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja vankiloihin. Investointiohjelmaan sisältyy myös toimitilojen varautumisen parantamiseen liittyvät projektit, kuten toimitilojen varavoimaratkaisut. Toteutettava investointiohjelma nostaa väistämättä tilakustannuksia. Senaatin asiakkaiden vuokrat ovat lisäksi sidottu indeksiin.

Yhteisestä omaisuudestamme voidaan pitää erinomaista huolta ilman, että julkisia varoja tuhlataan. Keskitetty ja ammattitaitoinen kiinteistöhallinta tietää parempia työskentelytiloja työntekijöille, parempia palveluita kansalaisille ja säästöjä valtiolle. Tällä hetkellä valtion tilat ovat hyvässä kunnossa ja toiminnallisesti parempia kuin koskaan.

Vuonna 2022 Senaatti-konserni investoi lähes 500 miljoonaa euroa asiakkaidensa toimitiloihin. Hankkeista tyypillisesti noin 2/3 on peruskorjausta ja -parannusta ja 1/3 uudisrakentamista. Tällä hetkellä (2023) eri valmistelu- tai toteutusvaiheessa yli 500 rakennushanketta, joista yli 200 on rakentamisvaiheessa. Rakentamisvaiheen investointihankkeiden arvo on yli 750 miljoonan euroa.

Uudisrakentaminen on pääosin korkean turvaluokan rakentamista poliisille, vankiloista vastaavalle Rikosseuraamuslaitokselle ja Puolustusvoimille, mikä asettaa omat vaatimuksensa käytettäville materiaaleille ja edellyttää turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla olevilta.

Senaatti toteuttaa investoinnit ja asiakasvirastot maksavat tiloista omakustannusperiaatteen mukaisesti vuokraa, jolla katetaan investointikustannukset, kiinteistön ylläpitokorjaukset ja kiinteistön tasoa ylläpitävät peruskorjaukset. Uudisrakentamisen ja tilojen laatua nostavan perusparannuksen yhteydessä tilojen vuokrataso tyypillisesti nousee. Asiakkaalla on oltava myönnettynä kohoaviin tilakustannuksiin riittävät määrärahat ennen hankkeen käynnistämistä.

Pääosa Senaatti-konsernin rakennushankkeista toteutuu hankkeen budjetin mukaisesti. Esimerkiksi vuosina 2018-2022 tehtyjen investointipäätösten pohjalta toteutettujen hankkeiden kustannukset jäivät kokonaisuutena jopa alle budjetoidun.

Rakennushankkeita johdetaan ja seurataan kustannustavoitteiden mukaisesti ja tarvittaessa neuvotellaan asiakasviraston kanssa ratkaisuista, joilla hanke saadaan toteutettua suunnitelman mukaisessa budjetissa.

Yksittäisissä tapauksissa hankkeen kustannukset voivat nousta kesken hankkeen, mikä yleensä johtuu hankkeen sisällön laajenemisesta tai asiakkaan tarpeen muuttumisesta. Historiallisten arvokiinteistöjen osalta kustannusten arvioiminen on haastavaa, kun mahdollisesti puutteelliset rakenteelliset ratkaisut selviävät vasta purkutöiden yhteydessä. Viimeisen vuoden aikana on rakentamisen materiaali- ja energiakustannusten voimakas inflaatio aiheuttanut paineita ennen Ukrainan sotaa aloitetuissa ja lasketuissa hankkeissa.

Senaatti-konsernin tavoitteena on myös pienentää rakentamisen aiheuttamia päästöjä, ja Senaatti onkin ensimmäisenä Suomessa asettanut tarkat päästöjä koskevat tavoitteet. Kaikissa yli 2 miljoonan euron uudisrakennushankkeissa tavoitteena on 25 % päästövähennys ja korjaushankkeissa 15 % vähennys tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna.

Varsinkin uudisrakentamisessa puurakentamista tutkitaan lähtökohtaisesti yhtenä hiilijalanjälkeä pienentävänä ratkaisuvaihtoehtona. Turvallisuuskohteissa puurakentaminen ei kuitenkaan yleensä ole hyväksyttävissä oleva vaihtoehto.

Yhteisestä omaisuudestamme on pidettävä erinomaista huolta. Se edellyttää rautaista ammattitaitoa monimutkaisten ja vaativien hankkeiden toteuttamiselle.

