Yhteistyö lisääntyy ja markkinat näyttävät piristyvän. Senaatin Tori -tilaisuudessa tulevaa pohtivat muiden muassa Nobel-palkittu professori Bengt Holmström, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja KTI Kiinteistötiedon johtaja Markus Steinby.
Miltä Suomen kiinteistömarkkinoiden tulevaisuus, talouden kehitys sekä tulevaisuuden haasteet näyttävät? Entä millaista on korona-ajan kiinteistöliiketoiminta? Jo kuudennen kerran – nyt virtuaalisesti – järjestetyssä Senaatin Tori -tapahtumassa Suomen kiinteistömarkkinoiden keskeiset vaikuttajat pohtivat poikkeuksellisen koronavuoden aiheuttamia pulmia, pidempiaikaisia vaikutuksia ja onnistumisen paikkoja.
Data ja digitalisaatio ovat nykyisin kaikkialla, ja tiedon tarve ja merkitys kasvavat kiinteistöalallakin. Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technologyssa professorina toimiva, Nobel-palkittu taloustieteen professori Bengt Holmström loi katsauksen maailman rahoitusmarkkinoiden tilanteeseen ja tulevaisuuteen.
Hän käänsi katseet Kiinaan, joka on länsimaita edellä rahan ja pankkijärjestelmien digitalisoinnissa ja uusi pelaaja vakuusmarkkinoilla.
”Kiina on hypännyt hetkessä käteisestä mobiilimaksamiseen. Internetin tullessa maa oli takapajuinen, mutta nyt siellä ollaan keskeisessä roolissa tekoälyn kehittämisessä. Alibaban kaltaiset verkkokauppayritykset ovat rakentaneet ostoalustojen ympärille isoja ekojärjestelmiä: ihmisten tavasta ostaa ja käyttäytyä syntyy joka sekunti valtavasti tietoa, jota käytetään heidän luotettavuutensa arviointiin.”
Kiinaa kritisoidaan paljon, mutta Holmström näkee myönteisenä, että sadat miljoonat ihmiset ja kymmenet miljoonat yritykset ovat päässeet kiinni luottoihin. Algoritmit ja tekoäly laskevat luottokelpoisuutta ja tarjoavat lainaa suoraan kännyköihin tietyllä hinnalla ja ehdoilla.
”Se on turvallista, käsittämättömän halpaa ja väärinkäytöksiä on vähän. Samaa mobiilimekanismia käytetään Intiassa ja seuraavaksi mahdollisesti Afrikassa. Tekoälyn käyttö yleistyy Suomenkin finanssimarkkinoilla. FinTech-yritykset tarjoavat jo laajan valikoiman esimerkiksi kiinteistölainoja, jotka olivat ennen lähes yksinoikeudella pankeilla.”
Holmström nosti esille myös lohkoketjuteknologian, jolla voidaan tehdä älykkäitä sopimuksia. Kiina on tässäkin kehityksen eturintamassa.
”Lohkoketju on yksi suurimpia ideoita, mitä on syntynyt internetin jälkeen – ensimmäinen merkittävä toteutus tehtiin kryptovaluutta Bitcoinille. Lohkoketjuun voi kirjata digitaalista tietoa omistusoikeuksista, tehdä älykkäitä sopimuksia ja hyväksyä nopeasti rahansiirtoja. Siinä ei ole yhtä tahoa – kuten valtiota – joka ylläpitää järjestelmää, vaan lohkoketjua ylläpidetään kollektiivisesti.”
Bengt Holmströmin mukaan tulevaisuudessa kaikki mitä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Hän ennusti kehityksen olevan kuitenkin verkkaista.
”Digitalisaatio on toki kiihtynyt hieman koronan ja etätyön kautta, mutta uusien organisaatiomuotojen ja rutiinien keksiminen on hankalaa. Olemme rutiini-ihmisiä. Rutiinit tekevät elämän tehokkaaksi ja hyödylliseksi ja oikeiden rutiinien löytäminen on hidasta: sen takia kasvu hidastuu usein siinä vaiheessa, kun pitää keksiä uutta.”
