Jokioisten kartanon satojen vuosien kukoistukselle etsitään jatkajaa, joka arvostaa alueen kulttuuriperintöä
Saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki. Jokioisten kartanossa on ollut taloudellisen toimeliaisuuden keskus jo yli 200 vuoden ajan. Nyt Senaatti-kiinteistöt etsii yhdessä Jokioisten kunnan kanssa kartanomiljöölle uutta omistajaa. ”Toivottavasti tyhjillään oleva kartano puhkeaa jälleen uuteen kukoistukseen”, kunnaninsinööri Kari Tasala sanoo.
Rakennuksena ainutlaatuinen, arvokas ja täynnä tarinoita suomalaisista merkkihenkilöistä. Yli 200-vuotiaalla Jokioisten kartanolla on loistelias ja värikäs historia: kartanoa ovat isännöineet niin Flemingit, Mannerheimit kuin von Willebrandit.
Ylväs kartano on seissyt Jokioisilla Loimijoen rannassa 1700-luvun lopulta saakka, ja se oli pitkään Suomen suurimpia maatiloja. Kartano on myös uusklassismin tärkeimpiä edustajia. Nyt harvinaiselle kartanomiljöölle haetaan sen ainutkertaisuutta arvostavaa uutta omistajaa. Senaatti-kiinteistöt valmistelee Jokioisten kartanon, sen alueella olevien kymmenien rakennusten ja lähes 200 hehtaarin maa-alueen myyntiä.
”Arvokartanon seinät ovat nähneet paljon kiinnostavia ihmisiä ja historiallisia hetkiä. Parasta suojelua on, että upeille rakennuksille saadaan uusien omistajien myötä uutta käyttöä ja elämää”, Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Marko Härkönen sanoo.
Kartano tiluksineen on kohteena niin laaja ja monipuolinen, että sen myynti tapahtuu osissa: loisteliaan, suojellun päärakennuksen ja vanhojen – niin ikään suojeltujen – talousrakennusten lisäksi alueella on useita muita kiinteistöjä, kuten asuintaloja, sekä paljon viljelysmaata.
Myyntivalmistelut hyvässä hengessä kunnan kanssa
Kohteesta vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen kertoo, että myyntiä valmistellaan hyvässä yhteishengessä Jokioisten kunnan kanssa.
”Avoin keskustelu ja sujuva yhteistyö ovat tärkeitä, ja kunnasta löytyy toki myös paras paikallistietämys.”
Jokioisten kartanon myynti tuli ajankohtaiseksi, kun alueella toimiva Luonnonvarakeskus eli Luke luopui kolme vuotta sitten päärakennuksen ja useimpien talousrakennusten käytöstä. Luken tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle.
”Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin”, Sirpa Rouhiainen kertoo.
Eduskunta myönsi vuoden 2019 viimeisen lisätalousarvion yhteydessä kohteelle myyntiluvan.
”Myymme kartanon, muut rakennukset ja maa-alueet avoimella ja syrjimättömällä tarjouskilpailulla. Kerromme myynnin aloituksesta erikseen: se tapahtuu vuoden 2021 aikana.”
Kunnalla halu lunastaa osa tonttimaasta
Senaatti ja Jokioisten kunta ovat käyneet yhdessä aluetta läpi syksyn 2020 aikana: kartanon mailla on esimerkiksi rasitteita kunnallistekniikan ja joidenkin liikenneväylien suhteen. Kunnalla on oikeus lunastaa sille strategisesti tärkeitä maa-alueita ennen kuin kohde laitetaan julkiseen myyntiin.
Hämeen ely-keskus määräsi keväällä kartanon päärakennuksen, sitä ympäröivän englantilaistyyppisen puiston ja useita talousrakennuksia suojeltaviksi. Ympäristöministeriö ei ole vielä vahvistanut ratkaisua.
Ely-keskuksen lausunnossa kartanomiljöö on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin arvokkaaksi ja maakunnan identiteetin kannalta merkittäväksi.
