Näin toimimme

Senaatti-konserni on haastavassa toimintaympäristössä onnistunut hillitsemään tilakustannusten nousua. Tämä on tapahtunut isoista investoinneista huolimatta. Yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetuilla tilakehitysprojekteilla on mahdollistettu lähes 600 miljoonan euron tilakustannussäästöt. Samalla ajanjaksolla Senaatti on myynyt yli miljardilla eurolla valtiolle tarpeettomia kiinteistöjä.

Tällä hetkellä valtion vuokrajärjestelmä on keskitetty Senaatille ja samalla käytössä on omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä. Asiakkaat maksavat Senaatille vuokraa, joka kattaa kiinteistöjen investoinnit ja muut kulut. Senaatti ei tee tilojen vuokrauksella voittoa.

Omakustannusperusteisen vuokrajärjestelmän tavoitteita ovat tehokas ja tarkoituksenmukainen tilankäyttö sekä kiinteistöjen ylläpidon järjestäminen niin, että rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa.

Senaatti on saavuttanut tavoitteet kustannusten nousun hillitsemiseksi. Valtion toimitilakustannukset olivat vuonna 2015 noin 800 miljoonaa euroa ja ne ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuosina 2015–2022. Tällä hetkellä tilakustannukset ovat noin 776 miljoonaa euroa. Säästöä on syntynyt yhteensä 600 miljoonaa euroa.

Samalla uusiin tiloihin on investoitu kaksi miljardia euroa. Toimitilojen kunnossapitoon on käytetty 700 miljoonaa euroa. Tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä on myyty yli miljardin euron edestä. Senaatti investoi lähivuosina valtion toimitiloihin arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.

Investoinneista suurin osa kohdistuu turvaviranomaisten tiloihin, eli mm. Puolustusvoimille, Poliisille, Suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja vankiloihin. Investointiohjelmaan sisältyy myös toimitilojen varautumisen parantamiseen liittyvät projektit, kuten toimitilojen varavoimaratkaisut. Toteutettava investointiohjelma nostaa väistämättä tilakustannuksia. Senaatin asiakkaiden vuokrat ovat lisäksi sidottu indeksiin.

Yhteisestä omaisuudestamme voidaan pitää erinomaista huolta ilman, että julkisia varoja tuhlataan. Keskitetty ja ammattitaitoinen kiinteistöhallinta tietää parempia työskentelytiloja työntekijöille, parempia palveluita kansalaisille ja säästöjä valtiolle. Tällä hetkellä valtion tilat ovat hyvässä kunnossa ja toiminnallisesti parempia kuin koskaan.

Senaatti-konsernissa on vuosittain käynnissä satoja rakennushankkeita, jotka liittyvät vankiloihin, oikeus- tai poliisilaitoksiin, laboratorioihin tai kulttuurikohteisiin. Osa on virastojen yhteisiä työympäristöhankkeita. Senaatti rakennuttaa asiakkailleen uusia tiloja ja uudistaa vanhempaa kiinteistökantaa perusparannushankkeissa. Senaatti edistää kaikissa hankkeissa laatua, kustannustietoisuutta, ympäristönäkökulmia ja talousrikollisuuden torjuntaa, ja toteutus lähtee aina asiakkaiden tarpeista.

Vuonna 2025 Senaatti-konserni investoi lähes 800 miljoonaa euroa asiakkaidensa toimitiloihin.

Uudisrakentaminen on pääosin korkean turvaluokan rakentamista poliisille, vankiloista vastaavalle Rikosseuraamuslaitokselle sekä Puolustusvoimille, mikä asettaa omat vaatimuksensa käytettäville materiaaleille ja edellyttää turvallisuusselvityksiä kaikilta työmaalla olevilta.

