Valotaide Pasilan virastokeskuksella ruokkii mieltä ja auttaa näkemään uudella tavalla. Valossa-kilpailun voittajan Tülay Schakirin ja kunniamaininnan saaneen Heli Nikusen valotaideteokset tekevät betonikolossista lämpimän ja inhimillisen.
Hitaasti vaihtuva värivalo valuu veden lailla alas Pasilan virastokeskuksen julkisivua. Uusia, elävältä tuntuvia väriyhdistelmiä syntyy jatkuvasti. Helmikuussa Pasilassa julkistettava Värivuoto on yksi Senaatti-kiinteistöjen Valossa-kilpailun voittaneista valotaideteoksista. Taideteokset sytytetään ke 12.2.2020.
”En halunnut liimata rakennuksen päälle jotain suurellista, vaan pitää teoksen hienovaraisena ja pienieleisenä. Värivuoto onkin abstrakti ilmiö, joka muodostaa suhteen ympäristöönsä”, kertoo taiteilija Tülay Schakir teoksestaan.
Senaatti-kiinteistöt järjesti Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Valossa-valaistussuunnittelukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää valituille kiinteistölle uusia, pysyviä valaistusratkaisuja niiden julkisivuihin ja lähiympäristöön. Vastaavaa valaistukseen keskittyvää kilpailua ei ole Suomessa aiemmin toteutettu.
Valotaide korostaa Pasilan virastokeskuksen ominaisuuksia ja tuo niihin uusia näkökulmia.
”Koska Pasilan virastokeskus on betonibrutalistinen kolossaalinen rakennus, Värivuoto pehmentää sen luonnetta ja antaa rakennukselle lämpöä ja inhimillisyyttä. Teos jatkaa arkkitehtuurin pystylinjaisuutta ja korostaa rakennusmassassa toistuvia aihioita”, Schakir kertoo.
Lue myös: Senaatti sytytti valot 100-vuotiaalle Suomelle
Inspiraatio teokseen voi lähteä jo valmiiksi kiinnostavasta ilmiöstä, mutta lopulta kyse on aina vuoropuhelusta kohteen ja taiteen välillä.
”Tutkin kohdetta eläytyen paikkaan kulkijana ja katsojana: mitä näen ja mitä haluaisin kohdata. Sattumalta Värivuotoon valitsemani värit noudattavat miltei yksi yhteen rakennuksen arkkitehdin näkemystä virastokeskuksen värisymboleista.”
Luonnonvaloa ja keinovalon käyttöä voi ajatella pelkkänä näkemisen työkaluna. Valolla voi kuitenkin myös vaikuttaa näkemisen tapaan ja luoda tunnelmaa ja ilmapiiriä.
”Itsestään selviin asioihin ei kiinnitä huomiota ennen kuin niihin tulee häiriö, kuten vaikka reikä saappaassa. Kun valotaiteessa valoon luodaan häiriöllinen ominaisuus, katsoja tulee tietoiseksi siitä, että hän katsoo valollista ilmiötä”, Schakir kertoo.
Valotaide on kompromisseja. Visuaalisuuden lisäksi on pohdittava teknistä toteutusta, kuten signaalien kulkua, niiden vahvistamista ja sähkölaitteistojen piilottamista näkösältä.
”On myös varmistettava, että valoteho riittää suhteessa ympäröivään valaistukseen, kuten katuvaloihin. Teos elää aina hiukan alkuperäisestä suunnitelmasta.”
Värivuodon led-jonot on asennettu metalliprofiilin taakse niin, että katsojille näkyvä väri on epäsuoraa valaistusta.
”Valo ei tule kohti katsojaa, vaan heijastuman kautta epäsuorana valona. Joka raidassa on kaksi led-janaa, jotka valuvat ohjelmoidusti alas. Ohjelmointia voi myös muuttaa jälkikäteen haluamallaan tavalla”, Schakir kertoo.
Kun kulkija jatkaa Pasilan virastokeskuksen sisäpihalle, hän törmää yllätykseen, jolla taiteilija Heli Nikunen haluaa ilahduttaa ohikulkijoita. Punaisella valolla valaistut kattoikkunat eli ’mansikat’ hohtavat sisäpihalla valaistujen vuorimäntyjen keskellä.
”Halusin luoda elämyksellisen tilan ihmisille ja tuottaa iloa ohikulkijoille”, Nikunen kertoo ideasta Mansikkapaikan takana. Valotaideteos sai Valossa-kilpailussa kunniamaininnan.
