Vastuullisuuden johtaminen

Senaatti-konsernilla on käytössä sertifioitu ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä, joka on laajennettu kattamaan myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan kiinteistöjen hallinnointiin, ylläpitoon, rakennuttamiseen ja vuokraukseen sekä niihin liittyviin palveluihin ja tukitoimintoihin sekä kiinteistöjen kehittämiseen ja myyntiin molemmissa liikelaitoksissa.

Senaatin hallitus asettaa konsernin yhteiskuntavastuupolitiikan, jossa määritetään liikelaitosten toiminnassa noudatettavat yhteiskunta- ja ympäristövastuun periaatteet sekä linjataan raportoinnista, johtamisesta ja vastuista.

Sosiaalisen vastuun johtaminen

Eettisten periaatteidensa mukaan Senaatti sitoutuu noudattamaan esimerkillistä työnantajapolitiikkaa. Jokaisen senaattilaisen toiminnan tulee olla avointa, riippumatonta ja luotettavaa. Konsernin henkilökunta ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, joka vaarantaa nämä toimintaperiaatteet.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti Senaatti-konsernissa toimitaan siten, ettei kukaan joudu eriarvoiseen asemaan tai syrjityksi sukupuolen, uskonnon, iän, raskauden, vanhempainloman, asevelvollisuuden tai muun vastaavan seikan vuoksi.

Toimittajaverkoston hallintaan ja talousrikollisuuden torjuntaan on laadittu oma ohjeistuksensa.

Taloudellisen vastuun johtaminen

Taloudellinen vastuu Senaatissa tarkoittaa kiinteistövarallisuuden tehokasta ja tuottavaa käyttöä sekä arvon säilyttämistä. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki kiinteistöjen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset.

Eduskunta päättää liikelaitoksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista. Valtiovarainministeriö vastaa Senaatti-konsernin liikelaitosten taloudellisesta ohjauksesta.

Liikelaitos voi eduskunnan antaman lainanottovaltuuden puitteissa ottaa lainaa ja siten rahoittaa investointejaan. Talousarvion ulkopuolisuus ja liiketaloudellisten periaatteiden noudattaminen sekä taloushallinto korostavat liikelaitoksen omaa vastuuta. Valtion liikelaitos ei kuitenkaan muodosta erillisvarallisuutta, vaan valtio vastaa viime kädessä kaikista liikelaitoksen sitoumuksista.

Valtion liikelaitos ei voi toimia markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa. Se voi tuottaa palveluja lähes yksinomaan valtionhallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Taloudellisen vastuun toteutumista tukevat Senaatin vuosittain laadittava selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (hallinnointikoodi), eettiset periaatteet sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje ja toimintoja ohjaavat prosessit. Eettiset periaatteet linjaavat myös Senaatin toimintatavat esimerkiksi korruption torjuntaan ja lahjojen vastaanottamiseen sekä syrjinnän ehkäisyyn.

Konsernin vastuullisuuden organisointi

Konsernin vastuullisuustyön ohjaus on nimetty yhteiskuntavastuujohtajalle, joka raportoi konsernijohtajalle ja Senaatin hallitukselle. Yhteiskuntavastuujohtaja vastaa toiminnan eri osa-alueiden suunnittelusta, kehittämisestä ja koordinoinnista yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Lisäksi Senaatti-konsernissa toimivat yhteiskuntavastuutiimi ja säännöllisesti kokoontuva yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, joiden tehtävänä on kehittää, suunnitella ja viedä yhteiskuntavastuun käytäntöjä toimintaan sekä toimia tiedonvälityskanavana yksiköiden ja prosessien välillä. Ympäristönsuojelun tutkimus- ja rakennuttamispalveluja tuottaa ympäristöpalvelut ja yhteiskuntavastuu -yksikkö, jota johtaa yhteiskuntavastuujohtaja. Keskeisille yhteiskuntavastuun osa-alueille on erikseen nimettyjä asiantuntijatiimejä.