Kun aatelittomat säädyt olivat saaneet Säätytalonsa valmiiksi 1890-luvulla, heräsi kysymys vielä yhdestä yksityiskohdasta. Verrattoman edustavan talon takana oli maassa iso aukko, jonka kautta imettiin raikasta ilmaa taloon. Ruma aukko päätettiin naamioida upealla suihkulähteellä.
Nuori kuvanveistäjä Emil Wikström ehdotti suihkulähteen aiheeksi kalevalaista kotkaa, joka auttaa Ilmarista hauenpyynnissä Tuonelanjoella. Lama ja katovuodet kuitenkin lykkäsivät suunnitelman toteutusta.
Lopulta Säätytalon arkkitehti Gustaf Nyström sai suihkulähteen työpöydälleen ja apurahan opintomatkalle Italiaan. Tuliaisiksi Nyström toi leikkisyyttä. Hyvästi kalevalainen hauki, tervetuloa delfiinit ja leijonat, joiden kidasta valukoon Vantaanjoen vesi.
Uusi leuka leijonalle
Vuonna 2020 suihkulähde oli ränsistynyt, vaikkakin sitä oli korjailtu aikojen saatossa. 130 kesän vedenvalutus ja talven pakkaset olivat syöneet leijonien alaleuat ja koristeiden muodot. Nyt alkuperäiset piirteet on palautettu kaksi vuotta kestäneen restauroinnin jälkeen.
”Allas vuoti, ja kantavissa rakenteissa oli pahoja vaurioita. Altaan alapuolella on iso huoltotila, jossa mahtuu seisomaan. Kantavat rakenteet olivat pahasti vaurioituneet, kun vesi oli päässyt tihkumaan ison altaan läpi. Suihkulähde oli ihan pakko korjata”, kertoo Senaatin rakennuttajapäällikkö, arkkitehti Selja Flink.
Suihkulähde on vettä suihkuttava veistos. Tämä veistos on ollut melkein yhtä rajussa käytössä kuin Havis Amanda. 1970–80-luvuilla iso allas oli peitetty kannella, jonka päällä esiintyi muun muassa Helsingin Balalaikkaorkesteri.
Suihkulähde osoittautui haastavaksi. Rakennuttajapäällikön ja rakennuttajakonsultin johdolla arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja restaurointiurakoitsija konservaattoreineen alkoivat lähestyä kohdetta kokeellisen korjauksen menetelmillä.
”Ei Suomessa kenelläkään ollut kokemusta 1800-luvun suihkulähteiden korjauksista. Kukaan ei tiennyt, mitä on edessä”, Flink sanoo.
Rakennuttajapäällikkö itse on vieraillut kohteessa monta kertaa sen jälkeen, kun korjaus käynnistettiin vuonna 2020.
”En malttanut pysyä poissa. Projekti oli niin mielenkiintoinen. Suihkulähde oli sarjassamme oudoimmasta päästä: historiallinen, Suomen vanhimpiin kuuluva betonielementtirakenne.”
Historiallista, pehmeää sementtiä
Arkkitehti Gustaf Nyström oli suomalaisen betonirakentamisen pioneeri. Säätytalon rakennelma on tehty osittain paikan päällä ja osittain koottu Helsingin sementtitehtaalla valetuista betonielementeistä.
”Betonissa käytettiin ennen matalapolttoisempaa sementtiä, joka oli pehmeämpää kuin nykyinen sementti, mutta osoittautunut äärimmäisen lujaksi ja kestäväksi. Betoni tampattiin eli tiivistettiin muotin reunoille ennen keskiosan valua. Me käytimme korjauksessa nykyaikaista, mutta historiallista muistuttavaa erikoisbetonia.”
Vedenkäsittelylaitteisto on uusittu. Sihdeissä ja suuttimissa on ollut aikamoinen säätäminen. Nyt vesi juoksee ja suihkuaa kauniisti. Onko rakennuttajapäällikkö kastunut korjaustöiden aikana?
”Ei se niin paljoa roiskuta. Suihkujen säätäminen on itse asiassa ollut aika hauskaa seurattavaa”, Flink toteaa.
