Senaatti kehitti valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille uutta elämää läpi vuoden 2019. Asema-alueiden kehitykseen pistettiin uutta vauhtia, Pasilan pilvenpiirtäjät ottivat aimo harppauksen eteenpäin ja kehityskohteet saivat omat nettisivunsa.
Liikenteen solmukohtien muuttaminen eläviksi ja ihmisiä monin tavoin palveleviksi alueiksi on kansainvälinen ilmiö, jossa yhdistyvät kaupungistuminen ja kestävä kehitys. Suomessa 22 rautatieasema-alueen kehittäminen sai uudenlaista ketteryyttä, kun niiden lukuisille valtion toimijoille hajautunut omistus siirtyi 1. tammikuuta Senaatin Asema-alueet Oy:lle.
”Asema-alueiden kehittämisen ajureina ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja usein myös eheyttäminen. Näihin pyrimme löytämään ratkaisuja yhteistyössä kaupungin tai kunnan kanssa lähinnä kaavoituksen keinoin. Asema-alueille luodaan edellytyksiä rakentaa muun muassa monimuotoista asumista ja palveluja kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukaisesti”, Senaatin Asema-alueiden toimitusjohtaja Mauri Sahi kertoo.
Vuoden aikana edistysaskeleita otettiin usealla paikkakunnalla. Asema-alueiden parissa työskentelevät lukuisat eri tahot kokoontuivat keväällä yhteiseen Fiksu Assa -foorumiin.
Lue lisää: Uutisia Senaatin Asema-alueet Oy:n vuoden 2019 varrelta
Havainnekuva uudesta Pasilasta.
Vuoteen 2040 mennessä Pasilasta on tullut noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Vauhdilla uudistuvan kaupunginosan maamerkiksi on noussut 180 metrin korkeuteen yltävä, 51-kerroksinen pilvenpiirtäjä, jossa on hotelli, asuntoja sekä näköalaravintola.
Pasilansillan eteläpuolelle nouseva tornitalojen alueen hanke eteni, kun Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja YIT allekirjoittivat sopimuksen Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen aloittamisesta ja alueen ostamisesta. Rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuosina 2020–2021.
Lue lisää: Pasilan Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutussopimus on allekirjoitettu
Osa Marmoripalatsin näyttävistä sisätiloista on suojeltu.
Eliel Saarisen ruukinpatruuna August Keirknerille suunnittelema Marmoripalatsi palaa alkuperäiseen käyttöönsä Helsingissä. Historiallisen rakennuksen huhtikuussa ostanut kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö HGR Property Partners nimittäin suunnittelee suojeltuun arvokohteeseen asuntoja.
”Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa”, HGR Property Partnersin toimitusjohtaja Kari Helin sanoi kaupanteon yhteydessä.
Myyntiprosessin aikana Senaatti teetti Marmoripalatsista rakennushistoriaselvityksen sekä kolme konseptia rakennuksen käyttömahdollisuuksista.
Lue lisää: Kaivopuiston Marmoripalatsille uusi omistaja
Espoo, Helsinki, Tuusula, Rovaniemi, Turku…Meillä on kehityksessä useita laajoja alueita ympäri maata.
Kokosimme kesän alla Suomen potentiaalisimmat kiinteistökehityskohteet yhteen, ja perehdyimme paitsi alueiden tulevaisuuteen, myös niiden mielenkiintoiseen historiaan.
Tutustu Kiinteistökehitys-sivuihimme
Rambollin Ympäristö ja terveys -toimialan johtava asiantuntija Kim Brander painottaa kokonaishyötyjen arviointia riskinhallinnassa.