Poliisin erityisenä haasteena on se, että suuri osa nykyisin käytössä olevista tiloista on rakennettu 1960–80-luvuilla. Ne ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Pelkän peruskorjauksen lisäksi tarve on perusparannukselle, jossa tilat uudistetaan vastaamaan myös toiminnallisesti poliisin nykypäivän tarpeita.

Poliisin vanhoissa tiloissa vuokrataso on tyypillisesti ollut hyvin alhainen. Kun rakennetaan uusi, moderni, korkean turvallisuustason rakennus, sen vuokra on omakustannusperiaatteen mukaisesti merkittävästi vanhaa korkeampi. Jotta investointi voidaan toteuttaa, Poliisi tarvitsee määrärahat tilavuokraa varten.

Senaatti tekee poliisin kanssa tiivistä yhteistyötä ja on yhdessä Poliisihallituksen kanssa laatinut tiekartan priorisoiduista tilahankkeista. Yhteensä 38 poliisihanketta on suunniteltu toteutettavaksi ennen vuotta 2027. Näiden toteuttaminen tarkoittaa tehtyjen laskelmien mukaan noin 420 miljoonan euron investointeja. Tämä tarkoittaisi noin 22,2 miljoonan euron korotuspainetta poliisin budjettirahoitukseen.

Vuokra-aikana Senaatti vastaa poliisin kiinteistöjen ylläpitokorjauksista ja kiinteistöjen tasoa ylläpitävistä peruskorjauksista. Peruskorjaukset eivät olennaisesti muuta rakennuksen laatutasoa eivätkä täten vaikuta asiakkaalta perittyyn vuokraan.

Tilojen kuntoa seurataan säännöllisesti. Mahdollisissa sisäilmaongelmatapauksissa toimitaan Senaatin kehittämien nollatoleranssi-käytäntöjen mukaisesti. Epäilyt ja havainnot selvitetään nopeasti asiantuntijoiden toimesta ja sovitaan korjaavista toimenpiteistä.

On tärkeää, että poliisilla on käytössään ajanmukaiset, terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vanhat rakennukset eivät vastaa poliisin toiminnallisia vaatimuksia mm. tilatarpeen, turvallisuuden tai muiden teknisten vaatimusten osalta. Tämä johtaa poliisitalojen toteutuksessa uudisrakennushankkeisiin, jotka eivät ole mahdollisia ilman riittävää korotusta poliisin toimintamenoihin.

Hyvät ja turvalliset työskentelyolosuhteet edellyttävät, että rakennuksista pidetään huolta pitkäjänteisesti koko niiden elinkaaren ajan. Tämä vaatii oikeaa osaamista, rakennusten kunnon säännöllistä seurantaa sekä niiden hoidosta ja ylläpidosta huolehtimista. Positiivisiten tulosten kannustamana Senaatti haluaa jatkaa toimintansa määrätietoista kehittämistä. Kiinteistö- ja rakennusalalla Senaatti on tunnettu edelläkävijä sisäilma-asioissa.

Senaatti panostaa ennen kaikkea ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin kokonaan. Toiminta perustuu rakennusten kunnon ja korjaustarpeiden tuntemiseen ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Senaatti tarttuu ilmenneisiin ongelmiin nopeasti päivän vasteajalla. Tällä hetkellä reaktiivisten sisäilmatoimien kohteena on alle 2 % Senaatin vastuulla olevista rakennuksista.

Suurin osa sisäilmaongelmista ratkeaa kiinteistöhoidollisin toimenpitein, mutta aina toisinaan tarvitaan korjaustoimenpiteitä.
Senaatti on tehnyt vuosina 2019–2022 yhteensä 250 miljoonan euron lisäpanostukset sisäolosuhteiden parantamiseen.

Senaatin sisäilmatoiminta rakentuu kolmesta kokonaisuudesta:

1) laadunvarmistus rakentamisen aikana sekä huolenpito rakennuksista ja niiden kunnossapidosta
2) oman sisäilmaosaamisen jatkuva kehittäminen ja laaja yhteistyö
3) ennakoiva havainnointi, nopea reagointi ja korjausten valvonta ja seuranta.

Rakennuskatsastuksen piirissä on yli 600 työntekijöiden päivittäisessä käytössä olevaa rakennusta. Rakenteiden tilaa ja ilmanvaihdon toimintaa seurataan säännöllisesti. Tavoite on, että yli 90 % asiakkaiden työntekijöistä työskentelee katsastetuissa tiloissa. Lisäksi Senaatti on suorittanut radonmittaukset yli 300 rakennuksessa. Radon on Suomessa erityinen sisäilmaongelma.

