Mitä sinä voit tehdä sisäolosuhteiden puolesta?

Tilankäyttäjien rooli sisäolosuhteissa

 Usein unohdamme, että tilankäyttäjinä vaikutamme omilla vähäpätöisiltäkin tuntuvilla toimillamme ja valinnoillamme sisäilmaan. Kokemus sisäilman tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta johtuu usein liian korkeaksi säädetystä huonelämpötilasta tai tilan henkilömäärämitoitukseen nähden liian monen henkilön työskentelystä samassa tilassa. Uudet huonekalut on hajupäästöjensä vähentämiseksi syytä tuulettaa hyvin ennen tilaan tuomista. Myös likaiset huonekalut voivat aiheuttaa tunkkaisuutta ja epämiellyttävää hajua. Tupakoiva työkaveri pilaa sisäilmaa useita minuutteja tupakkataukonsa jälkeen. Tilan epäjärjestys, paperipinot ja kirjat pöydillä, avohyllyillä tai ikkunalaudoilla, johtosotkut ja yksityiset koriste-esineet keräävät pölyä ja vaikeuttavat tilan siivousta tai estävät sen kokonaan.

Siivouksella on todettu olevan selvä yhteys sisäilman laatuun ja sitä kautta ihmisen terveyteen, viihtyvyyteen ja työn tuottavuuteen. Arkipäivän kokemus on osoittanut, että siivouksen laatutason heikkeneminen voi johtaa sisäilmaongelmiin tai ongelmien pahenemiseen. Siivouksen suhteen ei kannata pihistellä.

Jos tilan pölyisyys vaivaa siitä huolimatta, että siivottavuudesta on huolehdittu ja siivousohjelma vaikuttaa olevan kunnossa, palautetta annetaan käytössä olevien palvelupyyntöjärjestelmien kautta. Tavanomainen – ja riittävä – myös Senaatti-kiinteistöjen kohteissa käytössä oleva toimistotyyppisten tilojen siivousohjelma näyttää tältä:

• Normaalissa päivittäisessä/viikoittaisessa ylläpitosiivouksessa kaikki vapaat kalustepinnat, lattiat, kosketuspinnat sekä tahrat pystypinnoilta puhdistetaan – sikäli kun ne ovat puhdistettavissa.
• Muutamia kertoja vuodessa pestään ja hoidetaan lattiat koneellisesti sekä siivotaan vaikeammin tavoitettavissa olevat pinnat.
• Kerran vuodessa puhdistetaan ilmanvaihtokanavien ja -venttiilien, kaapelikourujen ja -hyllyjen, jäähdytinpalkkien, verholautojen, erilaisten palkkien sekä ulokkeiden pinnat lukuun ottamatta alakattorakenteita.
• Alakattoritilöiden ja erilaisten alakattorakenteiden yläpintojen puhdistus esim. joka viides vuosi on erikseen sovittavaa ja tilattavaa työtä.

Sisäilman laatua heikentävät toimistotilaan tuodut sinne kuulumattomat tavarat, esimerkiksi märät haalarit tai puhdistamattomat kenttävarusteet. Erilaisten hajustettujen tuotteiden kuten ilmanraikastimien ja hajustettujen hygieniatuotteiden käyttö kuormittavat nekin sisäilmaa. Henkilökohtainen tulostin tuottaa haju- ja hiukkaspäästöjä omaan työpisteeseen. Eväiden unohtuminen työtilan roska-astiaan tai kaappiin on yllättävän yleinen syy moneen homeenhajuhavaintoon.

Sisäilmaongelmien välttämiseksi ilmanvaihdon riittävyys on tärkeää huomioida tilajärjestelyjä ja tilojen käyttötarkoitusten muutoksia suunniteltaessa. On selvää, että varaston ilmanvaihto ei vastaa toimistotilan ilmanvaihtoa tai että toimistotilasta ei voida tehdä neuvotteluhuonetta ilman merkittäviä ilmanvaihdon muutoksia. Monitilaympäristön tiimityövyöhykkeessä työskentelevien henkilöiden määrää lisättäessä on syytä varmistaa ilmanvaihdon riittävyys.

Sisäolosuhdehaitoista ilmoittaminen

Hyvä sisäilma edellyttää toimivaa yhteistyötä tilankäyttäjän, kiinteistönhuollon ja kiinteistönomistajan välillä. On meidän jokaisen kansalaisvelvollisuus ja jokamiehenoikeus tarkkailla työympäristöään ja sen kuntoa ja ilmoittaa havaituista puutteista tai toimintahäiriöistä eikä ajatella, että asia kuuluisi pelkästään kiinteistönhuollon tai omistajan vastuulle. Sisäilmahaittaa koettaessa on toimittava kiinteistönomistajan ja yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti. Ilmoituskanavat määräytyvät sen perusteella, onko kiinteistönhoito asiakkaan itsensä vai Senaatin vastuulla. Lisäksi on muistettava, että mikäli tilojen omistaja on jokin muu taho kuin Senaatti-kiinteistöt, ilmoituskäytäntöjen suhteen noudatetaan omistajan ohjeita.