Senaatti toteuttaa investoinnit ja asiakasvirastot maksavat tiloista omakustannusperiaatteen mukaisesti vuokraa, jolla katetaan investointikustannukset, kiinteistön ylläpitokorjaukset ja kiinteistön tasoa ylläpitävät peruskorjaukset. Uudisrakentamisen ja tilojen laatua nostavan perusparannuksen yhteydessä tilojen vuokrataso tyypillisesti nousee. Asiakkaalla on oltava myönnettynä kohoaviin tilakustannuksiin riittävät määrärahat ennen hankkeen käynnistämistä.

Rakennushankkeita johdetaan ja seurataan Senaatti-konsernin hankeohjausmallin mukaisesti, jossa alkuvaiheessa sitoudutaan suunnitteluratkaisuun, joka vastaa välttämättömiin tarpeisiin ja minimoi toteutuskustannukset. Seurantaa sekä kustannusten ja laadun johtamista tehdään systemaattisesti koko hankkeen ajan.

Pääosa Senaatti-konsernin rakennushankkeista toteutuu hankkeen budjetin mukaisesti. Esimerkiksi vuosina 2018–2022 tehtyjen investointipäätösten pohjalta toteutettujen hankkeiden kustannukset jäivät kokonaisuutena jopa alle budjetoidun.

Yksittäisissä tapauksissa hankkeen kustannukset voivat nousta kesken hankkeen, mikä yleensä johtuu hankkeen sisällön laajenemisesta tai asiakkaan tarpeen muuttumisesta. Historiallisten arvokiinteistöjen osalta kustannusten arvioiminen on haastavaa, kun mahdollisesti puutteelliset rakenteelliset ratkaisut selviävät vasta purkutöiden yhteydessä.

Senaatti-konsernin tavoitteena on myös pienentää rakentamisen aiheuttamia päästöjä, ja Senaatti onkin ensimmäisenä Suomessa asettanut tarkat päästöjä koskevat tavoitteet. Kaikissa yli 2 miljoonan euron uudisrakennushankkeissa tavoitteena on 25 % päästövähennys ja korjaushankkeissa 15 % vähennys tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna.

Varsinkin uudisrakentamisessa puurakentamista tutkitaan lähtökohtaisesti yhtenä hiilijalanjälkeä pienentävänä ratkaisuvaihtoehtona. Turvallisuuskohteissa puurakentaminen ei kuitenkaan yleensä ole hyväksyttävissä oleva vaihtoehto.

Yhteisestä omaisuudestamme on pidettävä erinomaista huolta. Se edellyttää rautaista ammattitaitoa monimutkaisten ja vaativien hankkeiden toteuttamiselle.

Poliisilla on erittäin laaja toimipisteverkosto. Tilat sijaitsevat eri puolilla Suomea, ja valtaosa niistä on Senaatin omistuksessa. Poliisi maksaa tiloista valtion omakustannusperusteisen vuokrajärjestelmän vuokraa, joilla katetaan kiinteistöjen kulut, mukaan lukien peruskorjaukset.

Poliisin erityisenä haasteena on se, että suuri osa nykyisin käytössä olevista tiloista on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Ne ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Pelkän peruskorjauksen lisäksi tarve on perusparannukselle, jossa tilat uudistetaan vastaamaan myös toiminnallisesti poliisin nykypäivän tarpeita.

Poliisin vanhoissa tiloissa vuokrataso on tyypillisesti ollut hyvin alhainen. Kun rakennetaan uusi, moderni, korkean turvallisuustason rakennus, sen vuokra on omakustannusperiaatteen mukaisesti merkittävästi vanhaa korkeampi. Jotta investointi voidaan toteuttaa, poliisi tarvitsee määrärahat tilavuokraa varten.

Senaatti tekee poliisin kanssa tiivistä yhteistyötä ja on yhdessä Poliisihallituksen kanssa laatinut tiekartan priorisoiduista tilahankkeista. Vuokra-aikana Senaatti vastaa poliisin kiinteistöjen ylläpitokorjauksista ja kiinteistöjen tasoa ylläpitävistä peruskorjauksista. Peruskorjaukset eivät olennaisesti muuta rakennuksen laatutasoa eivätkä täten vaikuta asiakkaalta perittyyn vuokraan.

