Kaikki mitä olet aina halunnut tietää homekoirista

Yleisimpiä Suomessa homekoirina käytettyjä rotuja ovat eri paimenkoirat, noutajat, vesikoirat, spanielit ja terrierit. Rotuja yhdistää halu työskennellä ihmisen kanssa, hyvä nenänkäyttö, rohkeus ja vahva työmotivaatio. Periaatteessa rotu kuin rotu voi toimia homekoirana, enemmän merkitystä on yksilön ominaisuuksilla.

Homekoiran koulutus alkaa yleensä jo pentuna, jolloin se tutustuu ohjaajan mukana tulevaan työympäristöön eli ihmisten koteihin, toimistoihin ja kohteissa vastaan tuleviin häiriötekijöihin. Koira totutetaan siihen, että sen kannattaa aina uudessa kohteessa käyttää nenää ja etsiä pentuvaiheen koulutuksessa esimerkiksi lelua tai makupaloja. Homekoiran koulutus kestää yksilökohtaisesti vuodesta kahteen vuotta.

Homekoiralle opetetaan oikea hajukuva mikrobimaljojen ja mikrobivaurioituneiden rakennusmateriaalien avulla, minkä jälkeen siirrytään rakennuksessa sijaitsevien oikeiden mikrobivaurioiden havaitsemisharjoituksiin. Koiran koulutuksessa käytetään kosteusvaurioindikaattorimikrobiryhmiä (Valvira 2016). Käytännössä kosteusvaurioiden mikrobikasvustot ovat aina sekakasvustoja, joiden kautta koira oppii laajentamaan etsittävää hajukuvaa.

Opintojen edetessä koira tarvitsee runsaasti harjoitusta erityyppisissä rakennuksissa ja tiloissa. Puhtaassa rakennuksessa, jossa ei ole todettu kosteus- ja mikrobivaurioita voidaan käyttää kätköjä ja varmistua ilmaisujen oikeellisuudesta.

Ylläpitävää koulutusta homekoira saa koko työuransa ajan.

Yleisimmin työkoirien eläkeikä on noin 9–11 vuotta. Muun muassa koiran terveydentilasta ja rodusta riippuen voi työura jatkua pitempäänkin. Työhön käytetään vain tervettä ja työhön motivoitunutta koiraa.

Tiettävästi tieteellistä tutkimusta kotikoirien tai työkoirien homealtistumisen terveysvaikutuksista ei ole tehty.

Työkoiria pyritään suojelemaan ylimääräiseltä altistukselta. Koira ei saa ottaa suuhunsa harjoitusmateriaaleja tai työkohteissa homeista materiaalia.

On. Homekoiran tapa ilmaista pistemäistä ja toisaalta laajalle levinnyttä hajua sekä se, millainen koiran etsintätekniikka on, vaihtelevat jonkin verran sen mukaan, miten koulutus on tehty ja mitkä ovat koiran yksilölliset ominaisuudet.

On koulutusvirhe, jos koira tekee virheellisiä ilmaisuja palkkaa saadakseen. Koiran kouluttaminen ja palkkaaminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa ja määräytyvät koira- ja ohjaajakohtaisesti. Koiraa voidaan palkita esimerkiksi jokaisen ilmaisun jälkeen, vasta käynnin päättyessä tai jättää tutkimuskäynnin aikana tyystin palkitsematta, tuli ilmaisuja tai ei. Koiran voi palkita monella tavalla ja hyvin koulutettu koira työskentelee mielellään ja osa koirista palkkautuu jopa pelkästä etsinnästä.

Homekoira etsii tutkittavista tiloista sille opetettuja mikrobiperäisiä hajuja ja niiden vuotoreittejä.

Homekoiraa voidaan käyttää osana ennakoivia katselmuksia, mikrobiperäisten ongelmien toteamista sekä mikrobivauriokorjausten laadunvarmistusta:

• asunto- tai kiinteistökauppatilanteissa
• suunniteltaessa remonttia
• vuokrattaessa kiinteistöä asuin- tai toimistokäyttöön
• tarkempien tutkimusten kohdentamiseksi, jos epäillään mikrobivauriota
• mikrobivaurio- tai tiivistyskorjausten laadunvarmistuksessa.

