Hennalan kasarmit
Kuvia kohteesta
Historia
1910-luvulla koko Venäjän keisarikunnassa pantiin toimeen mittava sotilasrakennushanke, joka Suomessa keskittyi etelärannikon sekä rautatieyhteyksien turvaamiseen. Lahden Hennalan kasarmialue kuuluu yhdessä Riihimäen, Dragsvikin ja Hämeenlinnan Linnan kasarmien kanssa radan varteen perustettuihin varuskuntiin. Rakentaminen alkoi 1911 ja pääosa töistä suoritettiin vuosina 1912–13. Osa rakennuksista jäi kuitenkin keskeneräisiksi, kun venäläiset joukot poistuivat Suomen itsenäistymisen jälkeen. Sisällissodan aikana Hennala toimi punavankileirinä, mutta vuonna 1920 alue palasi kasarmikäyttöön. Keskeneräiseksi jääneestä ortodoksisesta kirkosta tehtiin sotilaskoti Carolus Lindbergin suunnitelmien mukaan vuonna 1924. Sairaalan kuusikerroksinen laajennusosa valmistui vuonna 1964. Sen suunnitteli puolustusministeriön arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelä. Vuonna 1973 valmistunut muonituskeskus on Pentti Pajarisen ja Martti Kilpirannan suunnittelema.
Varuskunnassa on sen historian aikana toiminut eri joukko-osastoja, vuodesta 1986 lähtien Hämeen rykmentti, johon kuuluu mm. sotilasmusiikkikoulu. Alueella oli myös sotilassairaala vuoteen 1994 saakka. Hennalassa onkin varuskunnan monipuolisesta historiasta kertovat Sotilaslääketieteen museo sekä Suomen sotilasmusiikkimuseo.
Puolustusvoimauudistuksen myötä varuskunta on lakkautettu ja rakennukset myyty.
Kohde on osittain myyty 2016 ja ei ole enää Senaatin omistuksessa.
Kuten muutkin 1900-luvun alun kasarmit, Hennala edustaa aikansa venäläistä tyyppirakentamista. Tavanomaisesta poiketen punatiilirakennuksia ei ole sijoitettu ruutukaavaan keskuspihan ympärille, vaan maastonmuotoja mukaileva asemakaava on kolmiomainen sommitelma, jonka keskiössä on sotilaskodiksi muutettu kirkko. Poikkeukselliset ovat myös kaksi suurta miehistörakennusta, joissa kaksikerroksiset rakennusrungot liittyvät yhteen poikittaisella matalalla siipiosalla. Alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluu lisäksi useita asuinrakennuksia, upseerikerho, rykmentin- ja prikaatinkomentajien talot, päävartio, sairaala sekä talousrakennuksia ja varastoja.
Rakennusten käyttötarkoitukset ovat vaihdelleet vuosikymmenten varrella, mutta ne säilyttäneet yhtenäisen ilmeensä. 1920-luvun klassistisen ulkoasun saanut sotilaskoti sekä toisen maailmansodan jälkeen rakennetut modernit lisäykset tuovat kokonaisuuteen kerroksellisuutta.
Lähteet
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Hennalan kasarmit.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1430