Mansikoiden lisäksi myös sisäpihan kaarevakattoiset pyöräkatokset tuodaan valolla osaksi teosta.
”Betonibrutalistinen virastokeskus kääntyy nyt myönteiseksi kokemukseksi ja tuo sosiaalista ulottuvuutta erityisesti yöaikaan. Pasilassa on katutaidetta ja elämää, joiden henkeä halusin tuoda teokseen”, Nikunen kertoo.
Nikusen mielestä Pasilan virastokeskuksessa oli herkulliset lähtökohdat muokata epäesteettisenä pidetyn massiivisen rakennuksen luonnetta valolla.
”Liian paljon voimakasta valoa yhdessä paikassa voi luoda turvattoman ilmapiirin. Siksi haluan kohdistaa maltillisella valolla huomion kivoihin juttuihin ja antaa mielelle positiivista ruokaa.”
Virastokeskuksen 1970-luvun rakennusajankohta ja henki huomioidaan valoteoksen valaisin- ja värivalinnoissa. Teoksen inspiraationa toimii saman vuosikymmenen näkemys virastosta ja hallinnosta ihmisten yläpuolella häälyvinä auktoriteetteina.
”Nykyään toivomme niiden olevan aidosti ihmisiä varten ja meitä lähellä. Koska massiivinen kolossi henkii valtaa ja kontrollia, Mansikkapaikka tuo ympäristöön siitä puuttuvaa leikkisyyttä. Kylmästä rakennuksesta tuleekin ihmistä palveleva paikka.”
Pasilan virastokeskus on lähes 3 000 ihmisen työpaikka vilkkaasti kuljetulla reitillä Pasilan ytimessä Helsingissä.
”Virastokeskuksen läpi kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä, ja pysyvillä valotaideteoksilla piristetään alueen yleisilmettä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Janne-Pekka Niininen.
”Visuaalisuuden lisäksi turvallisuus on ollut toteutuksessa tärkeä reunaehto. Ikkunoista ei saa vuotaa rakennuksen käyttäjiä häikäisevää häiriövaloa, eikä valo saa estää turvakameroiden toimintaa.”
Pasilan virastokeskus eroaa Niinisen mukaan muista Valossa-kilpailun kohteista.
”Esimerkiksi Kansallismuseon kohdalla kyse on arkkitehtuurivalaistuksesta, jolla pyritään korostamaan rakennuksen ominaispiirteitä. Värivuoto ja Mansikkapaikka taas ovat itsenäisiä valoteoksia, jotka kommunikoivat rakennuksen kanssa”, Niininen kertoo.
Senaatti vastaa pysyväksi tarkoitettujen taideteosten ylläpidosta. Teosten pitkäikäisyyttä onkin ajateltu sekä laitteistojen laadun, huollon vaivattomuuden että energiankulutuksen kohdalla.
”Teokset perustuvat mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaan led-tekniikkaan, ja valaistus on ajastettu noudattamaan vuosi- ja vuorokausirytmiä. Värivuoto-teokseen on myös mahdollista ohjelmoida erityisilmeitä, esimerkiksi eri juhlapäiville ”, Niininen kertoo.
Värivuoto ja Mansikkapaikka ovat Niinisen mukaan värikkäitä keitaita Pasilan betoniympäristössä.
”Valotaideteoksia voi seurata kuin näyttelyssä: katsoa miten ne kommunikoivat ympäristönsä kanssa ja pohtia millaisia tunteita ne herättävät. Samalla nostamme esiin innovatiivisia valon ja teknologian käyttömahdollisuuksia.”
Pasilan virastokeskus sijaitsee paraatipaikalla uudistuvassa Pasilassa. Se on lähes 3 00 ihmisen työpaikka ja yksi Senaatti-kiinteistöjen merkittävimmistä toimitilakohteista. Värivuoto ja Mansikkapaikka ovat osa Senaatti-kiinteistöjen pyrkimystä kehittää rakennuksen käytettävyyttä, turvallisuutta ja identiteettiä. Valotaiteen lisäksi virastokeskuksen sisäpihoilla on useita julkisia taideteoksia, kuten Matti Koskelan sekä Markku ja Pirkko Viitasalon ilmassa roikkuva teräsveistos Konstruktio 2000 eli Himmeli, ja Maija Nuotion veistos Vesileikki.
Senaatti-kiinteistöt järjesti Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Valossa-valaistussuunnittelukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää neljälle merkittävälle kiinteistölle uusia, pysyviä valaistusratkaisuja. Kilpailukohteiksi valittiin Kansallismuseo, Oopperatalo, Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sekä Pasilan virastokeskus.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.