Senaatti-konsernin puolivuotiskatsaus: painopiste varautumisessa, rakentamisen ja ylläpidon kustannukset nousussa
Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaavan Senaatti-konsernin alkuvuoden toiminnassa on korostunut varautumiseen ja valmiuteen liittyvät toimenpiteet. Rakentamisen, energian ja ylläpidon kustannusten voimakas nousu vaikuttaa konsernin talouteen ja valtion toimitilakustannuksiin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti valmiuden ja varautumisen tärkeysjärjestyksen kärkeen. Senaatti-konserni nosti turvallisuuden valmiustasoaan ja käynnisti asiakkaiden kanssa tehostetut toimet toimitiloihin liittyvän valmiuden parantamiseksi. Konsernin liikelaitoksissa on käynnissä noin 200 erilaista varautumisen kehittämiseen liittyvää toimenpidettä, jotka on aikataulutettu ja vastuutettu. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa myös Senaatti-kiinteistöjen strategiaa päivitettiin tästä osin. Varautumiseen liittyvät toimenpiteet tulevat kasvattamaan niin Senaatti-konsernin kuin asiakasvirastojen kustannuksia.
Konsernijohtaja Jari Sarjo: ”Strategisten tavoitteiden toteutuksen osalta olemme hyvällä polulla. Senaatti-kiinteistöt on investoinut valtion kiinteistöihin vuosina 2015–2021 noin 2 miljardia euroa. Samaan aikaan tilojen kunnossapitoon on käytetty noin 600 milj. euroa. Tästä huolimatta valtion tilakustannukset eivät ole nousseet 2015–2021 lainkaan. Tämä on saatu aikaan sadoilla, yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetuilla tilakehitysprojekteilla, joilla on saatu säästöjä virastojen ja laitosten tilakustannuksiin yli 500 milj. euroa. Keskimäärin valtion tilat ovat hyvässä kunnossa ja toiminnallisesti parempia kuin koskaan ja tilojen hiilidioksidipäästöt on minimoitu. Samalla ajanjaksolla Senaatti on myynyt valtiolle tarpeetonta kiinteää omaisuutta yli 1 miljardilla eurolla ja asiakaskokemus on systemaattisen työn tuloksena parantunut.
Nyt olemme uudessa, poikkeuksellisessa tilanteessa, kun Venäjän hyökkäyssodan seurauksena energian hinta on ollut hyvin rajussa nousussa ja samanaikaisesti rakennuskustannukset ovat nousseet erittäin merkittävästi. Erityisesti turvakriittisten asiakkaiden tiloihin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Nämä tekijät tulevat jatkossa nostamaan valtion toimitilakustannuksia.”
Rakentamiseen 192 miljoonaan euroa
Kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen käytettiin Senaatti-konsernissa alkuvuonna 192 milj. euroa, tästä Senaatti-kiinteistöjen osuus oli 155 milj. euroa ja Puolustuskiinteistöjen 37 milj. euroa. Suurimmat valmistuneet rakennushankkeet olivat Säteilyturvakeskuksen toimisto- ja laboratoriohanke, Saamelaismuseo Siidan perusparannus ja laajennus ja Traficom Pasilan virastokeskuksen muutostyö. Puolustuskiinteistöjen suurin valmistunut hanke oli kasarmirakennuksen peruskorjaus Upinniemessä. Yhteensä asiakkaille on rakenteilla yli 230 toimitilahanketta. Kesäkuun loppuun mennessä konsernissa valmistui 48 rakennushanketta, joista 20 oli arvoltaan yli miljoona euroa.
Tilaratkaisuilla säästöjä virastojen toimitilakustannuksiin
Vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana on Senaatti-konsernissa sovittu asiakkaiden kanssa yhteensä 116 tilaratkaisuprojektin toteuttamisesta. Projektit tuovat yhteensä noin 6,5 milj. euron vuotuiset säästöt virastojen ja laitosten toimitilakustannuksiin. Lisäksi kiinteistömyyntien kautta on saavutettu 0,5 milj. euron säästöt, kun kiinteistöjen ylläpidosta on voitu luopua. Vuodelle 2022 asetettu 7 milj. euron säästötavoite saavutettiin siis etuajassa.
Sisäolosuhteiden nollatoleranssiohjelma laajeni Puolustuskiinteistöissä
Sisäolosuhteiden nollatoleranssiohjelma eteni suunnitellusti ja sitä laajennettiin osaksi Puolustuskiinteistöjen toimintaa. Toiminnan laajentaminen ja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja nopeaan reagointiin liittyvien toimintamallien käyttöönotto Puolustuskiinteistöissä eteni suunnitellusti.
Valtion vuokratoiminnan tulos painuu loppuvuoden aikana lähelle nollaa
Liikelaitoskonsernin liikevaihto oli 416,6 milj. euroa ja tulos 42,3 milj. euroa. Merkittävin osa tuloksesta muodostui kiinteistöjen myynneistä ja muiden kuin valtioasiakkaiden tuloksesta. Liikevaihto toteutui lähes budjetoidusti. Alkuvuoden tulos ylitti budjetoidun tason, koska kulut kohdistuvat budjetoitua vahvemmin loppuvuoteen. Valtion vuokrauksen tulos alkuvuodelta ylittää hieman valtion omakustannusperusteisen vuokrajärjestelmän edellyttämän tason, oman pääoman tuottotavoite on 0,4 %. Koko vuoden osalta arvioidaan, että valtioasiakkaiden tulos alittaa 7 milj. euron tavoitteen ja jää lähelle nollaa. Loppuvuoden tulosta rasittavat merkittävät panostukset varautumiseen sekä energian hinnan poikkeuksellisen voimakas nousu. Kiinteistömyyntejä toteutettiin 30 milj. eurolla. Kiinteistömyynti alitti sekä myynti- että tulostavoitteet. Pääsyynä oli Pasilan alueiden odotettua hitaammin toteutuva myynti.
Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen puolisvuotisraportit
Vuoden 2021 alusta uudistunut Senaatti-konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöt-emoliikelaitoksesta, tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöistä sekä kahdesta yhtiöstä (Senaatin Asema-Alueet Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy).
Senaatti-kiinteistöjen puolivuotiskatsaus sisältää tiedot konsernin talouden kehityksestä ja keskeisistä tapahtumista sekä kuvaukset, miten Senaatti-kiinteistöt on vastannut eduskunnan ja valtiovarainministeriön asettamiin tavoitteisiin. Puolustuskiinteistöjen puolivuotiskatsauksessa on kuvattu, miten Puolustuskiinteistöt on toteuttanut eduskunnan ja puolustusministeriön asettamia tavoitteita.
Puolivuotiskatsaukset on ladattavissa kotisivuiltamme:
Senaatti-kiinteistöt puolivuotiskatsaus 1-6/2022
Puolustuskiinteistöt puolivuotiskatsaus 1-6/2022
Lisätiedot:
Senaatti-kiinteistöt, konsernijohtaja Jari Sarjo, p. 050 040 5465
Puolustuskiinteistöt, toimitusjohtaja Matias Warsta, p. 050 541 6582