Työmaalta rakennuttajapäälliköksi valmennusohjelman kautta

Senaatin rakennuttajapäälliköt vastaavat valtion rakennushankkeiden ylätason johtamisesta ja toimivat elintärkeänä linkkinä rakennettavien tilojen käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakentajien välillä.

– Rakennuttajapäällikkö on viime kädessä vastuussa siitä, että tilojen käyttäjä saa toivomansa tilat sovitussa aikataulussa kustannustehokkaasti ja hyvällä laadulla toteutettuna, kiteyttää Roope Lahtinen.

Senaatti vastaa valtion rakennuskannan rakennuttamisesta, korjaamisesta ja ylläpidosta, joten riski siitä, että kohteet kyllästyttäisivät samankaltaisuudellaan, on hyvin pieni.

– Meillä kohteet vaihtelevat vallihaudoista virastoihin ja museoista ooppera- ja konserttitaloihin.
Suomen mittakaavassa rakennuskanta on ainutlaatuinen, ja se antaa rakentamisesta innostuneelle jo itsessään hyvin paljon inspiraatiota, toteaa Kasperi Koimäki.

Senaatin toimintaa ohjaavat yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen periaatteet. Valtion toimijana Senaatilla on sekä velvollisuus että mahdollisuus vaikuttaa koko rakennusalan kehitykseen.

– Senaatti on suurena tilaajana avainasemassa rakennusalan kehittämisessä. Esimerkiksi nyt jo rakennusalalle vakiintunut tietomallinnus otettiin Senaatilla ensimmäisten joukossa vahvasti käyttöön viitisentoista vuotta sitten. Tänä päivänä edistämme rakennushankkeissamme muun muassa vähähiilisen kiertotalouden ja energiatehokkuuden periaatteita. Meidän leivissämme pääsee kehittämään oman osaamisensa lisäksi koko alaa, rakennuttamisen asiantuntijaryhmän päällikkö Johanna Virsu kertoo.

Valmennusohjelma tarjoaa tekemisen ja teorian lisäksi mentorin tiiviin tuen

Valmennusohjelman aikana tulevat rakennuttajapäälliköt suorittavat rakennuttajan pätevyyskoulutuksen (RAP). Samalla opiskellaan valtionhallinnon rakennuttamisen perusteita ja Senaatin tapoja toimia. Jokaiselle valmennusohjelmaan osallistuvalle nimetään henkilökohtainen mentori, jonka kanssa on tapaamisia viikoittain koko ohjelman keston ajan.

Aluksi hankkeissa ollaan mukana seuraajan roolissa ja vastuuta annetaan pikkuhiljaa lisää. Ensimmäiset kokonaan omat hankkeet tulevat ajankohtaisiksi, kun valmennusohjelmaa on kulunut puolisen vuotta.

– Vaikka olinkin työskennellyt rakennusalalla erilaisissa tehtävissä jo pitkään, tuntui tilaajan puolelle siirtyminen melkein kuin alan vaihdolta. Valmennusohjelma houkutteli, koska tiesin saavani apua ja tukea oman mentorini lisäksi koko organisaatiolta uuteen roolin siirtymisessä.  “Tuossa on huone – kahlaa edeltäjäsi kansiot läpi” – omatoimiperehdytykseen tätä ei voi edes verrata, niin erilaiset lähtökohdat valmennusohjelma antoi, Juha-Pekka Peltonen muistelee.

Kysyttäessä valmennusohjelman parhaita puolia mainitsevat kaikki kolme ykkösasiana keskustelut ja tapaamiset mentorin kanssa.
– Siinä saa pitkän linjan ammattilaisen kahden vuoden ajaksi ikään kuin omaan käyttöön. Voi pohtia ongelmien ratkaisuja yhdessä, pallotella ideoita ja kysyä, kehen kannattaisi olla yhteyksissä. Valmennusohjelman aikana rakentuvat myös verkostot Senaatin sisällä, kun pääsee eri hankkeiden puitteissa tapaamaan ihmisiä eri yksiköistä, Kasperi Koimäki summaa.