Tällä hetkellä käynnissä on yhteensä 15 tuloksellista kehitysprojektia. Jokapäiväistä toimintaa on siivoojien palkitseminen sisäilmahavainnoista sekä nopean toiminnan joukot, jotka koostuvat Senaatin sisäilma-asiantuntijoista ja homekoiratiimistä. Asiakastyytyväisyys sisäilmaan ja Senaatin toimintaan sisäilma-asioiden hoidossa on parantunut vuodesta 2015 lähtien.

Viime aikojen tapahtumat ovat antaneet valmius- ja varautumissuunnittelulle enemmän painoarvoa. Tilat ja toimitilapalvelut ovat tärkeässä roolissa kriittisten toimintojen ylläpitämisessä mahdollisissa poikkeustilanteissa. Tässä Senaatti-kiinteistöt on asiakkaidensa kumppani.

Senaatti-kiinteistöt tekee tarvittaessa asiakkaidensa kanssa tarkemmat varautumissopimukset, joissa sovitaan siitä, miten varautumissuunnitelma käytännössä laitetaan toimeen ja mitkä ovat asiakkaan ja Senaatin tehtävät, vastuut ja mitä kustannuksia varautumisesta asiakkaalle koituu. Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.

Valmius- ja varautumisasiat voivat tarkoittaa virastojen väestönsuojatiloja ja poistumistietä, joista Senaatti aina vastaa. Muista poikkeusolojen erityisistä järjestelyistä, kuten väistötiloista, teknisistä järjestelyistä kuten varavoimasta sekä palveluiden saatavuudesta sovitaan aina erikseen asiakasviraston kanssa.

Senaatti-kiinteistöissä on käynnissä noin 200 erilaista varautumiseen liittyvää konkreettista toimenpidettä. Tehtävät liittyvät niin Senaatin oman toiminnan varmistamiseen kuin palvelukumppanien toiminnan ja materiaalien sekä palvelujen saatavuuden kehittämiseen poikkeusoloissa.

Oma lukunsa on Senaatti-konserniin kuuluva Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistöstä. Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on varmistaa Puolustusvoimien kriittisten kiinteistöjen käytettävyys, toimintavarmuus ja jatkuvuus kaikissa turvallisuustilanteissa.

Hiilineutraalisuus- ja fossiilivapaustavoitteisiin vuoteen 2035 mennessä pyritään ensisijaisesti omin toimin ilman kompensaatiota. Jo tähän mennessä on onnistuttu saavuttamaan merkittävä määrä päästövähennyksiä muun muassa tilojen käyttöä tehostamalla, siirtymällä fossiilivapaan energian käyttöön ja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta. Toimenpiteiden johdosta Senaatin hallinnoimien kiinteistöjen käytön päästöt ovat vähentyneet 90 % vuodesta 2012. Kiinteistöjen käytön osalta hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa jo 2020-luvulla.

Senaatti panostaa valtion kiinteistöissä myös aurinkosähköjärjestelmien toteuttamiseen. Aurinkosähkö tuotti viime vuonna sähköä yli 1 gigawattituntia, mikä vastaa 50 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

Senaatti asetti ensimmäisenä Suomessa numeeriset päästövähennystavoitteet rakennushankkeille. Rakentamisen ja korjaamisen osalta tavoitteena on 25% ja 15% vähennys hiilijalanjälkeen verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen tasoon. Senaatti on sitoutunut päästötön työmaa green deal -sopimukseen ja kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeissa. Jatkossa Senaatti aikoo edelleen lisätä panostuksia uusiutuvaan energiaan sekä kasvattaa niin Senaatin hallinnoimien alueiden hiilensidontakykyä kuin niiden luonnon monimuotoisuuttakin. Tämä tapahtuu yksinkertaisin toimenpitein, kuten nurmialueita niityttämällä ja metsityksellä.

Haastavan energiatalven vuoksi Senaatti käynnisti syksyllä 2022 valtion kiintiestöissä laajan energiansäästöohjelman. Ohjelman tavoitteena on vähentää energiankulutusta 50 000 – 75 000 MWh, mikä vastaa lähes 10 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Säästöt pienentävät energiakustannuksia jopa 10 milj. euroa.

Kaikista tärkein ja vaikuttavin tapa vähentää energiankäyttöä ja turhia kustannuksia on luopua tarpeettomista tiloista. Senaatti edistää valtion toimitilastrategian mukaisesti sitä, että tarpeettomista toimistotiloista luovutaan hallitusti ja siirrytään työskentelemään valtion yhteisiin työympäristöihin. Luopumalla tyhjistä tiloista luomme säästöjä, vähennämme päästöjä ja lisäämme tilojen joustavaa käyttöä.

