Helsinki kasvaa vauhdilla ja haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Millainen pääkaupunkimme tulevaisuudessa on ja keille sitä rakennetaan? Tässä viisi ilmiötä, jotka vaikuttavat kaupungin elinvoimaan.
Ilmakuva: © Helsinki Marketing / Aleksi Poutanen
Kaupungistuminen on koko maailmaa ravisuttava megatrendi, joka tuntuu myös omassa pääkaupungissamme. Helsingin väkimäärä kasvaa, ja yhä useampi helsinkiläinen haluaa asua kantakaupungin sykkeessä urbaanista elämästä nauttien. Senaatin Tori -tapahtumassa kiinteistöalan ammattilaiset ja vaikuttajat pohtivat joukolla, kuinka taata kantakaupungin elinvoima muutosvoimien ristipaineessa. Esiin nousivat nämä viisi ilmiötä:
Lähiöt ovat asumista ja toimistokeskittymät työntekoa varten, mutta kantakaupungissa erilaiset toiminnot sekoittuvat iloisesti keskenään: asuminen ja toimistot täydentävät toisiaan eli pitävät kaupungin elävänä kellon ympäri. Työpaikat luovat erikoiskauppojen ja palveluiden tarvetta – eikä kahviloilla ja ravintoloilla olisi kunnon edellytyksiä menestyä ilman lounastunneilla käyviä työntekijöitä.
Kivijalkakaupat ovat ikoninen esimerkki kantakaupungin moni-ilmeisestä luonteesta ja uniikeista elämyksistä. Nyt kantakaupunkiin nousee myös uudenlaisia hybridikohteita, joissa erilaiset toiminnot – asuminen, palvelut ja työpaikat – sijaitsevat saman katon alla.
Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho kertoo, kuinka pääkaupungin uusi strategia toteutuu yhdessä kumppaneiden kanssa.
Yrityksille kantakaupungin tiiviys on kilpailuetu. Puhutaan aggregaatiosta: mitä enemmän alueella on yritystoimintaa, sitä enemmän firmat hyötyvät toisistaan. Helsinki on tuottavuuden huippukeskittymä. Pääkaupungissamme syntyy kolmannes koko maan bruttokansantuotteesta, ja siitä ydinkeskustan osuus on peräti 60 prosenttia.
Tätä nykyä yhä useampi haluaisi asua kantakaupungissa. Konversio, eli tilojen muuttaminen esimerkiksi toimistoista asunnoiksi, onkin nyt kuuma trendi erityisesti Helsingin ydinkeskustan alueella. Tällä hetkellä asunnot ovat kiinteistönomistajille houkuttelevin vaihtoehto. Kaupunki kuitenkin haluaa huolehtia, että keskustassa säilyy riittävästi toimitilaa niin uusille kotimaisille startupeille kuin Suomeen saapuville kansainvälisille yrityksillekin.
Ydinkeskustassa pankkien ja virastojen tilalle on muuttanut lakitoimistoja, it-yrityksiä ja startuppeja. Co-working-tilat palvelevat freelancereita, mikroyrityksiä ja etätyön tekijöitä. Yritysten toimitilat kehittyvät ylipäätään yhä enemmän kohtauspaikoiksi. Sijainti ei enää ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös tilojen muunneltavuus on keskeinen kriteeri toimitiloja valittaessa.
Nykyisen kantakaupungin kasvulla on rajansa, joten Helsinki laajentaa kantakaupunkiaan niin länteen, itään kuin pohjoiseenkin. Jätkäsaaren ja Kalasataman uudet kaupunginosat rakentuvat vauhdilla, ja seuraavaksi vuorossa on Keski-Pasila. Siitä tulee keskustamainen alue, joka yhdistää nyt radan erottamat Länsi- ja Itä-Pasilan. Myös Pasilan ja Kalasataman välissä olevasta Teollisuuskadun alueesta kaavaillaan entistä merkittävämpää keskittymää.
Kaupunkibulevardit kuuluvat Helsingin uuden yleiskaavan suurimpiin linjauksiin. Ne yhdistävät kaupungin eri osia ja niiden varrelle nousee kokonaan uusia urbaaneja alueita. Kaupunkibulevardit myös määrittävät, missä sijaitsevat ensimmäiset liikennevalot kaupunkiin saavuttaessa.