Johanna Virsu korostaa, että Senaatti sitoutuu valmennusohjelmaan valittuihin ihmisiin. Valmennettavien kanssa solmitaan heti vakituinen työsopimus, ja kouluttamiseen panostetaan tosissaan.
– Senaatti on työympäristönä erittäin keskusteleva. Meillä panostetaan henkilöstön hyvinvointiin ja halutaan, että ihmiset viihtyvät töissä.

Erilaiset taustat rikastavat koko organisaation osaamista

Juha-Pekka Peltonen meni lukion jälkeen rakennuksille töihin. Viisi vuotta rakennusmiehenä työskenneltyään hän päätti alkaa opiskella alaa.
– Kanniskelin lautoja aikaisin aamulla räntäsateessa ja näin, kuinka työnjohtaja juo lämpimässä kopissa kahvia. Päätin, että asialle pitää tehdä jotain ja hain opiskelemaan ammattikorkeakouluun ja työskentelin opintojeni jälkeen muun muassa työnjohtajana, työturvallisuusasiantuntijana ja esimiehenä. Uudet näkökulmat rakentamiseen kiinnostivat noin viidentoista vuoden uran jälkeen ja valmennusohjelman verkkomainos löysi minut otollisena ajankohtana.

Roope Lahtinen aloitti työskentelyn rakennusalalla 17-vuotiaana ja valmistui rakennusinsinööriksi 2017 ammattikorkeakoulusta. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli asuntorakennushankkeissa työnjohtajana ja työmaainsinööriä ennen rakennuttamisen valmennusohjelmassa aloittamista vuonna 2020. Kasperi Koimäki on niin ikään tehnyt jo nuoresta pitäen töitä rakennustyömailla. Hän luki itsensä töiden ohella sähkötekniikan diplomi-insinööriksi ja toimi alalla muun muassa projekti-insinöörinä ja projektipäällikkönä ennen Senaattia.

Johanna Virsu haluaa rohkaista kaikkia valmennusohjelman minimivaatimukset täyttäviä henkilöitä ja jo pidemmän työuran tehneitä hakemaan mukaan ohjelmaan. Valmennuksia järjestetään ympäri Suomen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.
– Erilaiset taustat rikastavat koko organisaation osaamista. Itse olen tullut tilaajan puolelle suunnittelijan ja rakennuttajakonsultin kautta, ja mentorina toimiessani olen oppinut valtavasti esimerkiksi urakkamaailmasta. Tämä on ehdottomasti kaksisuuntaista toimintaa: molemmat osapuolet saavat uutta oppia, kokemusta ja näkökulmia.

Rakennuttamisen valmennusohjelma pähkinänkuoressa

Suomen suurimpana kiinteistöomaisuuden haltijana voimme tarjota juuri sinulle räätälöidyt saappaat suuressa talossa. Vastaamme yhteensä 8 700 rakennuksen ja 5,9 miljoonan neliömetrin kehittämisestä uusia työnteon tapoja ja työympäristöjä tukeviksi.

Senaatti-kiinteistöjen valmennusohjelma luo valmiudet toimia valtion laaja-alaisessa hankekirjossa rakennuttajapäällikkönä:

• Kaksivuotinen koulutusohjelma yhdistää projekteissa tekemällä oppimista ja teorian (mm. RAP-koulutusohjelma).
• Valmennusohjelman voit käydä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
• Ohjelmaan valitut otetaan heti vakituiseen työsuhteeseen.

Valmennusohjelmaan valituksi tuleminen edellyttää

• Vähintään 3 vuoden työkokemusta rakentamis-, kiinteistö-, suunnittelu-, tai rakennuttamistehtävistä esimerkiksi työmaainsinöörinä tai rakennesuunnittelijana.
• Rakennusalan ammattikorkea- tai korkeakoulututkintoa.

Hakuaika valmennusohjelmaan on päättynyt maaliskuussa 2023.