Smolna
Kuvia kohteesta
Historia
Nykyisin valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva rakennus suunniteltiin alun perin Suomen sotaväen ylitarkastajan virkataloksi. Keisari Aleksanteri I hyväksyi Carl Ludvig Engelin laatimat piirustukset keväällä 1820 ja rakennustyöt aloitettiin saman tien. Osa talosta otettiin käyttöön 1822, mutta viimeistelytyöt jatkuivat vuoteen 1824 saakka. Rakennuksen aika esikunta- ja asuintalona jäi kuitenkin lyhyeksi. Kun yliopisto päätettiin vuonna 1827 siirtää Turusta Helsinkiin, määrättiin Ylitarkastajan talo tilapäisesti sen käyttöön. Talossa oli yliopiston tiloja vuosina 1828–1833, minkä jälkeen siitä tuli kenraalikuvernöörin virkatalo.
Vuonna 1918 rakennus oli lyhyen aikaa punakaartin johtokeskuksena. Tällöin se sai edelleen käytössä olevan kutsumanimen Smolna esikuvansa Pietarin naisopiston mukaan. Seuraavien vuosikymmenten aikana taloa käyttivät ulkoministeriö, suojeluskuntien yliesikunta, erinäiset valtion virastot, ja se toimi ulkoministerin virka-asuntona. Vuosina 1964–1965 Smolnassa toteutettiin mittava peruskorjaus, jossa rakennus muokattiin kokonaisuudessaan juhlahuoneistokäyttöön sopivaksi.
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Smolna edustaa tyyliltään pietarilaista empireä. Varsinkin Esplanadin puoleista pääfasadia on korostettu klassisin aihein: ulospäin työntyvän keskirisaliitin päätteenä on trofee-aiheisin reliefein koristeltu attika, ja sitä rytmittävät joonialaiset pilasterit kannattavat akanthus-kasviaiheista friisiä. Pylväiden välissä olevien ikkunoiden yläpuolella on stukkokoristellut tympanonit, muissa toisen kerroksen ikkunoissa on kehykset ja konsolien kannattelemat ylälistat. Konsolit kannattelevat myös parveketta ja kattolistaa.
Rakennuksen sisätiloissa on nähtävissä eriaikaiset tyylikerrostumat. Toisen kerroksen juhlahuoneiston keltaisessa salongissa yhdistyy alkuperäinen empiretyylinen konsolikattolista ja 1860-luvulta peräisin oleva kattopinnan jäsentely. Ruokasalissa ja Sinisessä salongissa katon lisäksi myös seinät on jäsennelty uusrokokootyyliin. Kenraalikuvernöörien aikaan ortodoksisena kappelina toimineen salongin katon ja seinän kipsikoristelu taas edustaa 1910-luvun myöhäisjugendia. Muut kuin edustustilat on 1960-luvulla peruskorjattu moderniin tyyliin.
Smolna on kokenut monia rakennusvaiheita. Rakennusta muutettiin useaan otteeseen jo sen historian ensimmäisen vuosikymmen aikana. Vuonna 1825 taloon haluttiin asuttaa yhden sijasta kaksi divisioonankomentajaa perheineen. Pian sen jälkeen tiloja muokattiin yliopiston tarpeisiin soveltuviksi, ja muutaman vuoden kuluttua takaisin asuinkäyttöön. Vuosina 1833–1917 vaihtuvien kenraalikuvernöörien aikana rakennettiin pihasiipi ja tehtiin erilaisia korjauksia ja muutoksia.
Vuonna 1938 rakennuksessa tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä asennettiin keskuslämmitys ja juhlakerroksen salien koristelua yksinkertaistettiin.
Rakennushallituksen arkkitehdin Sirkka Tarumaan suunnittelemassa vuosina 1964–66 toteutetussa perusteellisessa korjauksessa puiset välipohjat uusittiin betonisiksi, lisättiin porrashuoneita ja hissejä, vaihdettiin ikkunat ja vesikatto sekä asennettiin koneellinen ilmanvaihto. Juhlatiloissa pyrittiin säilyttämään vanhoja pintamateriaaleja ja tyylejä, lähtökohtana oli 1860-luvun asu. Entistämistyöt keskitettiin muutamaan tärkeimpään saliin, eikä raskaaseen uudelleen rakentamiseen muualla ryhdytty, vaan tavoitteena oli eheä sisustuskokonaisuus.
Vuosina 2021–2023 juhlahuoneistossa toteutettiin laaja peruskorjaus, jossa konservoitiin toisessa kerroksessa sijaitsevien edustustilojen sisustus ja kunnostettiin kalusteet. Samalla tilojen toiminnallisuutta ja turvallisuutta parannettiin. Myös esteettömyyttä parannettiin rakentamalla juhlahuoneistoon esteetön sisäänkäynti ja uusimalla henkilöhissit. Rakennus liitettiin samalla olemassa olevaan kaukojäähdytysverkkoon.
Lähteet
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Esplanadi-Bulevardi.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4630
Valtioneuvoston kanslian sivuilla:
https://vnk.fi/ministerio/valtioneuvoston-juhlahuoneisto