Turkulaiset tuntevat Pihlajaniemen alueen Puolustusvoimista, mutta tulevaisuudessa se on tuhansien koti ja kaikkien kaupunkilaisten virkistysalue. Heikkilän kasarmialueen viereen syntyy uudenlaisten korttelien kaupunginosa, jossa meri on lähellä.
Pihlajaniemi on ollut viimeisen sadan vuoden ajan Puolustusvoimien käytössä. Nyt Pihlajaniemen muutos merelliseksi asuin- ja virkistysalueeksi on lähtenyt käyntiin, sillä alueen yleissuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty.
”Haluamme vahvistaa Turun kehitystä ja taata kaupunkilaisille viihtyisän asuinalueen, jossa he voivat elää hyvää elämää”, sanoo hankkeesta vastaava kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius Senaatti-kiinteistöiltä.
Puolustusvoimien toiminta Turun keskustan kupeessa ei suinkaan lopu, vaan uusi kaupunginosa kiertää kasarmialueen. Pihlajaniemi sulautuu saumattomasti aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Sinne nousee tulevaisuudessa koti vähintään viidelle tuhannelle turkulaiselle. Sijainti on otollinen, sillä Turun keskusta on vain kävelymatkan päässä.
Pihlajaniemi rakentuu Suomessa uudentyyppisistä, monipolvisista ja vaihtelevista umpikortteleista. Asuinalue muodostuu useista kortteleista, joiden väleihin jää viihtyisää katutilaa.
”Korttelissa yksittäisen talon korkeus voi vaihdella suurestikin, kahdesta kerroksesta kahdeksaan. Pohjoisen kulmat voivat olla korkeampia. Näin kortteleihin saadaan aurinkoisia sisäpihoja ja viihtyisää pienilmastoa”, Virenius kertoo.
Pihlajaniemen pohjoisosaan on suunniteltu kaupallisten palvelujen keskittymä ja tiloja kivijalkakaupoille. Lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa päiväkoti, koulu ja sujuvat joukkoliikennereitit. Vehreä ranta-alue kunnostetaan kaikille kaupunkilaisille avoimeksi virkistysalueeksi. Alueen läpi kulkeva sadevesioja on käännetty vahvuudeksi muodostamalla alueen keskelle lammista ja purosta muodostuva vihreä puistovyöhyke, jota rauhoitetaan autoliikenteeltä.
”Kaupunginosa pitää suunnitella turvalliseksi ja toimivaksi erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se kannustaa liikkumiseen. Turun kaupungin ilmastotavoitteet huomioidaan sekä suurissa linjoissa että yksityiskohdissa”, Virenius sanoo.
Senaatti sopi Turun kaupungin kanssa kaavoituksen käynnistämisestä vuoden 2019 alussa. Yleissuunnitelma on nyt valmistunut, ja seuraavaksi vuorossa on asemakaavan suunnittelu. Asemakaavaluonnoksen on määrä valmistua alkuvuodesta 2020.
Otto Vireniuksen mukaan tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen ensi talven aikana.
Lue myös: Heikkilän kasarmialueen ympärille suunnitellaan uutta kaupunginosaa
Pihlajaniemi rakennetaan vaiheittain. Ennen kuin varsinainen rakentaminen voi alkaa, Senaatti järjestää tontinluovutuskilpailun eli suunnittelu- ja toteutusryhmille suunnatun avoimen kilpailun tonttien rakennuttajien valitsemiseksi.
”Työstämme yhdessä voittaneiden kanssa heidän suunnitelmiensa pohjalta asemakaavaehdotusta. Tarkoituksena on valmistella asemakaavaehdotus suoraan myös luonnoksen pohjalta suuremmalle alueelle, jonka jälkeen tontinluovutuskilpailuja pidetään vaiheittain”, Virenius sanoo.
Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle 3−5 vuoden kuluttua. Kokonaisuudessaan alue on valmis aikaisintaan 15−20 vuoden kuluttua.
”Infrastruktuurin, kuten katujen, puistojen, putkien ja vesijohtojen, rakentaminen vie myös aikansa”, Virenius muistuttaa.
Senaatti hyödyntää hankkeessa uudenlaista, Urbanity Oy:n kehittämää projektimaista johtamismallia. Alueen suunnittelusta vastaavat arkkitehtitoimisto AJAK Oy ja kansainvälisestikin erittäin arvostettu tanskalainen Gehl Architects yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
”Perinteisesti muutama kaupungin kaavoittaja on työstänyt asemakaavan, mutta suunnittelemme ja toteutamme Pihlajaniemen kumppanuuskaavoitusmallia hyödyntäen. Mukana on useita yhteistyökumppaneita, ja prosessit kulkevat käsi kädessä”, kaavoituskonsultti Pekka Saarinen Urbanity Oy:sta kertoo. Urbanity koordinoi ja ohjaa kaavoitusprojektia Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta.
Hankkeen aikana kaupunkilaiset voivat ottaa osaa avoimiin asukastilaisuuksiin ja kyselyihin.
”Otamme huomioon kaupunkilaisten palautteen ja kommentit alueen suunnittelussa. Paikalliset ovat myös olleet ymmärtäväisiä sen suhteen, että Puolustusvoimien toiminta asettaa suunnitteluun omat reunaehtonsa.”
Pihlajaniemen alue on Pekka Saarisen mukaan Turun kaupunkisuunnittelun puuttuva palanen, joka loksahtaa nyt paikoilleen.
”Pihlajaniemellä on värikäs historia ja sotilaskäytössä vastaisuudessakin olevat arvokkaat rakennukset tarinoineen rikastuttavat tulevaa kaupunkiympäristöä.
Turun keskustan lounaispuolella, Korppolaisvuoren takana sijaitsevan Heikkilän kasarmin historia ulottuu 1900-luvun alkuun, jolloin siellä majoittuivat Venäjän laivaston jäsenet. Vuonna 1918 kasarmialue siirtyi suomalaisten haltuun ja alueella käynnistyi Suomen ilmavoimien lentäjien ja muun henkilöstön koulutus.
Vuonna 1917 valmistunut päärakennus rakennettiin alun perin Venäjän Itämeren laivaston viestipalvelukeskukseksi, mutta käynnissä olleen sodan takia siitä tehtiin venäläisjoukkojen miehistökasarmi. Rakennus toimi miehistökasarmina 1900-luvun lopulle asti. Suurin osa alueen rakennuksista on peräisin 1900-luvun alusta ja loppukymmeniltä. Päärakennuksen vieressä sijaitsee 1954 valmistunut, Osmo Lapon suunnittelema sotilaskoti.
Alueen kehittämistä muuhun käyttöön on harkittu jo toistakymmentä vuotta Puolustusvoimien toiminnan ja tilatarpeiden vähennyttyä.
Lähde: Rakennushistoriaselvitys, Heikkilän kasarmi, Turku
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…