Yhdessä tekeminen ja kumppanuudet ovat onnistuneen kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä. Näin uskoo Turun kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti Timo Hintsanen, joka sanoi, että yhdessä toimiminen on kirjattu Turun tuoreeseen kaupunkistrategiaan.
”Visiomme tiivistyy sanoihin: on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Haluamme kehittää kumppanuuksia Turussa hyvin monialaisesti. Mielestäni kaikkein olennaisin asia kumppanuudessa on, että sillä pystytään vastaamaan paremmin asiakkaidemme eli kaupunkilaisten ja kaupungissa toimivan elinkeinoelämän ja yritysten toiveisiin siitä, miten kaupunkia kehitetään.”
Hintsasen mukaan yhdessä tekemällä synnytetään ratkaisuja, joiden toteutumisedellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin perinteisissä siiloissa syntyvät.
”Voisin ajatella, että yhdessä tekeminen on hyvä vastaus ja toimintatapa myös koronakriisistä toipumiseen. Turun kaupunginhallitus teki päätöksen talouden tasapainottamisesta, ja yhtenä elementtinä on kaupunkisuunnittelun kumppanuuksien edistäminen. Tavoitteena on, että saamme paremmin markkinoita ja kaupunkilaisten toiveita vastaavaa kehitystä, tehostamista ja vuorovaikutusta aikaiseksi. Kaupungin investointikyky on alentunut, ja meillä on oltava uusia tapoja ja kumppaneita toteuttamaan kehityshankkeita.”
Hintsasen mukaan erinomainen esimerkki toimivasta kumppanuudesta on pitkäaikainen ja sujuva yhteistyö Senaatin kanssa – ajankohtaisimpina Turun Kakolanmäen ja Pihlajaniemen kaupunginosan kehityshankkeet.
”Se, kuinka hienosti ja vastuullisesti projekteja on viety eteenpäin, on ollut erittäin hedelmällistä. Esimerkiksi kaavoituksessa kaikilla on sama vahva visio: yhteisen ja yleisen hyvän edistäminen.”
KTI Kiinteistötiedon johtaja Markus Steinby kertoi, että KTI tekee Senaatille tutkimusta, jossa se on selvittänyt toimialan edustajien näkemyksiä muun muassa koronakriisin vaikutuksista.
”Miltä markkinoilla näyttää seuraavan puolen vuoden tai vuoden kuluttua? Puoli vuotta on kiinteistömaailmassa yllättävän lyhyt aika. Tarkempien analyysien paikka on myöhemmin, mutta sen näemme jo, että kiinteistötransaktiomarkkinoilla vuoden 2020 ensimmäinen kvartaali oli todella vahva. Toisella kvartaalilla mentiin huomattavasti alaspäin, ja toistaiseksi aktiivisuudessa ollaan kumulatiivisesti noin 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin”, hän analysoi.
Markus Steinbyn mukaan on havaittavissa merkkejä, että syksyllä markkinat lähtevät jälleen hieman piristymään, mikäli koronaviruksen leviämisessä ei nähdä toista voimakasta aaltoa.
KTI:n tutkimus julkaistaan syksyn aikana.
”Tulevaisuuden kiinteistömarkkinat on iso ja laaja konsepti. Mitä se tarkoittaa ja mitä pitää sisällään? Onko se futuristinen visio suurista kaupungeista, joissa on isoja viheralueita, tiheää rakentamista ja joukkoliikenne toimii tehokkaasti – kuten olemme tottuneet miettimään kaupunkiympäristön kehittämistä – vai jotain ihan muuta”, Steinby pohti.
Tapahtumaa isännöinyt Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi totesi avauspuheenvuorossaan, että uudessa koronan luomassa tilanteessa kaikkien on hyvä tuulettaa ajatuksiaan ja miettiä avoimin mielin tulevaisuuden liiketoimintamalleja ja omia menestystekijöitään.