”Kestävä riskinhallinta ja kunnostaminen ovat nousevia teemoja ympäristötoimialalla, erityisesti pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamisesta puhuttaessa. Kestävä riskinhallinta voi tarkoittaa esimerkiksi, että jollekin uuden asuinalueen osalle jätetään tietoisesti maaperään haitta-aineita tai esimerkiksi rakennusjätteitä. Tämä tehdään suunnitellusti ja niin, ettei ratkaisusta aiheudu riskejä ihmisille tai ympäristölle. Tähän kestävä riskinhallinta ja kunnostaminen konkretisoituu: siinä pyritään aidosti arvioimaan ja tunnistamaan ne tekijät ja tilanteet, jotka voivat aiheuttaa riskin ihmisille tai ympäristölle. Jos riski todetaan, se poistetaan niin, etteivät toimenpiteistä aiheutuvat haitat ole suurempia kuin alkuperäinen riski”, pohti Rambollin Ympäristö ja terveys -toimialan johtava asiantuntija Kim Brander kesäkuussa.
3 kulmaa -sarjassamme ajatuksiaan jakoivat myös Golder Associatesin projektipäällikkö ja asiakasvastaava Heikki Laakso sekä asianajotoimisto DLA Piperin osakas Antti Niemi.
Lue lisää: Kim Branderin 3 kulmaa -kirjoitus
Aleksanterin teatterin sali esiintyjän perspektiivistä katseltuna.
”Rakennus on aivan upea. Sillä on uljas historia, ja kun ovista astuu sisään, voi aistia Venäjän hovin arvokkaan tunnelman. Menneen ajan henki ja moderni, vilkas kulttuurikäyttö ovat ainutlaatuinen yhdistelmä”, myyntipäällikkömme Jenna Kiukkonen kuvailee myynnissä olevaa Aleksanterin teatteria.
140 vuotta Helsingin Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa seisoneessa talossa toimii nykyään vierailuteatteri, jossa on erilaisia esityksiä noin 70 vuodessa ja kävijöitä yli 80 000. Kiinteistössä on myös toimistovuokralaisia, seitsemän tanssisalia, ravintolapalvelu ja salakapakka.
Lue lisää: Aleksanterin teatteri sykkii elämää
Professori, valtiotieteiden tohtori ja tulevaisuudentutkija Markku Wilenius korostaa eläväisen keskusta-alueen merkitystä kaupungille.
Oleskelutilan lisääminen, asukkaiden osallistaminen, Kööpenhamina malliesimerkkinä, matalampi rakentaminen ja keskusta-alueiden elävyys.
Nämä trendit nousivat esiin, kun syyskuussa järjestetyssä Senaatin Tori -tapahtumassa pohdittiin kiinteistöalan ammattilaisten ja vaikuttajien voimin, millainen on kestävä kaupunki, jossa on hyvä elää.
Lue lisää: Viihtyisän kaupungin rakennuspalikat
Havainnekuva Huopalahdenportin kaupunginosasta.
Vihdintien kaupunkibulevardi saa näyteikkunan, kun uusi Huopalahdenportin kaupunginosa alkaa rakentua. Pikku Huopalahden ja Vanhan Ruskeasuon naapuriin nousevaan kaupunginosaan on tulossa noin 2 000 asukasta sekä tiloja erilaisille palveluille ja liiketoiminnalle.
Ostajien ja toteuttajakumppaneiden haku alkaa alkuvuodesta 2020.
Lue lisää: Helsinkiin nousee uusi Huopalahdenportin alue
”Ei tule mieleen toista paikkaa Suomessa, jolla olisi näin huikeat kehitysmahdollisuudet! Otaniemen kampus on merkittävä innovaatiokeskittymä, joka vetää puoleensa yrityksiä ja muita toimijoita. Keskiössä on yliopisto kampusalueineen, ja nykyisten rakennusten lomaan pystyy rakentamaan kokonaan uudenlaista kaupunkia. Kampus ja muu alue sulautuvat siis osittain toisiinsa. Alueella yhdistyvät ihanteellisesti kaikki hyvän kaupunkirakentamisen edellytykset”, kiinteistökehityspäällikkömme Emmi Sihvonen sanoo.
Lue lisää: Otaniemessä yhdistyvät kaikki hyvän kaupungin edellytykset
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
