Helsingin Korkeavuorenkatu 21:ssä elivät aikoinaan kirjailijat Anni Swan sekä Juhani Aho, ja viimeksi siinä majaa piti Rajavartiosto. Sadan vuoden virastokäytön jälkeen kiinteistöön tulee jälleen asuntoja. Hulppeimmat niistä ovat lähes 400-neliöisiä.
Kun Korkeavuorenkatu 21:n suurremontti on vuoden 2019 alkupuolella valmis, alkaa Designmuseon ja Johanneksenkirkon kulmilla Helsingissä uusi aikakausi.
”Tämä ihanan Korkeavuorenkadun kuollut kulma herää henkiin. Synnytämme uuden kaupunkilaisten olohuoneen ja osaltamme elävöitämme Ullanlinnaa”, sanoo kohteen markkinointijohtaja Kati Ståhlberg Grand Residence Developmentista (GRD).
Komea rakennus Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa muuttuu sadan vuoden virastokäytön jälkeen jälleen asunnoiksi. Talossa ovat asuneet aikoinaan muun muassa kirjailijat Anni Swan sekä Juhani Aho vaimonsa Venny Soldan-Brofeltin kanssa. 1930-luvulla täällä sijaitsi myös marsalkka Mannerheimin työhuone, jonne herra käveli Kaivopuiston-kodistaan.
Kaikki uusrenessanssitalon viiden asuinkerroksen huoneistot on jo myyty. Hulppeimmillaan asunnoissa on neliöitä lähes 400, pienin on 36 neliön yksiö.
Kaikkiaan omistusasuntoja on 27. Ylimmän kerroksen yli sadan neliön penthousesta ja sen saman kokoiselta parvekkeelta näkyy Kaivopuistoon, Hietalahdelle ja keskustaan.
Vuokrattavia yksiöitä ja kaksioita tulee sisäpihan moderniin osaan 30. Niitä vuokrataan lyhyeen käyttöön kaupunkiin tulijoille, jotka kaipaavat laadukasta asumista hotellin sijaan.
Ennen kuin tämänhetkiseen vaiheeseen on päästy, on tarvittu paljon pohjustusta. Valtion omistuksessa olleelle historialliselle arvokiinteistölle ei löytynyt enää valtion tarpeisiin käyttöä. Viimeksi rakennuksessa majaa piti Rajavartiosto. Senaatti päätti myynnistä vuonna 2014 ja teki lopulliset kaupat GRD:n kanssa 2016.
”Valtion kiinteistöstrategiaan kuuluu, että tarpeettomaksi jääneet kiinteistöt myydään ja rahat saadaan valtiolle muuhun käyttöön. Meitä myös aidosti kiinnostaa, että yhteiskunnan käytöstä vapautuva omaisuus ja kaupunkiympäristö säilyy elävänä. Rakennuksia ei saa jättää rapistumaan”, sanoo Senaatin Kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi.
Hän kiitteleekin, kuinka historiallisesti arvokas kiinteistö muuttuu jälleen alkuperäiseen asuinkäyttöön – monimuotoisesti ja rakennuksen arvokkuus huomioiden.
Kulmakunnan elämää virkistää myös se, että talon kivijalkaan tulee huippukokkien Tomi Björkin ja Matti Wikbergin omistama ravintola sekä deli, joka on aamuvarhaisesta asti auki.
Korkeavuorenkatu 21:n myynnissä oli omat koukeronsa. Rakennus on suojeltu, ja kaupanteon varrella tarvittiinkin monenlaisia lausuntoja, lupia ja sopimuksia talon erityislaatuisuuden vuoksi.
Lakimies Sini Kössi Senaatista johti sopimusruljanssia ja auttoi ostajaa eri viranomaisprosesseissa, kuten asemakaavan poikkeusluvan hakemisessa. Se tarvittiin, koska talon käyttötarkoitusta oltiin muuttamassa.
”Harvoinhan nämä myyntikohteemme ovat kovin selkeitä. Oli paljon tehtävää, jotta Korkeavuorenkatu 21 saatiin myyntikuntoiseksi ja tarpeelliset luvat hoidettua. Onneksi Helsinki toimi kaavoittajana poikkeuksellisen nopeasti”, Kössi kertoo.
Pääsuunnittelija Jani Prunnila Grand Residence Developmentista sanoo, että Senaatin kanssa tehty esisopimus oli tärkeä askel.
”Se mahdollisti rakennuksen yhteiseen kehittämistyöhön lähtemisen sekä viranomaisten kanssa neuvottelemisen. Senaatti mahdollisti omilla toimillaan myös sen, että meidän ei tarvinnut sitoutua esisopimusvaiheessa vain yhteen mahdolliseen käyttötarkoitukseen. Yhtenä vaihtoehtona oli myös hotelli”, Prunnila kertoo.
Neuvotteluihin meni yli puoli vuotta. Lupa-asioihin kului kaksi, kuten myös rakentamiseen.
”Yhteistyö Senaatin kanssa toimi hienosti. Saimme tarvittavissa kohdissa apua ja tukea”, GRD:n markkinointijohtaja Ståhlberg sanoo.
Senaatin Mauri Sahi vahvistaa, että asiakasta autetaan kaikin tavoin.
”Meillä ei jätetä asiakasta yksin. Olemme työssä mukana ennen esisopimusta ja sen jälkeen.”