Homekoirien avulla voidaan tutkia myös autoja, asuntovaunuja ja veneitä.

Homekoiratutkimusta ei tule tehdä, ellei ole täysin selvillä sen olevan aina vain osa isompaa kokonaisuutta. Homekoiratutkimuksella ei voida kattaa kaikkia sisäilmaan liittyviä selvityksiä eikä edes osaa niistä. Homekoiratutkimuksella ei myöskään voida korvata rakennuksen kunnon säännöllistä tarkastelua, johon kuuluu katsastuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia.

Vaikka otsonointia, homeenpoistokäsittelyä eikä desinfiointia ei pääsääntöisesti suositella käytettäväksi sisätiloissa homeongelmien poistamiseksi, niin jos niitä on käytetty, ei koiraa pidä tuoda tiloihin liian pian tämän jälkeen. Varoajaksi suositellaan kaikkia biosideja käytettäessä vähintään 24 tuntia ja otsonoinnille 48 tuntia. Varoaika voi olla myös tätä pidempi, jos valmisteen käyttöohje sitä edellyttää.

Jos tutkimushetkellä olosuhteet (so. paine-erot) ovat tavanomaisesta poikkeavat, on mietittävä, kannattaako homekoiratutkimusta jatkaa. Liian ali- tai ylipaineista tilaa ei ehkä ole tarkoituksenmukaista tutkia, ellei olosuhteiden vaikutuksia tutkimusten tulokseen pystytä arvioimaan.

Mikäli rakenne on kauttaaltaan silmin havaittavasti mikrobivaurioitunut, ei sitä ole syytä enää tutkia homekoiralla. Tällöin on tarkoituksenmukaisempaa tutkia viereiset tilat vaurion laajuuden ja mahdollisten ilmayhteyksien paikantamiseksi.

Täynnä tavaraa olevat tilat estävät koiran liikkumisen eikä mahdollisista mikrobihajun vuotokohdista saada tällöin käsitystä.

Käytännössä ei. Ulkona, ulkoverhouksen materiaaleissa ja maaperässä on luontaisesti mikrobeja.

Homekoiranohjaaja antaa tilaajalle joko suulliset tai kirjalliset ohjeet tarvittavien lähtötietojen toimittamisesta sekä valmisteluista, jotka ovat tarpeen ennen tutkimusta.

Tyypilliset homekoiratutkimusajankohdan ohjeet sisältävät ainakin nämä kohdat:

• Ei tuuletusta tutkimuspäivänä ja ilmanvaihto normaaliasetuksella
• Huonekalut pois seinien vierestä ja särkyvät asiat pois tutkimusalueelta
• Koirille vaaralliset asiat pois
• Roskat ja biojätteet pois
• Lemmikkieläimet pois tiloista käynnin ajaksi
• Työskentelevää koiraa ei saa häiritä

Kyllä. Koulutetut homekoirat ovat tottuneet siihen, että tutkimuksen mukana seuraa ihmisiä. Se on osa toiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kyllä voit. Vuokralainen voi tilata pintoja rikkomattomia tutkimuksia hallinnoimaansa tilaan, ellei vuokrasopimuksen ehdoissa eläinten tuontia asuntoon ole erikseen kielletty. Suositeltavaa kuitenkin on, että tutkimukseen on vuokranantajan lupa.

Kyllä voit. Koska homekoira on pintoja rikkomaton tutkimusmenetelmä, voit tilata sen omistamaasi osakkeeseen. Koska epäily mikrobiongelmasta useimmiten liittyy kiinteistön rakenteisiin, on suositeltavaa tiedottaa asiasta myös asunto-osakeyhtiön hallitusta tai isännöitsijää.

Homekoira etsii rakennuksista sille opetettuja mikrobiperäisiä hajuja.

Homekoira ei ilmaise kosteutta, kostuneita materiaaleja, rakennuspölyä, heikkoa siivouksen tasoa eikä ilmanvaihdon puutteita. Homekoira ei etsi muita rakennuksessa tavattavia hajupoikkeamia, kuten VOC-yhdisteitä. Jos homekoira on opetettu etsimään mikrobihajujen lisäksi jotain muuta, koiranohjaan tulee osata kertoa, mitä hajua koira milloinkin ilmaisee.

