Johtaja, kiinteistökehitys ja -myynti, arkkitehti SAFA ja eMBA Marko Härkönen vastaa kiinteistökehitys ja -myyntiyksikön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä.

Kiinteistökehitysryhmän päällikkö, arkkitehti Elias Rainio toimii kuin tulkkina asiakkaamme ja kaavoituksesta päättävän virkamiehen välillä. Hän nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa ja vanhojen kohteiden kehittämisestä uuteen käyttöön – kun valot syttyvät jälleen kohteisiin, josta ne ovat välillä sammuneet.

Kiinteistökehityspäällikkömme Emmi Sihvonen tekee pitkäjänteistä kehitystyötä erityisesti Otaniemen alueella Espoossa. Vaikka työn tulokset ovat nähtävissä vasta monen vuoden päästä, ovat tuleva asiakas ja alueen käyttäjät mielessä koko ajan.

Kiinteistökehityspäällikkö, maanmittausinsinööri Janne Marttinen kehittää parempia asuin- ja elinympäristöjä kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Kun Marttinen suunnittelee yhdessä kaavoittajien ja konsulttien kanssa uutta maankäyttöä, tulevaisuuden ennustaminen ja kompromissien etsiminen ovat parasta ja haasteellisinta.

Myyntipäällikkömme Jenna Kiukkonen pitää työtään loistavana näköalapaikkana. Hän vastaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa sijaitsevien arvo- ja kassavirtakohteiden myynnistä. Tärkeimpinä periaatteina ovat toiminnan avoimuus sekä rahankäytön järkevyys.

Kiinteistökehityspäällikkö Laura Schrey nauttii yhteistyöstä eri alojen ammattilaisten kanssa. Tuloksena syntyy pala kerrallaan muuttuvaa kaupunkia, kun valtion käytöstä poistuneelle kiinteistöille etsitään asemakaavoituksen kautta uusi käyttötarkoitus ja uudet omistajat.

Senaatin kiinteistökehityspäällikön Otto Vireniuksen työ on parhaimmillaan hyvinkin poikkitieteellistä, kun hän istuu samaan suunnittelupöytään arkkitehtien, insinöörien ja eri viranomaisten kanssa. Rima on korkealla, sillä uusien asuinalueiden kehittämispäätöksillä vaikutetaan kymmenien tuhansien ihmisten elämään.

Työpaikan sisäolosuhteet ovat todennäköisesti kunnossa, jos niihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Tilojemme käyttäjät kuitenkin raportoivat talvella kylmyydestä, ilmastoinnin aiheuttamasta vedosta ja sisäilman tunkkaisuudesta. Kehitän työssäni sellaisia menettelytapoja ja toimia, joilla varmistetaan valtion työpaikkojen sisäilman laatua ja sisäolosuhteiden hallinta niin, että asiakkaidemme työympäristöt olisivat miellyttäviä ja terveyttä ylläpitäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa tuotan asiaan liittyviä ohjeita, malleja ja linjauksia perusteluineen.

Kun asiakkaamme virittelevät työympäristömuutoksia, olemme heidän tukenaan alusta loppuun asti. Itselleni avautui pari vuosikymmentä sitten mahdollisuus aloittaa yhtenä työympäristökehittämisen uranuurtajista Suomessa, ja laaja kokonaiskuva ja tulevaisuuden kehityssuunnat ovat vahvuuksiani. Näinä vuosina työympäristökehittäminen on laajentunut tilasuunnittelusta monitieteiseksi asiantuntijuusalueeksi. Samalla on alettu ymmärtää entistä paremmin, millaisia strategisia mahdollisuuksia työympäristöt avaavat organisaatioiden johtamisessa.

Tulevaisuuden pohtiminen on erottamaton osa työtäni, sillä työympäristöratkaisujen on tarkoitus toimia vuosikymmeniä. Siksi hankkeissamme yhdistyvät erilaisten vaihtoehtojen vertailu, teknologisen kehityksen vaikutusten ennakointi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen linkittyvien ratkaisujen etsiminen. Asiakasprojektien lisäksi työhöni kuuluu sisäistä kehittämistyötä. Olen muun muassa mukana jatkokehittämässä Senaatin Sesamia yhä paremmaksi yhteiskäyttötilaksi.

