Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Marko Härkönen on työssään varsinaisella näköalapaikalla. Senaatilla on kehitettävänä satoja valtion käytöstä poistuneita kohteita, ja työssä on hahmotettava laajoja kokonaisuuksia ja koordinoitava hankkeita näkemyksellisesti.
Hän kertoo, että uusien kaupunginosien suunnittelussa pinnalle nousee nyt vahvasti monikäyttöisyys ja yhteisöllisyys.
”Uusista kortteleista luodaan houkuttelevia tiloja – monipuolisia hybridikortteleita – jotka saavat ihmiset pysähtymään ja kohtaamaan toisensa.”
Mitkä teemat ovat pinnalla Senaatin kiinteistökehityksessä juuri nyt?
Vuosi 2020 on meillä pitkälti suurten kiinteistökehittämisprojektien eteenpäin viemistä. Merkittäviä kehityskohteita ovat kokonaiset uudet kaupunginosat – kuten esimerkiksi Helsingin Keski-Pasila, Espoon Otaniemi, Turun Pihlajaniemi ja Tuusulan Rykmentinpuisto – sekä 22 asema-aluetta ympäri maata. Työ vaatii näkemyksellisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä alueiden kaavakehitykset ja rakennushankkeet ovat usein pitkiä, jopa 10–20 vuoden projekteja.
Kehitämme valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ja alueille uutta elämää tehokkaasti, kestävästi ja vastuullisesti. Hankkeissa on tärkeää pohtia, millaisessa ympäristössä ihmisten on hyvä elää. Elinvoimaiset, puoleensavetävät ja sykkivät alueet ovat kilpailuetu kaupungeille ja kunnille.
Senaatin yhteiskuntavastuu on minulle tärkeä ja innostava osa työtä: emme tavoittele pikavoittoja, vaan teemme kaiken tinkimättömästi kestävän kehityksen arvojen mukaisesti.
Lue lisää: Mauri Sahi: ”Työmme on pitää Suomen pyörät pyörimässä”
Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Marko Härkönen sanoo, että työ vaatii näkemyksellisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. ”Alueiden kaavakehitykset ja rakennushankkeet ovat usein pitkiä, jopa parin vuosikymmenen projekteja.”
Mitkä ovat merkittävimpiä trendejä, jotka antavat suuntaa työllenne?
Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja kestävä kehitys sekä merkityshakuisuus ovat merkittävimpiä työtämme ohjaavia trendejä. Tulevaisuudessa monet kaupunkikeskukset ovat entistä tiiviimpiä, mikä ei kuitenkaan tarkoita vehreydestä ja viihtyisyydestä tinkimistä.
Kaupunkisuunnittelussa pinnalle nousee nyt vahvasti monikäyttöisyys ja yhteisöllisyys. Uusista kortteleista luodaan houkuttelevia tiloja, jotka saavat ihmiset pysähtymään ja kohtaamaan toisensa. Hybridikorttelit vastaavat tähän kysyntään: kortteleissa asuu eri sukupolvia, on erilaisia asumismuotoja ja korttelin toimintoja voidaan muuttaa tarpeen ja kysynnän mukaan.
Hybridikortteleissa on asumisen lisäksi liikkeitä, palveluita ja työpaikkoja. Tavoitteena on suunnitella arkkitehtonisesti yhtenäisiä, toimivia ja kestäviä kokonaisuuksia. Omista kehityskohteistamme tällaisia monipuolisia alueita ovat muun muassa Keski-Pasila, Otaniemi ja Pihlajaniemi.
Missä vaiheessa Keski-Pasilan kehityshanke etenee?
Kehitämme Keski-Pasilaa aktiivisesti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Aiemmin ratapihana toiminut alue on valtakunnallisestikin merkittävä ja elinvoimainen uusi keskittymä. Siitä on puhuttu myös Helsingin toisena keskustana, joka tarjoaa huikean kattauksen työpaikkoja, koteja ja palveluita – ja on vilkkaassa joukkoliikenteen solmupisteessä.
Alueella on jo valmistunut uusi asema ja kauppakeskus Tripla. Pasilansillan eteläpuolelle nousee Suomessa ainutlaatuinen korkeiden pilvenpiirtäjien tornialue, joka on nyt suunnittelu- ja asemakaavan valmisteluvaiheessa. Pisimmällä ovat YIT:n Trigoni-hankkeen pilvenpiirtäjät.
