Siirry sisältöön
Kiasma rakennus.

Kiasman peruskorjaus

Kiasman peruskorjaus parantaa taiteen esittämisen ja kokemisen puitteita

Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaushankkeessa kunnostetaan rakennuksen vesikatot ja julkisivut sekä tehdään useita pienempiä uudistuksia rakennuksen sisällä. Tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämistä kuin sen kokemistakin. Museo on töiden aikana suljettu yleisöltä.

Julkisivun korjaukset

Rakennuksen ulkopuolen korjauksissa puretaan ensin sinkkipeltinen kaareva vesikatto sekä alumiiniset ja messinkiset julkisivulevyt. Niiden alla olevat rakenteet kunnostetaan. Sinkkipeltikate tehdään uudestaan. Sinkki kierrätetään. Alumiini- ja messinkilevyt palautetaan puhdistuksen jälkeen paikoilleen. Myös ikkunat uusitaan.

 

Korjaukset museon sisätiloissa

Koska museo joudutaan sulkemaan mittavan julkisivukorjauksen vuoksi, tehdään samalla sisätiloissa monenlaisia pienempiä korjauksia, jotka olisivat joka tapauksessa lähiaikoina ajankohtaisia.

Museon sisällä uusitaan ravintolan keittiö ja Kiasma-teatterin laitteistoja. Näyttelytilojen alakattoja uusitaan paremmin ääntä vaimentaviksi. Samalla uusitaan tilojen valaistusjärjestelmä energiaa säästäväksi led-valaistukseksi. Gallerioiden seinärappauksia uusitaan osittain, koska jatkuvasti uusittavat näyttelyripustukset ovat aiheuttaneet niihin jälkiä. Seinissä oleva kaareva kuviointi on tärkeä osa sisätilojen ilmettä ja se toteutetaan uusittaviinkin pintoihin.

 

Kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on 28,4 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen kustannuksista vastaa kiinteistönomistajana Senaatti-kiinteistöt. Hankkeella ei ole vaikutusta Kiasman vuokraan tai lippujen hintoihin.

 

Kiasma on Senaatin vastuusuojelukohde

Vuonna 1998 yleisölle avattu, yhdysvaltalaisen Steven Hollin suunnittelema Kiasma on aikanaan edustanut muodonannoltaan vapaata ja siksi rakennusteknisesti vaativaa arkkitehtuuria.

Kiasma on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen Suomessa ja määritelty Senaatissa ns. vastuusuojelukohteeksi, vaikka sitä ei virallisesti olekaan suojeltu. Korjausten ja hoidon periaatteet määritellään tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa, tavoitteena säilyttää alkuperäisen arkkitehtuurin ominaispiirteet.

Senaatti on laatinut kohteelle pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman, jonka mukaisesti rakennuksessa on toteutettu vuosien varrella kunnostus- ja ylläpitotöitä. Korjauksia on tehty vaiheittain, mikä on mahdollistanut muun muassa tarkempien suunnitelmien ja kustannusarvioiden laatimisen tiedon kerryttyä aiemmista peruskorjausvaiheista.

Edellisen kerran Kiasmaa korjattiin vuonna 2019, jolloin korvattiin julkisivun lasilankut entistä kestävämmäksi. Nyt käynnistyvän peruskorjauksen jälkeen suurempia korjauksia ei ole tulossa moneen vuoteen.

 

Kiasman arkkitehtuuri

Arkkitehtuurikilpailu museorakennuksesta järjestettiin vuonna 1993. Yli viidensadan kilpailuehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin yhdysvaltalaisen Steven Hollin “Chiasma”.  Kiasma oli ensimmäisiä vapaamuotoisen arkkitehtuurin edustajia Suomessa. Suunnitelma ja museon sijainti aiheuttivatkin aikanaan ajoittain kiivastakin polemiikkia. Suunnitelma toteutettiin kuitenkin pieniä muutoksia lukuun ottamatta Hollin kilpailuehdotuksen mukaisena. Kiasman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1996. Kiasma avasi ovensa yleisölle toukokuussa 1998.

Arkkitehti Steven Holl kertoo halunneensa luoda galleriatiloja, jotka tarjoavat vähäeleisen mutta samalla dramaattisen taustan olemukseltaan ja ilmaisultaan vaihtelevan aikalaistaiteen esittämiselle. Suomalaisen luonnonvalon vuodenaikojen mukaan vaihtuva luonne viehätti Hollia ja niinpä hän suunnitteli rakennuksen sisäpinnat erityisesti luonnonvaloa ajatellen. Myös Kiasman valaistus mukailee luonnonvaloa.

Kiasman rakennuksen massat puolestaan keskustelevat niin Helsingin arkkitehtuurin klassisen maamerkin Finlandia-talon kanssa kuin Töölönlahden orgaanisempien muotojen kanssa. Kiasman läpi kulkeva käytävä ”Pasaasi” vesiputouksineen ja altaineen oli alun perin osa Töölönlahden suurempaa puistosuunnitelmaa, jossa nykyisen Musiikkitalon ja keskustakirjasto Oodin väliin jäävälle alueelle oli sijoitettu kanava-aihe.

Kiasman rakennutti Helsingin kaupunki ja valmistuttuaan rakennus siirtyi maanvaihtosopimukseen perustuen valtion omistukseen. Nykytaiteen museo Kiasma on osa Kansallisgalleriaa, jonka muut museot ovat Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Aikataulu

  1. Talvi 2020

    Rakennustelineiden pystytys alkoi rakennuksen ulkopuolella joulukuussa 2020. Koronapandemian vuoksi museo suljettiin yleisöltä loppuvuonna 2020.

  2. 2021-2022

    Työt ovat valmiita keväällä 2022, jolloin Kiasmassa avautuu kansainvälistä nykytaidetta esittelevä ARS22-näyttely.

Kysymyksiä ja vastauksia

Tekijät

Käyttäjä: Kansallisgalleria

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajapäällikkö: Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt, p. 040 669 5337, selja.flink@senaatti.fi

Pääurakoitsija: Rakennus Oy Antti J. Ahola

Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Tuukka Salo, Kari Huttunen

Pääsuunnittelija ja arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Freese Oy, Simo Freese

Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy, Simo-Pekka Valtonen

LVI-suunnittelija: Granlund Oy, Kalervo Sipinen

Sähkösuunnittelija: Insinööritoimisto Stacon Oy, Kalevi Hämäläinen

Gallerioiden uudistusten arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto B&M Arkkitehdit Oy, Timo Kiukkola

Lisätietoja

Rakennuttajapäällikkö Selja Flink,
Senaatti-kiinteistöt p. 040 669 5337,
selja.flink@senaatti.fi

Anna palautetta