Mikä tekee kantakaupungin? Vieläkö keskustaan voi rakentaa lisää asuntoja vai onko uhkana jo toimitilojen puute? Kuinka ohjata kaupungin kasvua yhtä aikaa pitkäjänteisesti ja ketterästi? Koko Suomen yhteisen keskustan elinvoimaa miettivät Sito Oy:n Jenni Lautson vetämässä paneelissa Helsingin kaupungin Marja Piimies, Bonavan Matti Kuronen, RAKLI ry:n Kimmo Kurunmäki ja Antiloopin Antti Savilampi.
Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki, jota kehitetään kaupunkilaisille, ei organisaatioille. Tavoite edellyttää kumppanuuksia ja yhteistyötä niin asukkaiden, yhteisöjen kuin yritystenkin välillä. Samalla kaupungista kehittyy alusta erilaisille kokeiluille: ravintoloiden terasseja saa rakentaa parkkipaikoille ja ravintola- ja siivouspäivistä on jo tullut lähestulkoon Stadin arkea.
Tulevaisuudessa kantakaupungissa asuminen on oma valinta, ei vain osa tiettyä elämänvaihetta. Kantakaupunkia on totuttu pitämään sinkkujen temmellyskenttänä, mutta nyt myös perheet haluavat takaisin urbaaniin ympäristöön. Kantakaupungissa haluaisi asua tuplasti niin moni kuin siellä nyt asuu.
Kaupungin symboleja ovat ennen olleet maamerkit ja nähtävyydet, mutta nykyään sosiaalinen media muokkaa vahvasti käsitystämme kaupungista. Kaupungin imago on yhä enemmän sitä, miten siellä asuvat tai työtä tekevät ihmiset sen näkevät ja kokevat.
Senaatin Tori -tapahtumat kokoavat yhteen kiinteistökehittäjiä, rakennuttajia, kiinteistösijoittajia, kiinteistöliiketoiminnan asiantuntijoita ja toimijoita sekä viranomaisia. Lue lisää ja katso esityksiä: https://www.senaatti.fi/senaatin-tori/
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Monipaikkaiseen työskentelyyn ja uudenlaisiin työympäristöihin siirtyminen vaatii opettelua ja yhteistä keskustelua. Mistä kaikesta työpaikoilla kannattaa sopia, kun toimistoille osittain palataan?
Hybridityö tuo mahdollisuuksia yksilöille ja lisää autonomiaa tiimeille. Esihenkilön tehtävä on kuitenkin huolehtia, ettei kukaan jää yksin. Vapauden lisäksi täytyy muistaa vastuu, sanoo Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.
Etätyö tuntuu kätevältä, mutta onko se tuloksellista? Saadaanko yhteisöllisyys turvattua hybridityön maailmassa? Kun työympäristöt muuttuvat, paraneeko palvelu? Näistä ajankohtaisista kysymyksistä keskustelivat Senaatti-areenan panelistit.
Neljännes valtion työntekijöistä työskentelee yhteiskäyttötiloissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on yksi Senaatti-areenassa esitellyn valtion toimitilastrategian keskeisistä tavoitteista. Myös hybridityö on tullut jäädäkseen.
Koronakriisi pisti suomalaiset – ja myös valtionhallinnon kymmenet tuhannet tietotyön asiantuntijat – etätöihin yhdessä yössä. Nyt digiloikan oppeja ja havaintoja hyödynnetään valtion uuden toimitilastrategian teossa. Siinä keskiössä eivät ole enää…
Suomalaiset pitävät sisäolosuhteiden ongelmia suurempana riskinä kuin ne tutkimustietojen mukaan ovat. ”Mielikuvien muuttaminen vaatii kuuntelemista, tiedon jakamista ja alan toimijoiden yhteistyötä ”, Senaatin erityisasiantuntija Anne Korpi sanoo.
Jos haluamme Suomeen maailman laadukkaimmat sisäolosuhteet, pitää ongelmista keskustella avoimesti ja eri osapuolia kuunnellen. Senaatti-areenassa startattiin uudenlainen raikas mielipiteenvaihto ja yhteispeli – ja #Suurituuletus-keskustelu jatkuu!