Yhteensä tornialueen tonteilla on rakennusoikeutta vielä Triplaakin enemmän, suurin osa tiloista on monipuolista toimitilaa ja loput asumista. Teemme parhaillaan viitesuunnitelmaa kaavaa varten, ja seuraavia askelmerkkejä tulevaisuudessa on alueen kilpailuttaminen.
Tutustu referenssiin: Ratapihakortteleista uniikki pala uutta Helsinkiä
Vaikuttavatko koronapandemia ja sen taloudelliset seuraukset suunnitelmiin?
Suunnitelmissa on, että vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikkoja yli 50 000 ihmiselle. Se tarkoittaa työpaikkamäärän kaksinkertaistumista ja asukasmäärän kolminkertaistumista nykyisestä.
Markkinat määräävät, millä aikataululla alue rakentuu ja montako tornia sinne lopullisesti tulee, mutta pyrimme kaikessa suunnittelussa siihen, että kaikki tontit olisivat toteuttamiskelpoisia pohjapinta-alaltaan, toiminnoiltaan, korkeuksiltaan ja yhteyksiltään.
Näin suuret kehityshankkeet vaativatkin valtavan määrän monenlaista yhteistyötä ja erikoisosaamista, ja käytämme aina kohteeseen parhaiten soveltuvaa asiantuntemusta: tornitalosuunnittelussa olemme juuri konsultoineet singaporelaisia korkean rakentamisen asiantuntijoita.
Olemme miettineet niin aurinkokulmia, valoisuutta, melua ja tuulta: korkeimpiin taloihin tulee keskimäärin 35 kerrosta, ja ne ovat noin 160 metriä korkeita. Vertailukohteeksi voisi mainita Helsingin Olympiastadionin tornin, joka on 70-metrinen.
Miten Espoon Otaniemi on muuttumassa?
Otaniemi on todella kiinnostava ja potentiaalinen alue, joka kehittyy vauhdilla monipuolisempaan käyttöön.
Aalto-yliopiston kampus on merkittävä innovaatiokeskittymä, joka on jo vetänyt puoleensa lukuisia yrityksiä ja muita toimijoita. Vahvasti koulutukseen ja tutkimustoimintaan painottuneelle alueelle on tavoitteena kehittää asumista, työpaikkoja ja palveluita.
Aalto-yliopiston metroasemasta aukioympäristöineen on muodostunut Otaniemen uusi keskeinen paikka. Tavoitteena on jatkaa elävän kaupunkiympäristön kehittämistä erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella Otaniemen keskustaa ja kaupunkirakennetta täydentäen. Rakenteilla olevan Raide-Jokeri -pikaraitiotien kolme pysäkkiä tulevat sijaitsemaan Otaniemessä.
”Espoon Otaniemessä on huikeat kehitysmahdollisuudet. Luonnon ja meren läheisyys sekä hyvät liikenneyhteydet tekevät siitä vetovoimaisen paikan myös asumiselle”, Marko Härkönen kertoo.
Millaiset Senaatin suunnitelmat Otaniemessä ovat?
Senaatilla on laaja maanomistus koko Otaniemen alueella, ja merkittävimpiä kehitettäviä alueita ovat Biologin kortteli, Kemistin kortteli ja Kivimiehen alue. Tavoitteemme on kehittää Otaniemestä entistä monipuolisempi ja elävämpi kaupunginosa, jossa opiskelu ja tutkimus ovat jatkossakin huomattavassa roolissa, mutta rinnalle tulee uutta elämää, asumista ja palveluita.
Koska alue on suuri, suunnittelu on hyvin pitkäjänteistä. Tarkoituksenamme on luovuttaa myyntiin sekä rakentamattomia tontteja että joitakin olemassa olevia rakennuksia uuteen käyttöön kehitettäviksi. Täydennysrakentamisella on mahdollista luoda uutta toimivaa kaupunkiympäristöä, johon eri aikojen historialliset kerrostumat tuovat oman erityispiirteensä.
Tavoitteenamme on edistää kaavamuutoksia siten, että osa-alueiden toteutusta päästäisiin aloittamaan 2020-luvun alkupuolella.
Senaatin maanomistukset sijaitsevat Espoon Otaniemessä hyvien liikenneyhteyksien äärellä.
