Auringossa hohtava, valtavan golfpallon näköinen säätutka on Helsingin Kumpulanmäen maamerkki, joka näkyy horisontissa kauas. Kumpulan kampus on yksi Helsingin yliopiston neljästä kampusalueesta, ja siellä toimii matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.
Viihtyisällä kampuksella opiskelee noin 6 000 opiskelijaa sekä työskentelee tuhat opettajaa ja tutkijaa, ja se on Pohjoismaiden suurin luonnontieteellisen osaamisen keskittymä. Lähivuosina tiedeyhteisö saa seurakseen 1 400 asukasta ja uusia palveluja, kun Kumpulanmäen omaleimainen asuinalue valmistuu.
Alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, joka ratkesi lokakuussa 2019.
”Olemme jatkaneet sen jälkeen voittajaratkaisun ja alueen kehityssuunnitelman hiomista, ja tavoitteena on saada asemakaavaehdotus Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn kevättalvella 2021. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Kaavan odotetaan saavan lainvoiman vuoden 2021 loppupuolella”, Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio kertoo.
Kumpulanmäellä uudelle asumiselle on varattu noin 70 000 kerrosalaneliömetriä ja toimitiloille 10 000. Kampuksen ja kotien välistä aluetta halkoo houkutteleva kävelykatuympäristö. Neljän umpikorttelin ja muutaman erillisen rakennuksen julkisivut ovat osin puisia.
Hänen mukaansa Kumpulanmäen ainutlaatuinen piirre ja samalla haaste on jyrkkä rinnetontti: mäen korkein kohta nousee parhaimmillaan 35 metriin, ja uusien kortteleiden rakennuspaikallakin korkeuseroa on parikymmentä metriä.
”Arkkitehdit olivat hakeneet inspiraatiota suunnitteluun Norjasta, jossa osataan vaativa rinnerakentaminen. Suunnittelutyö on tehtävä nyt perusteellisesti, jotta tiivis kaupunkirakentaminen saadaan sovitettua saumattomasti niin mäkiseen maastoon kuin yliopiston toimintaankin”, Rainio sanoo.
Lue lisää: Kumpulanmäen arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus on ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla”
Yliopiston tyhjät tontit vapautetaan asumiselle
Kumpulanmäen arkkitehtuurikilpailu koski Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välistä itä- ja kaakkoisrinnettä, ja kilpailun järjestivät yhdessä Senaatti, Helsingin kaupunki ja Helsingin Yliopistokiinteistöt.
Voittajatyö Kaupungin porteilla – Tiedon portailla nivoi sujuvimmin yhteen kaupunkimaisen asumisen, toimisto- ja liiketilat, kampuksen toiminnan, palvelut – kuten päiväkodin ja lähikaupan – sekä vehreän puistomaisuuden.
Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio sanoo, että vain kivenheiton päässä Helsingin kantakaupungista sijaitsevalle Kumpulanmäelle nousee keskustamaista asumista monine palveluineen.
Elias Rainio kertoo, että voittajan eli Schauman & Nordgren Architectsin, Masu Planningin ja Schauman Arkkitehdit Helsingin suunnitelma perustuu neljään kotoisaan umpikortteliin, jotka porrastuvat harmonisesti alueen pääväylän, Kustaa Vaasan tien, suuntaan – ja muodostavan tien suunnasta katsottuna alueelle uuden julkisivun.
”Ehdotuksessa on otettu vahvasti huomioon Kumpulanmäen sulautuminen ympäristöönsä: rakentaminen rajautuu tontin eteläosassa samaan linjaan Arabianrannan tiiviin ja urbaanin rakennuskannan kanssa. Läheisen puu-Kumpulan puutalorakentaminen näkyy puolestaan julkisivujen puunkäytössä. Yliopiston kampuksen ja asumisen väliin tulee houkutteleva kävelykatuympäristö”, Rainio kuvailee.
Alueen kehittämiseen päätettiin ryhtyä, kun huomattiin, ettei yliopisto tarvinnut enää lisää tilaa. Kampus on rakennettu Kumpulanmäelle vaiheittain: ensimmäinen rakennus oli fysiikan laitoksen kallioon louhittu kiihdytinlaboratorio 1981. Kolme suurta laitosrakennusta – Chemicum, Physicum ja Exactum – nousivat mäelle vuosina 1995–2004, ja Ilmatieteen laitoksen toimitalo Dynamicum 2005.
Senaatin ja Yliopistokiinteistöjen omistaman, tyhjillään olevan tonttimaan koko on 6,5 hehtaaria. Rainio sanoo, että se on kaavoitettu alun perinkin rakennuksille.
”Tontille suunniteltiin aikoinaan lisää opetus- ja toimistorakennuksia, mutta ne jäivät rakentamatta. Sekä yliopisto että valtio ovat oppineet pärjäämään pienemmällä neliömäärällä, kun uudet työnteon tavat ja tilaratkaisut ovat vähentäneet tilatarpeita. Tällaiset kaavavaraukset kannattaa ottaa nyt muun yhteiskunnan ja asumisen käyttöön.”
Kustaa Vaasan tiestä on tarkoitus suunnitella rakennusten rajaama kaupunkibulevardi. Kumpulanmäen täydennysrakentamisen tavoitteena onkin yhdistää nykyisellään muusta kaupungista erillään oleva kampus paremmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Viherkattoja, aurinkopaneeleita ja muita vihreitä ratkaisuja
Kumpulanmäen kehittäminen on herättänyt suurta kiinnostusta kaupunkilaisissa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksesta vastaava arkkitehti Salla Hoppu ei asiaa ihmettele, sillä alueesta tulee Helsingissä ainutlaatuinen.