Tilojen kuntoa seurataan säännöllisesti. Mahdollisissa sisäilmaongelmatapauksissa toimitaan Senaatin kehittämien nollatoleranssikäytäntöjen mukaisesti. Asiantuntijat selvittävät epäilyt ja havainnot nopeasti, minkä jälkeen sovitaan korjaavista toimenpiteistä.

On tärkeää, että poliisilla on käytössään ajanmukaiset, terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vanhat rakennukset eivät vastaa poliisin toiminnallisia vaatimuksia muun muassa tilatarpeen, turvallisuuden tai muiden teknisten vaatimusten osalta. Tämä johtaa poliisitalojen toteutuksessa uudisrakennushankkeisiin, jotka eivät ole mahdollisia ilman riittävää korotusta poliisin toimintamenoihin.

Kyllä voidaan. Senaatti-konserni on sitoutunut ehkäisemään ja ratkaisemaan sisäilmaan liittyviä ongelmia asiakkaidensa tiloissa. Senaatti käynnisti vuonna 2019 sisäilmaongelmien osalta nollatoleranssiohjelman, jonka tavoitteena on valtion toimitilojen sisäolosuhteiden laadun parantaminen ja ongelmien selättäminen. Senaatti-konsernin hallinnassa on lähes 9 000 rakennusta, ja toimistotiloissa työskentelee yli 100 000 ihmistä, joiden kaikkien terveys on ensisijaisen tärkeää.

Hyvät ja turvalliset työskentelyolosuhteet edellyttävät, että rakennuksista pidetään huolta pitkäjänteisesti koko niiden elinkaaren ajan. Tämä vaatii oikeaa osaamista, rakennusten kunnon säännöllistä seurantaa sekä niiden hoidosta ja ylläpidosta huolehtimista. Positiivisten tulosten kannustamana Senaatti haluaa jatkaa toimintansa määrätietoista kehittämistä. Kiinteistö- ja rakennusalalla Senaatti on tunnettu edelläkävijä sisäilma-asioissa.

Senaatti panostaa ennen kaikkea ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin kokonaan. Toiminta perustuu rakennusten kunnon ja korjaustarpeiden tuntemiseen ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Senaatti tarttuu ilmenneisiin ongelmiin nopeasti päivän vasteajalla. Tällä hetkellä reaktiivisten sisäilmatoimien kohteena on alle 2 % Senaatin vastuulla olevista rakennuksista.

Suurin osa sisäilmaongelmista ratkeaa kiinteistöhoidollisin toimenpitein, mutta aina toisinaan tarvitaan korjaustoimenpiteitä.

Senaatti on tehnyt vuosina 2019–2022 yhteensä 250 miljoonan euron lisäpanostukset sisäolosuhteiden parantamiseen.

Senaatin sisäilmatoiminta rakentuu kolmesta kokonaisuudesta:

1) laadunvarmistus rakentamisen aikana sekä huolenpito rakennuksista ja niiden kunnossapidosta
2) oman sisäilmaosaamisen jatkuva kehittäminen ja laaja yhteistyö
3) ennakoiva havainnointi, nopea reagointi ja korjausten valvonta ja seuranta.

Rakennuskatsastuksen piirissä on yli 600 työntekijöiden päivittäisessä käytössä olevaa rakennusta. Rakenteiden tilaa ja ilmanvaihdon toimintaa seurataan säännöllisesti. Tavoite on, että yli 90 % asiakkaiden työntekijöistä työskentelee katsastetuissa tiloissa. Lisäksi Senaatti on suorittanut radonmittaukset yli 300 rakennuksessa. Radon on Suomessa erityinen sisäilmaongelma.