Jokioisten kunnaninsinööri Kari Tasala kertoo, että alueella on vuonna 2016 voimaan tullut osayleiskaava, jossa nyt lailla suojeltaviksi esitetyt kiinteistöt on jo suojeltu. Hänen mukaansa alueen asemakaavaa on järkevää tarkastella ja muuttaa ajantasaiseksi vasta sen jälkeen, kun kokonaisuus on ensin käyty huolellisesti läpi.
”Kaavamuutoksia ohjaavat ely-keskuksen ja Museoviraston lausunnot sekä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Alueella on muun muassa katupohjia ja tontin osia, jotka ovat kunnan omistamien maiden kyljessä. Haluamme lunastaa reservitonttimaat omaan käyttöömme, ja keskustelemme niistä parhaillaan Senaatin kanssa.”
Toiveena uusi kukoistus – kunta valmis tukemaan ostajia
Kari Tasala toteaa, että Jokioisten arvokkaan kartanomiljöön myyntiaikeet ovat luonnollisesti herättäneet keskustelua kuntalaisissa.
”Totta kai muutos synnyttää aina ensin pelkoja ja arveluita, mutta henkilökohtaisesti näen, että tämä voi olla uuden hyvän alku. Onhan se ollut aikoinaankin valtava muutos, kun tilan perustajat saapuivat uinuvaan maalaispitäjään ja rakensivat alueelle uutta.”
Kartano onkin ollut alusta lähtien Jokioisilla iso voimatekijä, kuin kunta kunnan sisällä: siellä oli aikoinaan vilkasta teollisuustoimintaa, kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki.
”Toivottavasti nyt tyhjillään oleva kartano puhkeaa myynnin myötä uuteen kukoistukseen ja upea kulttuurimaisema säilyy tai vähän paraneekin. Kunnalle on tärkeää, etteivät tilat ole pitkään tyhjillään. Jos ja kun hyviä ostajaehdokkaita löytyy, olemme valmiita tukemaan kunnan puolelta hankkeita eteenpäin.”
Senaatti on pitänyt arvorakennukset kunnossa
Jokioisten kartano siirtyi valtiolle sisällissotien jälkeen vuonna 1918, ja siitä kehittyi nopeasti maatalouden ja tutkimuksen keskus. Kartanon vanhat kiinteistöt ovat ainutlaatuisia, mutta taipuivat huonosti Luken nykyaikaiseen tutkimustoimintaan. Tätä päivää ei myöskään ole, että kartanoa ylläpidettäisiin puhtaasti edustustilana.
Senaatin Marko Härkösen mukaan kartanomiljöö on säilynyt harvinaisen eheänä kulttuuriympäristönä. Senaatti on pitänyt kartanosta ja talousrakennuksista huolta silloinkin, kun ne ovat olleet tyhjillään: rakennusten vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöverkkojen kunto on selvitetty, ja arvokasta puutarha-aluetta on hoidettu.
”Kartano on ryhdikäs ja rakenteiltaan kunnossa, mutta vaatii toki remontointia. Sisällä on tehty esimerkiksi huonejaon muutoksia, eli siellä on paljon kevyitä levyseiniä, kun Luonnonvarakeskuksen henkilöstölle rakennettiin työhuoneita. Sisätiloissa on helppo toteuttaa alkuperäistä loistoa palauttavaa purkamista ja kunnostaa pintoja. Toki suuremmat muutokset on tehtävä Museoviraston valvonnassa.”
Marko Härkönen ja Sirpa Rouhiainen painottavat, että Senaatin tavoitteena on ennen kaikkea arvokohteen vastuullinen myynti.
”Jokioisten kartano peilaa hienolla tavalla koko Suomen teollistumisen historiaa. Pidämme myyntiprosessissa huolen, että harvinainen kohde saa valveutuneen ja parhaan mahdollisen ostajan tai ostajia, jotka arvostavat alueen rikasta kulttuuriperintöä. Uskomme, että ainutlaatuisille kiinteistöille löytyy onnistunutta uutta käyttöä.”
