Kun ulkona on pakkasta, ilma kuivuu. Se johtuu siitä, että kylmä ilma sitoo vain vähän vesihöyryä, toisin kuin lämmin. Rakennusten sisälläkin ilma on sitä kuivempaa mitä kovempi pakkanen ulkona on. Kun kylmä ilma lämpenee sisätiloihin tullessaan, sen suhteellinen kosteus laskee entisestään.
Ihmiselle miellyttävin huoneilman suhteellinen kosteus on 30–40 prosenttia. Kun ulkona on suojasää, sopiva kosteus toteutuu myös sisällä, kunhan sisälämpötila ei ole liian korkea. Kovimpien pakkasjaksojen aikana sisäilman suhteellinen kosteus putoaa jopa alle 10 prosentin.
Kuiva sisäilma tuntuu silmissä, limakalvoilla ja iholla. Herkimmillä saattavat hengitystiet ärsyyntyä ja altistua tulehduksille.
Toimistoilmaa ei enää kostuteta
Sisäilman kostutuksen tarve ei ole lähtöisin ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä, vaan teollisuuden tarpeista. Esimerkiksi kehräämöiden kuivassa ilmassa langat katkeilivat.
Toimistotilojen ilmankostutus alkoi 1960-luvulla, mutta nykyisin siitä on luovuttu lähes kokonaan. Kosteutta nostetaan vain välttämättömissä tapauksissa, kuten laboratorioissa, puhdastiloissa, leikkaussaleissa ja konserttitiloissa. Toimisto- ja työtiloja ei kostuteta, koska veden höyrystäminen vie paljon energiaa.
Sisäilman kuivuudesta on aiemmin syytetty keskuslämmitystä ja sittemmin koneellista ilmanvaihtoa. Tosiasiassa sisätilojen olosuhteet ovat vain tasaantuneet ja lämpötilat nousseet. Kun tiloja nykyään lämmitetään aiempaa enemmän ja ilmaa vaihdetaan tarpeellinen määrä, sisäilmakin on väistämättä pakkasilla kuivaa – pelkästään fysiikan lakien seurauksena.
Siivousta ja silmätippoja
Ihmiset reagoivat kuivaan sisäilmaan yksilöllisesti, mutta erityisesti hengityselinsairailla ja kuivaihoisilla kuiva sisäilma saattaa lisätä oireilua.
Silmätipat, sumutettavat nenäsuihkeet ja ihon huolellinen perushoito helpottavat tilannetta. Vettäkin kannattaa muistaa juoda tarpeeksi, sillä se lievittää limakalvo-oireita.
Myös siivouksen on oltava huolellista. Kuivuus lisää pölyn määrää, sillä paperit ja tekstiilit haurastuvat kuivuessaan ja niistä irtoaa enemmän hiukkasia.
Mikäli kuiva sisäilma aiheuttaa merkittävää haittaa, joskus ratkaisuna voi olla huonekohtainen ilmankostutin. Kostuttimen hoito ja säätö on kuitenkin tärkeää, jotta puolestaan liiallinen kosteus ei aiheuta haittoja.
Kuivuusongelmaa kannattaa ratkoa yhdessä kiinteistöpäällikön kanssa. Ensiksi on syytä varmistua, ettei huonelämpötila ole liian korkea. Suositeltava sisälämpötila on 21–22 astetta.
Artikkeli perustuu Anne Korven ja Juha Muttilaisen sisäilmatietoiskuun “Kuivaa asiaa”. Lataa koko tietoisku täältä.
Anne Korpi on Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntija. Eläkkeelle jäänyt Juha Muttilainen on suunnitellut ja rakennuttanut useiden rakennusten ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.
Keskustele artikkelista
Kommentointi on suljettu