3 kulmaa – Jari Sarjo: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”

1. Nollatoleranssi on asenne ja toimintatapa

Tarkoitamme nollatoleranssilla ennen kaikkea kokonaisvaltaista toimintakulttuuria ja asennetta, jolla sisäolosuhdeongelmiin suhtaudutaan – esimerkiksi me kaikki senaattilaiset olemme sitoutuneet nollatoleranssiin. Panostamme erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin ja vahvistamme jo ennestään vahvaa sisäilmaosaamistamme.

Sisäolosuhdeongelmista aiheutuu valtiolle työtehoon, terveyteen ja kiinteistötalouteen liittyviä kustannuksia vuosittain 120 miljoonaa euroa. Olemmekin nostaneet Senaatti-kiinteistöissä sisäilmaongelmien nollatoleranssin strategiseksi päätavoitteeksemme ja kasvatamme seuraavien neljän vuoden aikana sisäolosuhteita parantavia investointeja ja kunnossapidon määrärahoja yhteensä 250 miljoonalla eurolla.

Tavoitteenamme on valtion toimitilojen sisäolosuhteiden laadun parantaminen ja ongelmien selättäminen. Ongelmista aiheutuvien kustannusten on puolestaan määrä pienentyä 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2022 mennessä. Kiinteistön käyttäjille sisäolosuhteisiin panostaminen tarkoittaa turvallisempaa ja tuottavampaa työympäristöä.

Lue myös: Senaatin kuusi tekoa hyvän sisäilman puolesta

2. Ennakointi ja nopea reagointi ovat avainasemassa

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät työympäristöt ovat sekä kiinteistöomistajan että tilojen käyttäjien etu.  Sisäolosuhdeongelmien selättäminen on meidän ja asiakkaidemme yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseen täytyy löytyä yhteinen tahtotila.

Pyrimme estämään sisäolosuhdeongelmien syntymistä vahvalla ennaltaehkäisevällä työllä ja nopealla reagoinnilla. Ennakoivan työmme keskiössä ovat sisäilmakatsastukset, joita teemme tänä vuonna noin 200 kohteeseen. Hyödynnämme katsastuksissa uusinta teknologiaa, kuten digitaalisia käyttöliittymiä. Ne pystyvät muun muassa mittaamaan kiinteistön sisäilman laatua ja lähettämään tiedot reaaliajassa verkon kautta suoraan huoltoyhtiöön.

Haluamme toimia avoimesti luottamusta rakentaen ja suunnittelemme ennakoivat toimenpiteet yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Isossa roolissa sekä ennakoinnissa että nopeassa reagoinnissa ovat myös 12 sisäilmakoiraamme. Katsastus- ja sisäilmakoiratoiminnan avulla olemmekin jo saaneet hyviä tuloksia aikaan havaitsemalla riskit ennen kuin haittoja on ehtinyt syntyä. Ennakoivan työn lisäksi olemme pystyneet korjaamaan ja ottamaan uudelleen käyttöön tiloja, joissa on aiemmin havaittu ongelmia.

Lue myös: Ennakointi on paras keino torjua sisäilmaongelmia

3. Yhteistyöllä kohti rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua

Sisäilmakeskustelu on tulehtunutta eivätkä osapuolet luota toisiinsa. Keskustelua dominoivat ääripäät, eikä jaettua näkemystä tai ratkaisuja tahdo löytyä. Näemme, että asiasta pitäisi pystyä keskustelemaan rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti. On tärkeää myös poistaa sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin liitetty stigma eli leima pysyvästi sairaina rakennuksina. Luottamuksella ja avoimuudella on keskeinen rooli siinä, että kaikki saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen. Julkisen keskustelun äänensävyssä onkin tapahtunut pientä positiivista kehitystä, vaikka tässä suhteessa tekemistä vielä riittääkin.

Osana nollatoleranssia otammekin isomman ja aktiivisemman roolin myös siinä, millä tavalla sisäolosuhdeongelmia käsitellään valtionhallinnossa ja julkisella sektorilla sekä koko julkisessa keskustelussa.  Haluamme avata rakentavan keskustelun sidosryhmiemme kanssa sisäolosuhdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Olemme aidosti asiakkaidemme kanssa samalla puolella pöytää ratkomassa yhteistä ongelmaa.

Rakennamme yhteiskunnallisesti laajaa keskusteluverkostoa, joka pyrkii yhdessä rakentavaan vuorovaikutukseen ja vähentämään stigmaa. Mukaan kutsutaan niin kiinteistöjen käyttäjiä, asiantuntijoita, päättäjiä kuin mediaakin. Ensimmäinen merkittävä tapaaminen on loppuvuonna, jolloin järjestämme sisäolosuhteisiin keskittyvän Senaatti-areenan. On koko yhteiskunnan etu, että sisäolosuhdeongelmiin puututaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin yhdessä.

Lue myös: Mitkä sisäolosuhteet? Tästä on kyse