”Vastaavaa rinnerakentamista ei ole muualla kaupungissa – lähimmäksi pääsee pientalovaltainen Viikinmäki. Tiivis, kantakaupunkimainen asuminen, keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet, vieressä olevat puistoalueet ja yliopiston läsnäolo tekevät Kumpulanmäestä uniikin kohteen.”
Hoppu kiittelee alueen kehityksen lähteneen liikkeelle hyvässä yhteisymmärryksessä ja -hengessä Senaatin ja Yliopistokiinteistöjen kanssa.
”Löysimme arkkitehtuurikilpailusta erinomaisen voittajaehdotuksen, jota on mukava viedä eteenpäin.
Voittaja oli myös kilpailuehdotuksia äänestäneiden kaupunkilaisten ylivoimainen suosikki.”
”Seuraava askel on aloittaa tekniset selvitykset muun muassa melun, ilmanlaadun ja kunnallistekniikan osalta. Kaavatyöllä edistetään myös Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteysalueen liikenneratkaisujen parantamista ja uusien raitiotieyhteyksien toteutusta. Kaavaehdotuksessa säilytetään voittajaehdotuksen kaupunkirakenteellisesti korkea laatu maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sovitettuna”, Helsingin kaupungin asemakaavoituksesta vastaava arkkitehti Salla Hoppu kertoo Kumpulanmäen hankkeen etenemisestä.
Hopun mukaan ekologisuus, kestävä kehitys, kiertotalous ja vihreät arvot ovat suunnittelun keskiössä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma edellyttää esimerkiksi, että kaikissa uusissa asemakaavoissa tonteilla on oltava paikallista energiantuotantoa.
”Kiinnitämme huomiota muun muassa hulevesien eli poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien hallintaan sekä hukkalämmön talteenottoon. Taloista rakennetaan energiatehokkaita – voidaan puhua lähes nollaenergiataloista. Rakennuksiin tulee hiilidioksidia sitovia viherkattoja, ja omaa energiaa voidaan tuottaa vaikka aurinkopaneeleilla ja lämpökaivoilla.”
Alueen eteläkärjessä oleva laaja, metsäinen viheralue säilytetään yhtenäisenä virkistysalueena.
”On hienoa, että tämä pitkälle Vallilanlaakson puolelle ulottuva metsä voidaan jättää koskemattomaksi puistoksi. Siellä missä rakennetaan, rakennetaan tiiviisti ja kompaktisti, jolloin viheralueille jää enemmän tilaa.”
Vilkas joukkoliikenne tukee elinvoimaista kampusta
Kumpulanmäen asuinalue rakentuu hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kampukselle pääsee jo nyt helposti Kustaa Vaasan tietä kulkevilla busseilla sekä raitiolinjoilla. Tulevaisuudessa vierestä pyyhältävät lisäksi niin Viikin-Malmin uusi pikaraitiotie Viima kuin liikennöinnin vuonna 2025 aloittava, Pasilasta Kalasatamaan kulkeva raitiotie. Tavoitteena on myös parantaa kävely- ja pyöräily-yhteyksiä.
Helsingin Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtaja Jaana Ihalainen sanoo, että kehittyvät joukkoliikenneyhteydet hyödyttävät opiskelijoita ja kampuksen henkilökuntaa: alueen rakentuessa myös kulku kampukselle helpottuu. Yliopisto haluaa olla mukana alueen kehittämisessä myös luodakseen kampukselle monipuolista, elinvoimaista ja myönteistä kaupunkielämää.
”Olemme käynnistämässä esityksen rinnalla luonnontiedelukio-hanketta, joka osaltaan täydentää aluetta ja sopii erinomaisesti yliopiston toiminnan yhteyteen. Kumpulan kampus kehittyy alueen rakentumisen myötä entistä vetovoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi”, toimitusjohtaja Jaana Ihalainen kertoo.
Ihalaisen mukaan voittajasuunnitelma tuo hienosti asumisen osaksi yliopistokampusta: rakentaminen sopeutetaan luontevasti yliopiston toimintaan.
”Rakennuskorkeus pidetään fysiikan laitoksen katolla olevaa sääpalloa matalampana. Kallioon louhitun kiihdytinlaboratorion maanpäällinen osa ja tutkimusmaston tutkimustoiminta voivat jatkua ennallaan. On tärkeää, että kampuksella on hyvä opiskella, tutkia ja asua. Opiskelijat ja asukkaat muokkaavat Kumpulanmäestä omannäköisen kohteen, jolle syntyy oma imagonsa.”
Ihalainen toteaa, että alueelle suunnitellut palvelut ovat yliopistoväen näkökulmasta erittäin tervetulleita.
”Nythän kampus on ollut pelkästään työpaikka, eli toiminta on hyvin päiväpainotteista. Ilta-aikaan palveluita ei ole ollut ollenkaan, ja kampus on ollut hiljainen ja tyhjä. Ruokapaikat ja lähikauppa palvelevat asukkaiden lisäksi yliopistoa, ja yliopiston väki tuo palveluille lisää ostovoimaa.”
Jaana Ihalainen näkee hyvänä asiana myös sen, että jopa vaaralliseksi koettu, Kustaa Vaasan tien bussipysäkiltä kampukselle johtava jyrkkä ja talvisin liukas kävelytie uusitaan.
”Pääväylältä noustaan jatkossa mäelle viihtyisää ja turvallista porrasreittiä pitkin.”