Rakennetun ympäristön päästöt ovat noin 30 % Suomen päästöistä. Pääosa rakennetun ympäristön päästöistä, 76 %, syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta, lämmityksestä ja sähköstä. Senaatti on ollut ja aikoo jatkossakin olla edelläkävijä toiminnan hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja koronapandemia ovat kiihdyttäneet siirtymistä hybridityöhön ja työskentelemään monipaikkaisesti, minkä seurauksena toimistotilojen käyttöaste on jäänyt alhaiselle tasolle.

Tulevaisuudessa julkinen hallinto toimii yhä enenevässä määrin yhteisissä työympäristöissä. Toimitilojen yhteiskäyttöisyys lisää joustavuutta tilojen käytössä, tuottaa säästöjä, vähentää päästöjä ja edistää siten myös Suomen valtion hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Valtion toimitilastrategian lähtökohtana on valtion tilojen entistä tehokkaampi ja kestävämpi käyttö vuoteen 2030 mennessä. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti valtiolle tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt myydään ja niihin sidotut pääomat voidaan ohjata valtion muihin tarpeisiin.

Ennen valtion omaisuuden myymistä, on sen arvon kehittämismahdollisuudet selvitettävä ja omaisuuden arvoa mahdollisuuksien mukaan kehitettävä. Kohteet, joilla ei ole kehityspotentiaalia arvonnousun näkökulmasta myydään suoraan uusille omistajille. Kiinteistökehityskohteita kehitetään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa ja kohteet myydään kaavallisen kehittämisen kautta saadun arvonnousun jälkeen. Kiinteistökehityskohteita kehitetään vain riskittömällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa kiinteistöomaisuuden kaavallista kehittämistä. Pääsääntönä on, että Senaatti ei voi tehdä suuria investointeja kohteisiin, joiden tarkoituksena on yksityiselle taholle vuokraaminen ja/tai myyminen.

Kiinteistökaupat tehdään aina tarjousten perusteella käypään hintaan.
Suoramyynti on mahdollista ainoastaan kunnille ja kaupungeille tietyissä erityistapauksissa, tällöinkin luovutukset tapahtuvat käyvällä arvolla.
Myyntiprosessin aikana Senaatti selvittää potentiaalisen ostajan taustan, kansalaisuuden, rahoituksen luotettavuuden ja taloudellisen kantokyvyn.

Kaikista myyntiin tulevista kohteista ilmoitetaan julkisesti. Myynneistä saadut rahat tuloutetaan valtiolle. Vuoden 2022 tuloutettavaksi tulokseksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa.

Aina korkein tarjous ei välttämättä voita. Näin saattaa olla erityisesti suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla. Senaatti haluaa varmistaa, että ostajalla todella on resurssit, kyky ja tietotaito ylläpitää arvokasta rakennusta.

Senaatti-kiinteistöjen konsernijohtaja päättää kaikista kiinteistökaupoista 0,5 milj. euroon asti ja Senaatin hallitus 10 milj. euroon saakka. Sen jälkeen toimivalta siirtyy maan hallitukselle ja yli 30 milj. euron kaupoista päättää eduskunta.

Tietojen kokoamisessa Senaatin kuntien tilatietopalveluyksikkö on kuntien yhteistyökumppani. Kunnat voivat jatkossa kehittää arjen tilahallintaansa ja strategista tilajohtamistaan.

Samalla ajantasainen tieto kuntien kiinteistökustannuksista ja riskeistä täydentää julkisen talouden kokonaiskuvaa. Valtio on viime vuosina Senaatin avulla onnistunut saavuttamaan merkittävät säästöt. Kuntien on mahdollista saada aikaan vastaavat säästöt omista toimitilakuluistaan.

Tilatieto on aiemmin ollut kunnissa usein hajallaan. Yksittäisen kunnan rakennuskantaan ja sen hallintaan sekä tilojen käyttöön ei välttämättä ole ollut näkymää. Tämän vuoksi kuntien käyttämien tilojen muodostamasta kokonaisuudesta ei ole aiemmin voitu rakentaa tarkkaa kuntakohtaista eikä valtakunnallista tilannekuvaa.