Tällä hetkellä käynnissä on yhteensä 15 tuloksellista kehitysprojektia. Jokapäiväistä toimintaa on siivoojien palkitseminen sisäilmahavainnoista sekä nopean toiminnan joukot, jotka koostuvat Senaatin sisäilma-asiantuntijoista ja homekoiratiimistä. Asiakastyytyväisyys sisäilmaan ja Senaatin toimintaan sisäilma-asioiden hoidossa on parantunut vuodesta 2015 lähtien.

Jokainen virasto laatii oman varautumissuunnitelmansa ja määrittelee ne toimitilat, jotka sen on välttämätöntä pitää käytössä poikkeusoloissa. Senaatti-kiinteistöt tekee asiakkaiden kanssa tarvittaessa varautumissopimukset ja varmistaa, että asiakkaiden tilat ovat toimivia myös poikkeusoloissa.

Viime aikojen tapahtumat ovat antaneet valmius- ja varautumissuunnittelulle enemmän painoarvoa. Tilat ja toimitilapalvelut ovat tärkeässä roolissa kriittisten toimintojen ylläpitämisessä mahdollisissa poikkeustilanteissa. Tässä Senaatti-kiinteistöt on asiakkaidensa kumppani.

Senaatti-kiinteistöt tekee tarvittaessa asiakkaidensa kanssa tarkemmat varautumissopimukset, joissa sovitaan siitä, miten varautumissuunnitelma käytännössä laitetaan toimeen, mitkä ovat asiakkaan ja Senaatin tehtävät ja vastuut ja mitä kustannuksia varautumisesta asiakkaalle koituu. Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.

Valmius- ja varautumisasiat voivat tarkoittaa virastojen väestönsuojatiloja ja poistumistietä, joista Senaatti aina vastaa. Muista poikkeusolojen erityisistä järjestelyistä, kuten väistötiloista, teknisistä järjestelyistä, kuten varavoimasta, sekä palveluiden saatavuudesta sovitaan aina erikseen asiakasviraston kanssa.

Senaatti-kiinteistöissä on toteutettu ja on työn alla yhteensä satoja varautumiseen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä. Tehtävät liittyvät niin Senaatin oman toiminnan varmistamiseen kuin palvelukumppanien toiminnan ja materiaalien sekä palvelujen saatavuuden kehittämiseen poikkeusoloissa.

Oma lukunsa on Senaatti-konserniin kuuluva Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon kiinteistöstä. Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on varmistaa Puolustusvoimien kriittisten kiinteistöjen käytettävyys, toimintavarmuus ja jatkuvuus kaikissa turvallisuustilanteissa.

Paljon ja konkreettisin tuloksin. Senaatti on muun muassa onnistunut vähentämään vuosikymmenen alusta suoria päästöjä ja ostoenergian päästöjä yli 90 % ja panostanut aurinkoenergiaan. Senaatin asiantuntijat työskentelevät sen eteen, että valtion käytössä olevat toimitilat ovat hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on olla kiinteistöalan edelläkävijä myös energiatehokkuudessa.

Hiilineutraalisuus- ja fossiilivapaustavoitteisiin vuoteen 2035 mennessä pyritään ensisijaisesti omin toimin ilman kompensaatiota. Jo tähän mennessä on onnistuttu saavuttamaan merkittävä määrä päästövähennyksiä muun muassa tehostamalla tilojen käyttöä, siirtymällä fossiilivapaan energian käyttöön ja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Senaatti panostaa valtion kiinteistöissä myös aurinkosähköjärjestelmien toteuttamiseen. Vuonna 2025 konsernilla oli yli 100 aurinkovoimalaa, jotka tuottivat sähköä yhteensä 4,8 gigawattituntia, mikä riittäisi noin 300 tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuiseen lämmitykseen.

Senaatti asetti ensimmäisenä Suomessa numeeriset päästövähennystavoitteet rakennushankkeille.

