Ateneumin taidemuseo
Kuvia kohteesta
Historia
Ateneum on maamme ensimmäinen taidemuseo. Se sai ensimmäiset teoksensa 1851, kun Aleksanteri II lahjoitti 18 työn kokoelman tulevaa taidemuseota varten. Rakennuksesta järjestettiin vuonna 1883 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka jatkokierroksen voitti arkkitehti Theodor Höijer. Ateneum rakennettiin Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusyhdistyksen toimitiloiksi, joihin kuuluivat yhdistysten kansliat, piirustuskoulujen salit ja ateljeet. Rakennuksen kolmas kerros oli varattu molempien yhdistysten kokoelmien näyttelysaleja varten.
Arkkitehti Carl Theodor Höijerin ja kuvanveistäjien lisäksi Ateneum-hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttivat rakennuttajan eli Suomen valtion edustaja, senaatin valtiovaraintoimituskunnan varapuheenjohtaja L. Mechelin sekä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtaja, professori Carl Gustaf Estlander.
Ateneumin tie nykyaikaiseksi museoksi alkoi vuonna 1977, kun opetusministeriö teki päätöksen Ateneum-rakennuksen luovuttamisesta kokonaisuudessaan Suomen taideakatemian käyttöön museo- ja näyttelytarkoituksiin. Museovirasto laati rakennushistoriallisen selvityksen, jonka perustella voitiin määritellä vanhoihin tiloihin soveltuvat toiminnot ja laajentamistarve. Varsinaisen peruskorjaustyön urakkasopimus allekirjoitettiin Ateneumin 100-vuotispäivänä 1987.
”Concordia res parvae crescunt”. Latinankielinen lause Ateneumin julkisivussa päätykolmion alapuolella on alkuosa ns. lentävästä lauseesta, joka kokonaisuudessaan kuuluu: ”Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur”. Lause on suomennettu mm. seuraavasti: ”Yksimielisyydellä pienet(kin) asiat kasvavat, erimielisyydellä suurimmat(kin) raukeavat”. Ateneumin valmistumista edelsi ristiriitainen ja mutkikas suunnitteluvaihe. Sanontaa oli käytetty eräässä Taideyhdistyksen ja Taideteollisuusyhdistyksen yhteistä talohanketta koskevaan lehtipolemiikkiin osallistuneessa kirjoituksessa, jossa kehotettiin riiteleviä kansalaisryhmiä ajamaan asioita sovussa. Mielipidekirjoituksen arvellaan olevan lähtöisin J. V. Snellmanin kynästä. On mahdollista, että professori Carl Gustaf Estlander valitsi lauseen julkisivuun tätä näpäytystä muistellen, mutta hänen tavoitteenaan on arveltu olleen osoittaa kuvataiteiden ja taideteollisuuden periaatteellinen ykseys.
Rakennuksen toiminnallisen ja arkkitehtonisen ytimen muodostavat keskiosassa sijaitseva pääsisäänkäynti, eteishalli ja kerrosten saleihin johtavat monumentaaliportaat. Taide- ja Taideteollisuusyhdistysten tilat omine sisäänkäynteineen sijaitsivat rakennuksen itä- ja länsipäissä. Keskiosassa sijaitsi mm. Taideyhdistyksen maalausateljee, jonka leveä segmenttikaarinen ikkuna hallitsee julkisivun sommitelmaa.
Ateneumin julkisivu oli Höijerin alkuperäisessä suunnitelmassa renessanssihenkinen taidepalatsi. Esikuvana toteutuneelle julkisivulle toimi muutamaa vuotta aiemmin valmistunut Düsseldorfin Kunsthallen. Julkisivussa on jäljellä renessanssin koristeellisuus, mutta yhdistettynä klassismiin. Tämän eräänlaisen kompromissin myötä Ateneumin julkisivu ei muistuta niinkään palatsia vaan siinä on klassismille tyypillisiä temppeliaiheita.
Ateneumin julkisivukoristelun tärkeimmän osan muodostavat pääjulkisivun vertauskuvalliset veistokset ja toisen kerroksen ikkunoiden väleihin sijoitetut taiteen historian kuuluisia taiteilijoita ja arkkitehteja esittävät muotokuvat ns. taiteilijapantheon. Taiteilijapantheonin muotokuvareliefit on veistänyt kuvanveistäjä Ville Vallgren. Keskiosan palkistoa kannattelee neljä naishahmoa, jotka ovat nimeltään Arkkitehtuuri, Geometria, Maalaustaide ja Kuvanveisto. Nimensä mukaisia symboleja käsissään pitävät karyatidit on tehnyt kuvanveistäjä Carl Sjöstrand. Pantheonin keskellä sijaitsevat renessanssimaalari Rafaelin, antiikin Kreikan kuvanveistäjä Feidiaan ja renessanssiarkkitehti Bramanten rintakuvat ovat myös Sjöstrandin käsialaa.
Ateneumin taidemuseossa alkoi huhtikuussa 2022 osittainen peruskorjaus, jossa muun muassa uusitaan museon ilmanvaihtokoneet, rakennetaan yleisölle uudet wc-tilat ja uudistetaan Ateneuminkujan sisäänkäynti. Tavoitteena on parantaa museon sisäolosuhteiden hallintaa ja keskeisten yleisötilojen käytettävyyttä kasvavat yleisömäärät huomioiden. Ateneum avautui yleisölle 14.4.2023.
Lähteet
Ateneum, Valtion taidemuseo. Frenckellin kirjapaino Oy. 1991.
Ateneum, Peruskorjaus- ja laajennustyö, Valtion taidemuseo. Frenckellin kirjapaino Oy. 1991.