Tilanteen parantamiseksi kuntien tilatietoa on yhteismitallistettu ja digitalisoitu. Kuntien yhteistyökumppanina toimii Senaatin kuntien tilatietopalveluyksikkö. Ajantasainen ja helppokäyttöinen tilatieto sekä tukee kuntien päätöksentekoa että parantaa mahdollisuuksia arvioida koko kuntatalouden ja yksittäisten kuntien talouden kehitysnäkymiä ja riskejä.

Tällä on merkitystä paitsi julkisen talouden suunnittelussa myös yksittäisessä kunnassa, jossa pohditaan tulevia investointeja ja sitä, rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa. Kunnilla on valtiota huomattavasti enemmän tiloja käytössään. Kuntien vuosittaiset tilakustannukset ovat moninkertaiset valtioon verrattuna. Sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen monelle kunnalle voi jäädä käsiin hyvinvointialueiden käytöstä poistuvia tiloja.

Monissa kunnissa väestökehitykseen liittyy haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku sekä ilmastokysymykset ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Samalla kunnat joutuvat tekemään päätöksiä esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen tilojen merkittävistä korjaustarpeista ja mahdollisten korvaavien tilojen rakentamisesta. Siksi on tärkeää, että kunnilla on käytössään ajantasaista, tarkkaa ja helppokäyttöistä digitaalista tietoa päätöksenteon tueksi.

Valtio on Senaatin avulla onnistunut säästämään huomattavasti toimitilakustannuksissa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien tilakustannuksista olisi mahdollista säästää vastaavat 10–15 %. Tämä tarkoittaisi noin 400–600 miljoonan euron säästöä vuositasolla.

Ammattitaitoinen ja taloudellinen kiinteistönhallinta auttaa säästämään julkisia varoja ja ympäristöä sekä mahdollistaa paremmat palvelut kansalaisille, kun ei makseta turhista seinistä.

Koronan jälkeen valtion toimistotilojen käyttöaste on jäänyt aiempaa matalammalle tasolle. Säästöjä voidaan saada käytössä olevien tilojen käyttöä tehostamalla.

Senaatti-konserni investoi lähivuosina valtion toimitiloihin arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa. Aiemmin investointien taso oli noin 250–450 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinneissa on kyse sekä perusparannuksista että uudisrakentamisesta. Lisäksi mukana on entistä tehokkaampaan varautumiseen liittyviä projekteja. Näin ollen toteuttettavien tilojen laatu nousee.

Investoinneista valtaosa kohdistuu turvaviranomaisten tiloihin. Turvaviranomaiset tarkoittavat Puolustusvoimia, Poliisia, Suojelupoliisia, Rajavartiolaitosta sekä Rikosseuraamuslaitoksen vankiloita.

Uusia vankiloita rakennetaan paraikaa Oulussa, Vaalassa ja Vantaalla. Uusia poliisitaloja on rakenteilla Vantaalle ja Ouluun, sekä lähitulevaisuudessa myös Tampereelle ja Kuopioon. Rajavartiolaitoksen Immolan alueen kokonaisuudistuksen lisäksi käynnissä ovat laajat hankekokonaisuudet Onttolassa ja Ivalossa sekä pienempiä hankkeita eri puolilla Suomea. Puolustusvoimille toteutetaan F-35-hävittäjähankintaa palveleva infra-kokonaisuus useammalle paikkakunnalle tämän vuosikymmenen aikana.

Myös muille kuin turvallisuusviranomaisille toteutetaan suuria investointeja: Kansallismuseon peruskorjauksen ja laajennuksen työmaat käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella, valtioneuvoston käyttöön on suunnitteilla Säätytalon peruskorjaus sekä valtioneuvoston korttelien laajat uudistukset ja perusparannukset.

Toteutettava investointiohjelma nostaa valtion tilakustannuksia arviolta 25–35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja näin ollen korkea inflaatio nostaa myös valtion toimijoiden tilakustannuksia.

Puolet valtion henkilöstöstä (noin 35 000–40 000 henkilöä) toimii tehtävissä, joissa etätyö on mahdollista. Koronan jälkeen monipaikkainen työ on lisääntynyt entisestään. Valtion toimistotilojen käyttöaste on jäänyt aiempaa matalammalle. Alikäytölle jääneistä tiloista on syytä luopua.

Tilojen käyttöä tehostamalla saadaan aikaiseksi säästöjä. Lähivuosien tavoitteena on saavuttaa noin 8 miljoonan euron vuosittaiset säästöt valtion toimitilakustannuksissa. Valtion kiinteistöstrategian määrittää valtiovarainministeriö, joka on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä toimistotilojen määrä voitaisiin vähentään noin 45 prosenttiin nykyisestä.