Kuten kaikkeen mittaamiseen myös homekoiran ilmaisujen herkkyyteen ja tutkimuksen toistettavuuteen liittyy mittausepävarmuutta, mutta sen suuruutta ei toistaiseksi tunneta. Yhtenäisen tasotarkastusjärjestelmän kehittäminen on yksi virstanpylväs, jota ensin tarvittaisiin.

Joskus mikrobihajun lähdettä ei pystytä varmentamaan rakenteita avaamalla, muun tarkastuksen avulla tai mikrobinäyttein. Näille tilanteille, joissa homekoiratutkimus antaa ikään kuin väärän positiivisen tuloksen, voi löytyä usein luonnollinen syy.

• Ei ole käytetty mikrobimäärityksiin tarvittavia tutkimusmenetelmiä.
• Jatkotutkimuksia ei ole kohdistettu oikeaan kohtaan. Ilmaisukohdan perusteella ei voida päätellä mikrobikasvuston tarkkaa sijaintia rakenteen sisällä. Homeenhaju voi kulkeutua ilmavirtausten mukana.
• Koiran ilmaisu voi tulla vähäisestäkin mikrobimäärästä, vaikka mikrobivauriota osoittava raja-arvo ei laboratorioanalyysiin otetussa näytteessä ylittyisi. Ilmaisuhan ei kerro hajun voimakkuutta eikä mikrobikasvun voimakkuutta.
• Homeen haju voi tarttua materiaaliin ilman, että itse materiaalissa kasvaa mikrobeja.

Vastaavasti joskus voi tulla houkuttavaksi ajatella, että koira ei havainnut ”selviä” vaurioita, eli antoi siis väärän negatiivisen tuloksen. Tällainen tilanne voi syntyä:

• Jos homekoiratutkimuksen tilaajalla on virheellinen käsitys homekoiran ilmaisujen perusteesta, eli tilaaja odottaa ilmaisuja kostuneista mikrobivaurioitumattomista materiaaleista, rakennuspölystä, ilmanvaihdon puutteista tai heikosta siivouksen tasosta. Homekoiran ei ole tarkoituskaan ilmaista näitä.
• Huonekalujen ja kiintokalusteiden sijoittelu voi estää koiraa pääsemästä riittävän lähelle vauriota tai hajun vuotokohtaa.
• Jos haju ei kulkeudu tutkittavaan tilaan ilmatiiviiden rakennekerrosten tai tiiviiden pintamateriaalien läpi. Myös yläpohjatilasta tai vesikattorakenteista ei ilman suotuisaa paine-eroa saada hajuja alempaan kerrokseen. Ylipaineisuus voi estää useampien hajuvuotopaikkojen havaitsemista.

Luotettavuuden parantamiseksi voisi olla houkuttelevaa ajatella, että useamman koiran käyttäminen toisi tulokseen varmuutta. Mikäli samoja tiloja tutkitaan heti perään toisella koiralla, on huomioitava, että koirilla on luontainen taipumus kiinnostua toisen koiran ilmaisukohdista. Toisen koiran käyttäminen samalla tutkimuskäynnillä samassa tutkittavassa tilassa ei siten välttämättä anna lisäarvoa homekoiratutkimukselle. Koiranohjaaja päättää tapauskohtaisesti, onko tarpeen käyttää useampaa koiraa samassa tilassa.

Ei, koiranohjaaja ei pysty kertomaan koiran ilmaisun perusteella homelajeja tai niiden vaarallisuutta. Kasvustot ovat tyypillisesti sekakasvustoja, eikä niiden tuottamia aineenvaihduntatuotteita pysty tietämään koiran ilmaisusta. Lajimääritykset tehdään aina laboratoriomenettelyin. Lähtökohtaisesti vaurioituneet materiaalit lajistosta riippumatta – myös kuivunutta mikrobikasvustoa sisältävät – on vaihdettava tai esim. maaperästä rakennukseen tulevat ilmavuodot tilkittävä.