Flink on erikoistunut Senaatissa historiallisiin rakennuksiin, vaikkakin vastasi myös Kiasman korjauksesta. Hän kehuu suihkulähteen korjaajatiimiä. Siihen kuuluivat rakennuttajakonsultti Joni Widgren Sitowisesta, arkkitehti Kati Winterhalter arkkitehtitoimisto Okuluksesta ja rakennesuunnittelija Tuuli Ranki insinööritoimisto Lauri Mehtosta. Samoin mukana olivat konservaattori Anni Hassi ja toimitusjohtaja Seppo Kokkonen Rakennusentisöinti Ukri Oy:stä. Ukrin Simo Ripatin osuus veistosten entistämisessä oli korvaamaton.
Flinkin johdolla korjataan myös suihkulähdettä ympäröivä puisto. Vihdoin parin vuoden päästä Gustaf Nyströmin mestariteos puhkeaa täyteen kukkaansa.
Vinkit suihkulähteen ihailijalle
Kiinnitä huomiota koristehahmoihin, kuten leijonanpäihin. Huomaa alaosan vesimaljoissa delfiinien kaarevat selät ja nokat.
Älä ikinä juo suihkulähteen vettä. Se ei ole myrkyllistä, mutta se on käsitelty levänestoaineella. Sama vesi tekee laitteistossa monta kierrosta.
Älä kiipeile suihkulähteessä. Altaiden vedeneriste voi vaurioitua kolhuista.
Suihkun korkeus on noin puolitoista metriä.
Erikoista on suihkulähteen vieno vinous, joka on tullut ajan saatossa. Jos suihku olisi korkeampi, vettä valuisi alimmasta altaasta maahan.
Lue lisää: Säätytalon puiston suihkulähteen historia ja kunnostus 2020-21
Löydä uutta ulkosalta
Säätytalon suihkulähteen lisäksi Senaatin ylläpitämistä arvokohteista löytyy paljon muutakin ihailtavaa ja ihmeteltävää. Tässä Selja Flinkin vinkit kesäpäivien ratoksi.
Kansallisarkiston hiiriveistos. Kun olet käynyt Säätytalon suihkulähteellä, piipahda naapuritalossa. Löydätkö veistoksen, joka on ulkona kaiteen päällä porrastasanteella lähellä Kansallisarkiston kahvilaa? Jyrki Siukosen Viisas hiiri on vuodelta 2000.
Nosta katseesi myös katolle. Kansallisarkiston vanhan pääsisäänkäynnin yläpuolella on kolmen naisveistoksen ryhmä aiheenaan ”Suomi ympärillään historia ja muinaistutkimus”.
Rauhankatu 17, Helsinki
Katso naisveistosta: Kansallisarkiston kattopatsaat
Lue myös: Kansallisarkisto
Tamminiemen puiston huvimaja on kaunis muisto 1820-luvulta ja edustaa empiretyyliä. Majan ympärillä levittäytyi aiemmin laaja maisemapuisto, mutta nyt suppeampanakin puistossa on mukava käyskennellä. Puisto on osa presidentti Urho Kekkosen kotimuseota.
Seurasaarentie 15, Helsinki
Lue myös: Tamminiemi
Urajärven kartanon puisto. Suomen vanhimmalla kartanomuseolla on suuri englantilaistyylinen maisemapuisto. Vehreyden keskellä ilahduttavat monenlaiset romanttiset rakennelmat, polut ja puutarhatontut. Puistosta avautuu kaunis järvinäkymä.
Kartanontie 77, Urajärvi
Lue myös: Urajärven kartano
Kotkaniemen maatilan puiston puutarha herättää suurta ihastusta. Maatila on presidentti P.E. Svinhuvfudin ja hänen puolisonsa Ellenin kotimuseo.
Itsenäisyydentie 799 a, Luumäki
Lue myös: Svinhufvudin komea Kotkaniemi lennättää meidät 20-30-luvuille
Louhisaaren kartanonlinnan puisto on Suomen hienoin. Se koostuu hedelmätarhasta, englantilaistyyppisestä puistosta sekä hyötypuutarhasta, joka on luotu 1700-luvun valistusajan malliin järjestelmälliseksi ja kauniiksi.
Louhisaarentie 244, Askainen
Lue myös: Louhisaari
Ainolan piha ja puisto ovat yhtä viehättäviä kuin itse talo, jossa säveltäjä Jean Sibelius ja hänen vaimonsa Aino asuivat. Puisto yhdistyy luonnontilaiseen metsään. Tontin alaosassa on Aino Sibeliuksen hyötyviljelykset, joita edelleen ylläpidetään.
Ainolankatu 1, Järvenpää
Lue myös: Ainola
Lisää kiehtovia kesäkohteita: Tiedätkö tämän kansallisomaisuudestamme?
Keskustele artikkelista