Suomessa otettiin käyttöön rakentamislain mukaiset uudet kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot vuoden 2026 alussa. Senaatti-konsernissa siirryttiin vuoden 2026 alusta rakentamisessa hiilijalanjäljen prosentuaalisista vähennystavoitteista hiilijalanjäljen raja-arvoihin (kgCO₂e/m²/a), jotka ohjaavat suunnittelua ja päätöksentekoa konkreettisesti. Kansalliset raja-arvot koskevat uudisrakentamista. Senaatti on asettanut sisäiset raja-arvot myös korjausrakentamiselle sekä kansallisten arvojen ulkopuolelle jääville rakennuksille, kuten erilaisille halleille ja huoltotiloille.

Senaatti on lisäksi sitoutunut päästötön työmaa green deal -sitoumukseen ja kiertotalouden green dealiin. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi konsernin keskeisistä vastuullisuustavoitteista. Tavoitteena on saavuttaa luonnon kokonaisheikentymättömyys vuoteen 2030 mennessä omilla maa-alueilla.

Vuonna 2022 aloitettu energiansäästöohjelma ja sen yli 2 000 toimenpidettä ovat tuottaneet 10 miljoonan euron vuosittaiset säästöt valtiolle.

Kaikista tärkein ja vaikuttavin tapa vähentää energiankäyttöä ja turhia kustannuksia on luopua tarpeettomista tiloista. Senaatti edistää valtion toimitilastrategian mukaisesti, että tarpeettomista toimistotiloista luovutaan hallitusti ja siirrytään työskentelemään valtion yhteisiin työympäristöihin. Luopumalla tyhjistä tiloista luomme säästöjä, vähennämme päästöjä ja lisäämme tilojen joustavaa käyttöä.

Pääosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta, lämmityksestä ja sähköstä. Senaatti on ollut ja aikoo jatkossakin olla edelläkävijä toiminnan hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Senaatti-kiinteistöillä on ollut käytössä talousrikollisuuden torjunnan toimintamalli vuodesta 2014 lähtien. Toimintamalli oli valmistuessaan ensimmäinen laatuaan rakennus- ja kiinteistöalalla, ja se on ollut vapaasti myös muiden toimijoiden hyödynnettävissä. Taloudellisten vaikutusten lisäksi tavoitteena on edistää rakentamisen laatua, turvallisuutta ja eettisiä toimintatapoja. Toimintamallia sovelletaan koko Senaatti-konsernissa.

Toimintamalli kattaa rakennus- ja kunnossapitohankkeet, palveluhankinnat sekä kiinteistöjen ylläpidon. Talousrikollisuuden torjunta alkaa jo kilpailutusvaiheessa. Senaatti-konsernin tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyvät muun muassa talousrikollisuuden torjuntaa koskevat sopimusehdot, toimittajien vastuullisuuden vähimmäisvaatimukset sekä turvallisuussopimus liitteineen.

Sopimuksissa asetamme valituille toimittajille vaatimuksia, jotka ovat osin lakisääteisiä velvoitteita tiukempia. Lisäksi rajoitamme urakoiden ketjuttamista.

Keskeiset vaatimukset:

• Edellytämme, että urakoitsija kuuluu Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -palveluun.
• Vaadimme tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikilta urakoitsijoilta sekä lakisääteisiä vaatimuksia tiukemmat pätevyydet, kuten RALA-pätevyyden tai vastaavan osoituksen osaamisesta.
• Rajoitamme urakoiden ketjuttamista.
• Edellytämme työmailla sähköistä kulunvalvontaa.

Sopimusrikkomuksista määrätään sopimussakko. Toteutamme rakennustyömailla vuosittain tarkastuksia, joilla varmistetaan, että urakoitsijat toimivat sovitun mukaisesti. Teemme tarkastuksissa tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Vuonna 2025 teimme yhteensä 53 tarkastusta.