Suunnittelija Prunnila kehuu Korkeavuorenkatu 21:tä hienoksi konseptiksi toteuttaa. Hänen työhuoneensa sijaitsi talossa pitkään, joten rakennuksen anatomia ja luonnonvalon kulku tulivat tutuiksi.
Kun talo palautetaan asuinkäyttöön peräti sadan vuoden tauon jälkeen, oli pohdittava muun muassa sitä, miten saada kylpyhuoneet ja keittiöt nykyaikaan sopiviksi suojelussa rakennuksessa. Asumiskäytännöt olivat ehtineet vuosikymmenten mittaan muuttua. Asuntojen alkuperäiset pinta-alat ja huonejärjestykset eivät täysin selvinneet pohjapiirroksista, joten Prunnila tutki kiinteistön vanhoja huoneistokortteja saadakseen tärkeät yksityiskohdat selville.
”Päädyimme remontoimaan tilat pitkälti alkuperäisiä asuntoja mukaellen. Ne ovat olleet aikoinaankin isoja. Yhdessä asunnossa on enimmillään asunut 27 ihmistä.”
Suurin osa Korkeavuorenkatu 21:n asunnoista on yli 100- ja 200-neliöisiä. Isoimmat ovat kaksikerroksisia.
Katseltavaa ja koettavaa rakennuksessa riittää: upeat porrashuoneet, sisäovet, ikkunat, kattopinnat ja julkisivu. Kauniit kakluunit lämmittivät asuntoja 1970-luvulle asti, ja nyt ne otetaan uudelleen käyttöön. Osa kakluuneista jouduttiin purkamaan lähes kokonaan, joten ne rakennetaan pala palalta uudelleen.
Lattiat ovat täyspuiset – tammesta. Marmoria käytetään muun muassa eteishalleissa ja kylpyhuoneissa. Tapetit on valmistanut akaalainen tapettitehdas Ritola ja Pihlgren alkuperäisten tapettikuosien pohjalta, ja helsinkiläinen SAAS Instruments on suunnitellut taloon valaisimia. Asukkaat voivat valita asuntoihinsa mieleisensä tyylin neljästä eri vaihtoehdosta, ja tarjolla on myös lisäratkaisuja sisutukseen.
Täysautomatisoituun autohalliin on tuotu Suomessa vielä harvinaista tekniikkaa. Auto jätetään sisäpihan autohallin paletille, ja kuski voi poistua suoraan aulaan. Lähtiessä auto odottaa kuljettajaansa keula menosuuntaan käännettynä.
Asukkaita palvelee talossa myös concierge – nykyajan talonmies. Häneltä voi tilata arkea helpottavia palveluita: kodin pieniä korjaustöitä, siivousta, pesulassa käyntiä, ostosten vastaanottoa ja toimittamista, ehkä jopa auton huoltamista tai vaikkapa koiran ulkoilutusta.
”Ja mikseipä vaikka tulien sytyttämistä kakluuneihin”, Prunnila lisää.
Palveluista maksetaan käytön mukaan, eli concierge-palvelu ei rasita yhtiövastiketta.
Ståhlberg kertoo, että Korkeavuorenkadun kohteesta asunnon hankkineet ovat hyvin eri ikäisiä – sinkuista lapsiperheisiin ja pariskuntiin. Monet ovat halunneet myydä muualla olevan arvotalonsa ja muuttaa aivan Helsingin keskustaan. Hinnat ovat kaupungin korkeimpia, mikä Ståhlbergin mukaan kirvoittaa kommentteja, mutta arvokiinteistö on arvokiinteistö.
”Jo nyt näkee, että talosta tulee hieno. Moni ostaja tuntee nämä kulmat ja on kertonut haaveilleensa pitkään, että tähän osoitteeseen tulisi asuntoja.”
Pääkuva ulkoa: Jani Prunnila / GRD
Helsingin Sanomien emeritustoimittaja Unto Hämäläinen kirjoittaa Korkeavuorenkatu 21:n vaiheista kirjaa. GRD:n markkinointijohtaja Kati Ståhlberg ja pääsuunnittelija Jani Prunnila ovat olleet syksyllä ilmestyvän kirjan teossa tiiviisti mukana.
”On uskomaton tuuri, että talo selvisi vahingoittumattomana sodista. Ympäristöä on pommitettu, mutta tässä talossa rikki on mennyt vain laseja”, Prunnila sanoo.
Rakennus onnistui välttämään myös pahimmat 1960-luvun purkamisvimmat, ja se on säilynyt hyvin rakenteiltaan.
Talon vuokralaisina on ollut Anni Swanin ja Juhani Ahon lisäksi menestyviä kauppiaita ja virkamiehiä. Albert Edelfelt maalasi tässä talossa Ahosta muotokuvan, joka on nähtävillä Turun taidemuseossa.
Kaikkiaan 20 asuintalovuoden jälkeen rakennus siirtyi tsaarin omistukseen, ja talossa majaili salainen poliisi. Itsenäistymisen myötä rakennus jäi Suomen valtiolle. Marsalkka Mannerheimin johtama puolustusneuvosto istui rakennuksen tiloissa 1930-luvulla. Vuodesta 1939 talossa toimi Rajavartiolaitos.
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…