Lue lisää: Otaniemessä yhdistyvät kaikki hyvän kaupungin edellytykset
Kolmas iso kehityshankkeenne on Turussa. Mitä Pihlajaniemessä tapahtuu?
Pihlajaniemi on ollut viimeisen sadan vuoden ajan Puolustusvoimien käytössä, ja nyt Heikkilän kasarmialueelta vapautuneeseen ympäristöön suunnitellaan 5 000 asukkaan uutta kaupunginosaa. Pihlajaniemi on monin tavoin vetovoimainen alue, jossa yhdistyvät uniikilla tavalla merellisyys ja urbaanius. Turun keskusta on vain kivenheiton päässä. Keskeinen sijainti, luonnonympäristö ja merenranta-alue luovat hyvät edellytykset viihtyisän, vehreän ja omaleimaisen kaupunginosan kehittämiselle.
Turun Pihlajaniemeen syntyy viihtyisä asuinalue merelliseen ympäristöön.
Pihlajaniemen muutos asuin- ja virkistysalueeksi lähti käyntiin alueen yleissuunnitelman valmistumisella vuoden 2019 lopulla, ja asemakaavaluonnos Pihlajaniemen pohjoisosasta hyväksyttiin helmikuussa 2020.
Seuraavaksi käynnistämme Turun kaupungin kanssa laatu- ja hintakilpailun alueelle kaavoitettavista asuinkerrostalokortteleista. Kilpailun kohteena on kolme noin 18 000 kerrosneliömetrin asuinkorttelia, ja sen ratkettua kaupunki jatkaa asemakaavaehdotuksen laatimista.
Asuinkerrostalojen lisäksi alueelle on tulossa muun muassa monipuolisesti palveleva liikekortteli, koulu ja päiväkoti.
Tutustu alueeseen: Pihlajaniemi
Viime vuoden isoihin muutoksiin kuului Senaatin Asema-alueet Oy:n perustaminen. Miten uusi yhtiö on lähtenyt käyntiin?
Tytäryhtiön suurimpana etuna on, että valtion käytöstä vapautuneiden asema-alueiden kehittäminen tapahtuu nyt keskitetysti ja järjestäytyneesti. Kun aiemmin valtio-omistajaa edustivat Senaatin lisäksi myös VR ja Väylävirasto, niin nyt olemme neuvottelupöydässä yhtenä yhtiönä.
Kehitettäviä asema-alueita on 22 eri puolilla Suomea. Vuoden 2020 aikana monien alueiden kehityshankkeet ottavat ison harppauksen eteenpäin: olemme aloittaneet usealla paikkakunnalla kaavan valmistelun, järjestäneet arkkitehtuurikilpailuja ja tilanneet viitesuunnitelmia. Esimerkiksi Oulun asema-alueen valmistelutyötä on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa jo pitkään. Myös Seinäjoen, Riihimäen, Kirkkonummen ja Espoon Kauklahden kehityshankkeet ovat edenneet aktiivisesti.
Myös uusia hankkeita käynnistetään, kun saamme kunkin kaupungin tai kunnan kanssa määriteltyä yhteiset tavoitteet ja aikataulut. Valmisteleva työ ja suunnittelu on tehtävä huolella, jotta pystymme huomioimaan jokaisen alueen omaleimaisuuden ja pitkän tähtäimen kehityksen.
Seinäjoella asema-aluetta kehitetään yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa.
Kehitetäänkö kaikkia asema-alueita saman sapluunan mukaan?
Suurimpana haasteena ja toisaalta rikkautena on alueiden erilaisuus: olemme miettineet paljon kehittämiskonsepteja, joissa otetaan huomioon asema-alueiden yhteneväisyydet, mutta myös eroavaisuudet, kuten erilaiset koot ja sijainnit.
Oleellista on ratkoa hankekohtaisesti, millä keinoin kukin asema-alue palvelee parhaiten oman ympäristönsä kestävää kaupunkikehitystä. Se voi olla niin asumista, toimistoja, palveluja, elämyksiä kuin viihtyisää oleskelua. Tavoitteena on luoda alueista menestyviä ja vetovoimaisia keskuksia, jotka tukevat ja edistävät tulevaisuuden kaupunkien toimintaa ja tiiviimpää kaupunkirakennetta.
