Puolustuskiinteistöillä onnistunut lähtölaukaus
Senaatti-kiinteistöjen uusi tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt syntyi 1.1.2021. Samalla se otti vastuulleen Puolustusvoimien kaikki kiinteistöt, niiden ylläpidon ja palveluiden järjestämisen.
Karjalan lennoston tilahallinnan asiantuntija Janne Räsänen kertoo, että hänen oma työnsä on yksinkertaistunut ja virtaviivaistunut huomattavasti vuodenvaihteen jälkeen.
”Eikä pelkästään minun työni. Meillä ilmavoimissa meikäläisen ala eli tilanhallinta on ollut olemassa resurssina jo 90-luvun puolivälistä lähtien, mutta monissa muissa, kuten esimerkiksi maavoimien joukko-osastoissa, ei vastaavaa ole ollut. Siksi Puolustuskiinteistöjen mukaantulo on varmasti alentanut stressitasoa kaikissa Puolustusvoimien hallintoyksiköissä.”
Räsänen kuvailee omaa tehtäväänsä linkiksi Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välillä, jossa hänen ”taisteluparinaan” toimii kiinteistöpäällikkö Mikko Rissanen.
”Meillä yhteistyö on lähtenyt todella hyvin käyntiin. Mikon tultua kuvioihin suunnitelmallisuus ja reagointi nopeisiin korjaustarpeisiin on parantunut, koska hänellä on oma paikallinen budjettinsa, jonka puitteissa Puolustuskiinteistöt voi toimintaansa pyörittää,” Räsänen hehkuttaa.
Kuten muissakin valtionhallinnon kiinteistöissä myös Puolustusvoimien kiinteistöissä sovelletaan omakustanneperusteista kokonaisvuokramallia. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että vuokraustoiminnalla ei tehdä voittoa, vaan sillä katetaan kaikki kiinteistöistä ja niiden ylläpidosta aiheutuvat kulut.
”Siirtyminen kokonaisvuokramalliin oli mielestäni erinomainen juttu. Nyt Puolustusvoimien yksiköt voivat keskittyä omaan hyvin erikoistuneeseen ydintoimintaansa”, Räsänen toteaa.
Tiivistä yhteistyötä vuoden jokaisena päivänä
Kuopion kupeessa, Rissalassa sijaitseva Karjalan lennosto on yksi maamme valmiusyksiköistä, jonka rauhanajan päätehtävä on Suomen ilmatilan valvonta ja vartiointi. Valmiutta ylläpidetään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tämä asettaa erityisvaatimuksia myös kiinteistöjen käytettävyydelle. Kaiken pitää toimia saumattomasti niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.
”Suurin osa meidän kiinteistöistä on turvaluokiteltuja suojatiloja, joihin ei voi edes ottaa siviilitoimijoita ja -urakoitsijoita. Puolustuskiinteistöt varmistaa, että meillä on aina tarvittava, vaativa erikoisosaaminen käytössämme ja kiinteistöt ovat käytettävissä kaikissa turvallisuusolosuhteissa”, Janne Räsänen sanoo.
Karjalan lennostossa palvelee noin 750 henkilöä, joista palkattua henkilöstöä on 500 ja loput varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia. Lennoston pääkalustona ovat Hävittäjälentolaivue 31:n Boeing F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät.
Puolustuskiinteistöillä on lennoston alueella 35 työntekijää, joihin kuuluu mm. siivoojia, huoltohenkilöstöä sekä omat LVI- ja sähköalan asiantuntijat ja rakennuttajat. Kaikkea toimintaa ohjaa valmiussuunnitelma.
”Suunnitelma on hyvällä mallilla ja sitä kehitetään jatkuvasti”, Räsänen sanoo.
Räsäsen mukaan seuraavana tavoitteenaan on nivoa Puolustuskiinteistöt kiinteäksi osaksi yksikköä. Tämä tarkoittaa kiinteistöpäällikön ottamista mukaan entistä tiiviimmin päivittäiseen toimintaan ja esimerkiksi kunnan kanssa käytäviin kaavoitusneuvotteluihin.
”On meidän kaikkien etu, että Puolustuskiinteistöt on mahdollisimman hyvin kärryllä meidän tulevista tarpeista ja toiveista. Ja varmasti siihen päästäänkin. Meillä on täällä hyvä porukka koossa!”