Koronakriisi ei ole toistaiseksi tuntunut kovinkaan isosti Senaatin toiminnassa: kiinteistökehitys- ja myyntiprojektit ovat jatkuneet keskeytyksettä etänäkin, ja kiinteistökauppa on käynyt lähes ennen pandemian puhkeamista laadittujen ennusteiden mukaan.
”Toistaiseksi on ollut hieman haastavaa nähdä koronan vaikutuksia liiketoiminnassamme. Toki annoimme keväällä pk-yrityksille vuokranalennuksia auttaaksemme asiakkaitamme pahimman yli. Oikeastaan vasta nyt syksyn kuluessa olemme havainneet enemmän indikaatioita siitä, että korona on vaikuttanut niin talouteen kuin asiakkaidemme päätöksentekoon.”
Mauri Sahi muistutti, että ylivoimaisesti tärkein korona-ajan havainto töiden osalta on kaipuu ihmisten luo, yhteiseen tilaan.
”Kaipaamme työkavereita, yhdessä ideointia, asiakastapaamisia, naurua, harmituksia, tahattomia mokia, tunteiden jakamista, kättelyä, halauksia, katseiden kohtaamista ja luottamuksen rakentamista. Veikkaan, että tämä ajatus yhdistää meitä kaikkia.”
Senaatin Tori -tapahtuma huipentui Markus Steinbyn vetämään paneeliin, jossa kiinteistösijoitusmarkkinoiden ja toimistotilojen tilakysynnän kehitystä pohtivat Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi, Newsecin Advisory-palveluista vastaava johtaja Mikko Tenhola ja Antiloopin Chief Investment Officer Antti Savilampi.
”Turbulenssin keskellä on nähty taas hyöty, joka kiinteistöistä ylipäätään on sijoitussalkussa hajauttavana elementtinä: se, että kiinteistöt omaisuusluokkana käyttäytyvät eri tavalla kuin kenties joku toinen omaisuusluokka. Jos ajatellaan näkymiä ja osakemarkkinoiden voimakasta korjausliikettä, uskoisin että tällaisessa matalien korkojen ympäristössä kiinteistöillä on paikkansa. Moni sijoittaja pohtii kiinteistöjen roolia salkussa vähintäänkin vakavasti – ja mahdollisuuksia kasvattaa sitä”, Ilkka Tomperi totesi.
Myös Antti Savilampi näkee, että kiinteistöillä ja toimistoilla on edelleen rooli tulevaisuudessa. Antilooppi teki keväällä ison kaupan ostamalla yhdeksän kiinteistöä Helsingin Ruoholahdesta.
”Korothan ovat varmasti vielä pitkään hyvin matalalla tasolla ja osakekurssit historiallisesti hyvin korkealla tasolla, ja se tulee ajamaan pääomia kiinteistöihin myöskin jatkossa. Katsomme isoja globaaleja rahastoja: niihin valuu tällä hetkellä paljon rahaa. Eli uskon, että kiinteistöt tulevat jatkossakin olemaan isossa roolissa sijoitusluokkien välillä.”
Mikko Tenhola arvioi, että kansainväliset kiinteistösijoittajat pitävät Suomea ja muita Pohjoismaita korona-aikana vakaina ja läpinäkyvinä markkinoina. Kauppojen hidasteet ovat olleet koronan takia lähinnä käytännöllisiä, kun esimerkiksi matkustusrajoitukset ovat estäneet kohdekäyntejä. Aktiivisempia toimijoita ovatkin ne, joilla on joko paikallinen organisaatio tai tiivis kumppanuus jonkun paikallisen toimijan kanssa.
”Toteutuneet kaupat, kertovat hyvin siitä, että kansainväliset sijoittajat tulevat Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Meillä on ollut paljon transaktioita myös maakunnissa, ja se on ollut hyvin pitkälle kotimaisten sijoittajien varassa. Näen, että myös kotimaisilla investoreilla ja sijoittajilla on mahdollisuuksia kasvukeskuksissa.”
Katso koko Senaatin Tori -tapahtuma ja paneelikeskustelu yleisökysymyksineen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…