Tavoitteenani on luoda huomisen työympäristö, jossa viihdytään ja saadaan asioita aikaan. Työskentelen tiiviissä yhteistyössä asiakkaittemme johdon ja henkilöstön kanssa. Työympäristön kehittämisen suurin muutos alkaa usein vasta, kun muutetaan uusin toimitiloihin. Tämä kaikki vaatii ihmisten välistä vuorovaikutusta – keskustelu on tärkeää. Työympäristö on monen osatekijän kokonaisuus. Kun toimitiloja muutetaan, digitaalisten ratkaisujen ja työnteon tapojen uudistamisen tarvetta ei voi liikaa korostaa.

Työympäristön kehittämisen keskiössä on aina ihminen. Tuotan yhteistyössä moniammatillisen kumppaniverkoston kanssa valtionhallinnolle asiakas- ja toimintalähtöisiä konsepteja, jotka tähtäävät asiakkaan toiminnan ja tilojen uudistamiseen. Työni keskeisiä kulmakiviä ovat kokonaisvaltainen tarkastelu, muotoiluajattelu ja datan hyödyntäminen. Tärkeintä on, että konsepteja kehitetään palvelun tai tilan käyttäjän tarpeiden mukaan. Pidän huolta siitä, että muutokseen liittyvät ihmiset pääsevät osallistumaan kehittämiseen monin eri tavoin ja heidän äänensä saadaan kuuluviin.

Olen kutsumustyössä parantamassa tietotyötä tekevien organisaatioiden ja eri henkilöstöryhmien aikaansaamisen mahdollisuuksia. Missioni on mahdollistaa valtiolla työn tekeminen hyvin ja vaikuttavasti – joka päivä! Päätehtävänäni on niin henkilökohtaisen kuin yhteisötasoisen tietotyön menetelmien ja käytäntöjen parantamisen työkalujen tarjoaminen ja juurruttaminen asiakkaidemme arkeen. Vastaan Senaatissa tietotyön suorituskyvyn mittaamisen ja kehittämisen palveluista, osana työympäristöyksikköä. Olen myös mukana työympäristökehittämisen ja muutosjohtamisen palveluiden toteutuksessa.

Vanhat talot kiehtoivat minua jo lapsena. Niinpä koko työurani arkkitehtina on mennyt tavalla tai toisella historiallisten rakennusten kanssa puuhaillessa. Kymmenen viime vuotta olen erikoistunut Suomessa aika harvinaiseen yhdistelmään eli restaurointiin ja rakennuttamiseen. Korjaushankkeissa haluan taata historiallisille rakennuksille kunnioittavan kohtelun. Esteettömyys alkoi tuntua tärkeältä, kun vastuullani oli linnoja ja museoita. Kaikkien pitää päästä verorahoilla hoidettaviin kohteisiin.

Kuvaan usein itseäni sanoilla ”pesun ja linkouksen kestävä sähkömies". Olen aloittanut työurani sähköasentajana talonrakennustyömailla 18-vuotiaana. Monien työnantajien ja jatkotutkintojen siivittämänä olen päätynyt erityisasiantuntijaksi Senaatille, kehittämään älykkäitä työympäristöjä. Olen luonteeltani paitsi päättäväinen myös utelias. Nykyisessä tehtävässäni onneksi tutkittavaa ja kokeiltavaa riittää. Haasteet ovatkin intohimoni ja ratkaisun löytäminen ongelmaan on paras palkinto.

Kun tilojemme käyttäjä on tyytyväinen, Senaatti on onnistunut toiminnassaan. Työni tähtäimenä on pitää rakennuksemme hyvässä kunnossa, sisäolosuhteet laadukkaana ja toimintamme ympäristövaikutukset mahdollisimman pieninä. Parhaita onnistumisia ovat ne hetket, kun jostakin kehityshankkeestamme syntyy uusi, valtakunnallinen toimintamalli. Tällainen on esimerkiksi sisäolosuhteiden seurantajärjestelmä, jonka olemme ottaneet käyttöön jo 80 kohteessamme.