Valtion ei ole järkevää omistaa kiinteistöjä, joita se ei tarvitse. Senaatti myy valtion käytöstä tarpeettomaksi jääneet, ei-strategiset kiinteistöt avoimesti tarjousten perusteella ostajien taustat selvittäen. Myytävien kiinteistöjen joukosta löytyy niin arvorakennuksia kuin tavallisempiakin kiinteistöjä.

Ennen myyntiprosessin aloittamista selvitetään huolellisesti, onko valtion toimijoilla tiloille käyttöä tai liittyykö kohteeseen rajoittavia tekijöitä esimerkiksi turvallisuuden näkökulmasta.

Ennen kiinteistön myymistä selvitetään mahdollisuus sen arvon kehittämiselle. Kohteet, joilla ei ole kehityspotentiaalia arvonnousun näkökulmasta, myydään suoraan uusille omistajille. Kiinteistökehityskohteita kehitetään vain riskittömällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa kiinteistöomaisuuden kaavallista kehittämistä. Kiinteistökehityskohteita kehitetään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa, ja kohteet myydään kaavallisen kehittämisen kautta saadun arvonnousun jälkeen. Pääsääntönä on, että Senaatti ei voi tehdä suuria investointeja kohteisiin, joiden tarkoituksena on yksityiselle taholle vuokraaminen ja/tai myyminen.

Kiinteistökaupat tehdään aina tarjousten perusteella käypään hintaan. Suoramyynti on mahdollista ainoastaan kunnille ja kaupungeille tietyissä erityistapauksissa, tällöinkin luovutukset tapahtuvat käyvällä arvolla. Myyntiprosessin aikana Senaatti selvittää potentiaalisen ostajan taustan, kansalaisuuden, rahoituksen luotettavuuden ja taloudellisen kantokyvyn.

Kaikista myyntiin tulevista kohteista ilmoitetaan julkisesti. Myynneistä saatavilla tuloilla rahoitetaan virastojen käyttöön toteutettavia rakennusinvestointeja.

Korkein tarjous ei välttämättä aina voita. Näin saattaa olla erityisesti suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla. Senaatti haluaa varmistaa, että ostajalla todella on resurssit, kyky ja tietotaito ylläpitää arvokasta rakennusta.

Senaatti-kiinteistöjen konsernijohtaja päättää kaikista kiinteistökaupoista 0,5 miljoonaan euroon asti ja Senaatin hallitus 10 miljoonaan euroon saakka. Sen jälkeen toimivalta siirtyy maan hallitukselle, ja yli 30 miljoonan euron kaupoista päättää eduskunta.

Valtion turvallisuustoimijoiden toimitiloihin pitää investoida tulevina vuosina aiempaa enemmän. Tulevat investoinnit kattavat sekä perusparannuksia että uudisrakentamista. Investoinnit rahoitetaan valtion vuokratuloilla, joten ne tulevat nostamaan asiakkaiden vuokrakustannuksia. Vuokrat nousevat myös inflaation vuoksi, koska niihin tehdään elinkustannusindeksin mukaiset korotukset.

Koronan jälkeen valtion toimistotilojen käyttöaste on jäänyt aiempaa matalammalle tasolle. Säästöjä voidaan saada käytössä olevien tilojen käyttöä tehostamalla.

Senaatti-konserni investoi lähivuosina valtion toimitiloihin arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa. Aiemmin investointien taso oli noin 250–450 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinneissa on kyse sekä perusparannuksista että uudisrakentamisesta. Lisäksi mukana on entistä tehokkaampaan varautumiseen liittyviä projekteja. Näin ollen toteuttettavien tilojen laatu nousee.

Investoinneista valtaosa kohdistuu turvaviranomaisten tiloihin. Turvaviranomaiset tarkoittavat Puolustusvoimia, Poliisia, Suojelupoliisia, Rajavartiolaitosta sekä Rikosseuraamuslaitoksen vankiloita.