Ei. Homekoira pyritään kouluttamaan niin, että se ilmaisee vain sille koulutettuja mikrobivauriosta peräisin olevia hajuja. Mitään kytköksiä ihmisten oireiluun ei voida tehdä homekoiratutkimuksen perusteella.

Ei. Homekoira pyritään kouluttamaan niin että se ilmaisee vain sille koulutettuja mikrobivauriosta peräisin olevia hajuja. Jos koira on opetettu etsimään mikrobiperäisten hajujen lisäksi muitakin hajuja, ohjaajan tulee pystyä kertomaan, mitä koira milloinkin ilmaisee.

Koulutettu homekoira ei ilmaise jyrsijöiden hajuja.

Jyrsijät voivat kuitenkin aiheuttaa toiminnallaan rakenteisiin vaurioita mm. rikkomalla höyrynsulun, poistamalla lämmöneristeitä, kaivamalla luolastoja seiniin, ylä- ja alapohjiin, ja myös jyrsijöiden jätökset voivat toimia mikrobikasvuston alustana. Homekoira ilmaisee tällaisia jyrsijöiden aiheuttamia vauriokohtia, mikäli niihin on muodostunut mikrobivaurio.

Ilmanvaihto ja rakennuksen painesuhteet vaikuttavat ilman liikkeisiin rakennuksessa ja siten hajujen kulkeutumiseen rakennuksessa ja rakenteissa. Luotettavassa homekoiratutkimuksessa onkin oikein tulkittujen koiranilmaisujen lisäksi tiedostettava, ovatko tutkimushetken olosuhteet olleet tavanomaisesta poikkeavat ja millainen vaikutus olosuhteilla on ollut hajujen kulkeutumiseen ja hajun ilmaisupaikkoihin.

Ei ole. Homekoiralle ja sen ohjaajalle viranomainen ei ole asettanut pätevyysvaatimuksia eikä homekoiran käyttöön tai laadunvarmistukseen ole luotu yhteisiä standardeja. Homekoiran avulla tutkiminen ei ole sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 (ns. asumisterveysasetus) mukainen virallinen mikrobikasvuston osoitusmenetelmä.

Alalle on juuri valmistumassa valtakunnallinen opas, jossa käsitellään hyviä toimintatapoja syvemmin kuin aiemmassa, vuodelta 2015 peräisin olevassa oppaassa.

Vallitsevat tutkimushetken olosuhteet (rakennuksen painesuhteet) vaikuttavat homekoiratutkimuksen tulokseen ja tuloksen tulkintaan. Nämä on syytä raportoida ja tiedostaa.

Kyllä. Homekoira etsii hajuja ja kosteusmittari kosteutta. Homekoira löytää rakennuksessa esiintyvät mikrobiperäiset hajut, joita ei löydetä pintakosteuskartoituksessa. Toisaalta uusi kosteusvaurio ei välttämättä ole vielä mikrobivaurioitunut, tällöin homekoira ei sitä ilmaise.

Kyllä. Lämpökameralla on mahdollista paikantaa lämpö- ja ilmavuotoja. Homekoiran avulla voidaan tutkia, tuleeko ilmavuotojen kautta mikrobiperäistä hajua. Homekoiran avulla voidaan myös löytää rakenteista kohtia, joihin on ilma- tai lämpövuodon takia syntynyt mikrobivaurio.

Kyllä. Homekoiran etu on se, että se pystyy paikantamaan hajun vuotokohdan toisin kuin ilmanäytteenotto. Tästä on etua jatkotutkimuksia ajatellen.

Homekoiratutkimuksen avulla saadaan käsitys mikrobiperäisten hajujen ja niiden vuotoreittien olemassaolosta. Homekoiraa voidaankin käyttää apuna kuntotutkimusta suunniteltaessa, jolloin tutkimuksia saadaan kohdistettua sellaisiin rakenneosiin tai -tyyppeihin, joihin on tullut ilmaisuja.

Kuntotutkimuksen avulla saadaan tarkemmin tietoon rakenteessa tai rakenneosassa mahdollisesti olevan ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä annetaan tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen tai uusimisen lähtötiedoiksi.