Urajärven kartano

Historia

Urajärven kartano sijaitsee Asikkalan Urajärven kylässä noin 50 kilometrin päässä Lahdesta vanhan Viipurintien varrella.

Urajärven kartanon viimeisiksi yksityisiksi omistajiksi jäivät seitsemännen polven von Heidemanit, sisarukset Axelina Fredrika Amalia eli Lilly (1849-1917) ja Hugo Oskar Alexander Magnus (1851-1915). Ajatus kartanomuseosta oli ilmeisesti ollut Hugo von Heidemanin mielessä hänen viimeisinä vuosinaan. Tätä silmällä pitäen sivurakennukseen sisustettiin museohuoneet, “Muistojen hiljainen talo”, joiden kantava teema oli von Heideman-suvun sotilaallinen menneisyys, erityisesti osallistuminen Suomen sotaan.

Hugo von Heidemanin kuoltua uudenvuodenaattona 1915 hänen sisarensa myi kartanon Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jotta se kartanomuseoksi muutettuna pääosin säilyisi muuttumattomassa asussa. Tosiasiassa Lilly von Heideman lahjoitti Muinaismuistoyhdistykselle myös ne varat, joilla yhdistys saattoi lunastaa kartanon ja siihen kuuluvan maa-alueen. Pian kaupan solmimisen jälkeen, syyskuussa 1917, Lilly von Heideman kuoli. Urajärven kartanomuseo, lajissaan kaiketi Suomen ensimmäinen, avattiin yleisölle kesällä 1928, ja siitä lähtien se on ollut kesäisin avoinna yleisölle joitakin korjaustöiden aiheuttamia katkoksia lukuun ottamatta. Suomen Muinaismuistoyhdistys omisti Urajärven kartanon vuodesta 1917 vuoteen 1986, jolloin se luovutettiin Museoviraston hallintaan.

Vuosien 2009-2014 kunnostus- ja konservointihanke (URAMUS) on kartanon museoaikaisen historian mittavin.