Uusia vankiloita rakennetaan paraikaa Oulussa, Vaalassa ja Vantaalla. Uusia poliisitaloja on rakenteilla Vantaalle ja Ouluun, sekä lähitulevaisuudessa myös Tampereelle ja Kuopioon. Rajavartiolaitoksen Immolan alueen kokonaisuudistuksen lisäksi käynnissä ovat laajat hankekokonaisuudet Onttolassa ja Ivalossa sekä pienempiä hankkeita eri puolilla Suomea. Puolustusvoimille toteutetaan F-35-hävittäjähankintaa palveleva infra-kokonaisuus useammalle paikkakunnalle tämän vuosikymmenen aikana.

Myös muille kuin turvallisuusviranomaisille toteutetaan suuria investointeja: Kansallismuseon peruskorjauksen ja laajennuksen työmaat käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella, valtioneuvoston käyttöön on suunnitteilla Säätytalon peruskorjaus sekä valtioneuvoston korttelien laajat uudistukset ja perusparannukset.

Toteutettava investointiohjelma nostaa valtion tilakustannuksia arviolta 25–35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja näin ollen korkea inflaatio nostaa myös valtion toimijoiden tilakustannuksia.

Puolet valtion henkilöstöstä (noin 35 000–40 000 henkilöä) toimii tehtävissä, joissa etätyö on mahdollista. Koronan jälkeen monipaikkainen työ on lisääntynyt entisestään. Valtion toimistotilojen käyttöaste on jäänyt aiempaa matalammalle. Alikäytölle jääneistä tiloista on syytä luopua.

Tilojen käyttöä tehostamalla saadaan aikaiseksi säästöjä. Lähivuosien tavoitteena on saavuttaa noin 8 miljoonan euron vuosittaiset säästöt valtion toimitilakustannuksissa. Valtion kiinteistöstrategian määrittää valtiovarainministeriö, joka on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä toimistotilojen määrä voitaisiin vähentään noin 45 prosenttiin nykyisestä.

Suomessa kunnilla on käytössään lähes kahdeksan kertaa enemmän tiloja kuin valtiolla, ja kuntien vuosittaiset tilakustannukset ovat arviolta neljä miljardia euroa. Tilatiedon hallinnalla on suuri taloudellinen ja toiminnallinen merkitys kunnille.

Tilatieto on aiemmin ollut kunnissa hajallaan, eikä kokonaiskuvaa rakennuskannasta, tilojen käytöstä tai kustannuksista ole ollut saatavilla. Kuntien omistamien ja vuokraamien tilojen tietoja kootaan nyt yhteen tietojärjestelmään, Skenarios-palveluun. Sen lisäksi kunnille on saatavilla raportointipalvelu tietojen tarkempaan analysointiin. Tietojen kokoamisessa kuntien yhteistyökumppanina toimii Senaatin kuntien tilatietopalveluyksikkö.

Yhteen järjestelmään keskitetty tilatieto muodostaa ajantasaista tilannekuvaa sekä kuntatasolla että valtakunnallisesti. Ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto kuntien tiloista täydentää myös julkisen talouden kokonaiskuvaa.

Tilatiedon avulla kunnat voivat muun muassa

• johtaa laajaa tilaomaisuuttaan kokonaisuutena
• kehittää arjen tilahallintaansa ja strategista tilajohtamistaan
• tehdä perusteltuja päätöksiä investoinneistaan: korjataanko vai rakennetaanko uutta
• tunnistaa säästömahdollisuuksia tilakustannuksissaan
• sopeuttaa tilaverkkoaan väestön muutoksiin sekä muuttuviin tila- ja palvelutarpeisiin
• pienentää ympäristövaikutuksiaan ja hiilijalanjälkeään.

Tämänhetkisten, noin 20 kunnan toimittamien tietojen mukaan tilakustannuksissa syntyi vuonna 2025 säästöjä yhteensä 69 miljoonaa euroa. Toimitetuista tiedoista kumuloituu lähes 600 miljoonan euron säästöpotentiaali.