Museokiinteistöjen kustannuksista, valtion vuokrajärjestelmästä ja Senaatin roolista
Viime päivinä julkisuudessa on käyty keskustelua Museoviraston käytössä olevista museokiinteistöistä ja niiden kustannuksista sekä Senaatin roolista. Kokosimme taustatietoa esiin nousseisiin kysymyksiin.
Senaatti-konserni toimii keskitettynä valtion toimitilayksikkönä, joka vastaa valtion kiinteistöomaisuudesta ja toimitiloista: niiden rakentamisesta, ylläpidosta, kehittämisestä ja tarpeettomien kiinteistöjen myymisestä.
Senaatti-konsernista on säädetty lailla. Valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Senaatti-konserni muodostuu emoliikelaitoksena toimivasta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksesta. Puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä sen tuottaessa palveluita Puolustusvoimille ja Puolustusvoimien määrittelemille kumppaneille. Senaatti-konsernin toimintaa ohjaavat valtion toimitilastrategia ja kiinteistöstrategia.
Valtiolla on käytössä omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä, jonka mukaisesti virastot ja laitokset maksavat käyttämistään tiloista. Senaatti ei tee voittoa valtion vuokraustoiminnalla, vaan vuokrilla katetaan kiinteistöistä aiheutuvat kulut, kuten rakentaminen ja lainojen korot, kunnossapito, ylläpito, verot, jne.
Senaatin tulos muodostuu pääasiassa valtiolle tarpeettomien kiinteistöjen myynnistä.
Mitä hyötyä kiinteistöhallinnan keskittämisellä on?
Valtion vuokrajärjestelmä, jossa kiinteistöosaaminen on keskitetty yhdelle asiantuntijaorganisaatiolle, on todettu tehokkaaksi, taloudelliseksi ja vastuulliseksi. Suomen kokoisessa maassa ei ole nähty järkeväksi, että jokaisella virastolla olisi oma kiinteistö- ja rakennuttamisyksikkönsä.
Valtion vuokrajärjestelmä ohjaa tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen tilankäyttöön. Se on myös oikeudenmukainen, sillä kukin virasto maksaa siitä mitä käyttää ja investoinneista maksetaan vuokraa yhtenäisen käytännön mukaisesti. Se myös varmistaa kiinteistöjen pitkäjänteisen ylläpidon, sillä vuokratuloilla pystytään kattamaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kulut.
Suurena toimijana Senaatti-konserni pystyy myös hankkimaan kiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapidon erittäin kustannustehokkaasti. KTI Kiinteistötiedon vuosittaisen tutkimuksen mukaan Senaatin ylläpitokustannukset ilman korjauksia olivat yli 20 % edullisemmat kuin vertailussa mukana olevilla yksityisillä yrityksillä. Senaatti myös investoi kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin selvästi muita toimijoita enemmän.
Valtion vuokrajärjestelmästä ja sen toimivuudesta on tehty selonteko vuonna 2022. Sen mukaan malli on täyttänyt sille asetetut tavoitteet.
Miksi valtion virastot maksavat kiinteistöistään vuokraa valtiolle?
Valtion vuokrajärjestelmässä toimitilojen ja kiinteistöjen kustannukset rahoitetaan vuokrilla. Jokainen valtion virasto maksaa niistä tiloista, joita itse käyttää, mikä kannustaa tilojen tehokkaaseen käyttöön ja rakennuttamaan uutta harkitusti. Kiinteistöistä aiheutuu aina kuluja riippumatta siitä kenen hallinnassa ne ovat. Ilmaisia tiloja ei ole olemassa.
Valtion sisäisessä vuokrajärjestelmässä ei ole kyse vuokrausliiketoiminnasta sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään. Vuokrilla ei tehdä voittoa ja vuokrat ovat omakustannusperusteisia.
Vuokrajärjestelmä tuo virastojen budjetointiin ennustettavuutta ja jatkuvuutta. Esimerkiksi suurissa rakennusinvestoinneissa Senaatti toteuttaa investoinnit ja rakennuttaa viraston tarpeisiin tilan, ja virasto maksaa sen vuosikymmenten aikana pois vuokrana.
Mikä Senaatti-kiinteistöjen rooli on suhteessa virastoihin?
Valtion virastot ja laitokset ovat Senaatin asiakkaita. Senaatti toimii tiiviissä yhteistyössä valtion virastojen ja laitosten kanssa kaikissa toimitiloihin liittyvissä asioissa. Toimitilat suunnitellaan yhteistyössä virastojen kanssa, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat virastoissa tehtävää työtä. Toimitilojen tulee tukea virastojen ja laitosten tehtävien taloudellista, tehokasta ja tarkoituksenmukaista hoitamista.
Senaatti vuokraa valtion virastoille toimitilat valtion tilakannasta ja tarvittaessa myös yksityiseltä vuokramarkkinalta, mikäli valtiolla ei ole tarjolla tiloja. Harkitusti rakennutetaan myös uutta. Yleensä kyse on erikoistiloista, joita ei kiinteistömarkkinoilla ole tarjolla. Viime vuosina on panostettu erityisesti valtion turvallisuustoimijoiden tiloihin.
Toimitilojen lisäksi Senaatti järjestää tarvittaessa kaikki kiinteistöön liittyvät palvelut virastoille ja laitoksille. Näistä suurimpia ovat puhtaus- ja kiinteistönhuoltopalvelut.
Senaatin yhtenä perustehtävänä on yhdessä virastojen ja laitosten kanssa tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää toimitilakustannuksia. Valtion tilakustannusten nousua on onnistuttu suurista investoinneista huolimatta hillitsemään. Asiakkaiden kanssa toteutetuilla toimitilakehitysprojekteilla vuodesta 2015 alkaen on saavutettu 600 milj. euron tilakustannussäästöt ja samalla ajanjaksolla Senaatti on myynyt yli miljardilla eurolla valtiolle tarpeettomia kiinteistöjä.
Mikä on Museoviraston kiinteistöjen historia Senaatin kiinteistökannassa?
Museoviraston kohteet siirrettiin Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2014. Siirron tarkoituksena oli kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen turvaaminen ja omaisuuden hoitaminen mahdollisimman tehokkaasti, tuottavasti ja valtion kokonaisetu varmistaen sekä valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen. Tavoitteen toteutumisen turvaamiseksi samassa yhteydessä määritettiin myös erillinen museokiinteistöihin kohdistuvien kulujen momentti.
Hallinnan siirryttyä Senaatti-kiinteistöt on korjannut ja kunnostanut museokiinteistöjä yli sadalla miljoonalla eurolla ja rakennukset ovat aiempaa paremmassa kunnossa. Museokiinteistöt ovat uniikkeja erikoisrakennuksia ja tärkeä osa kansallisomaisuuttamme. Ne ovat olennainen osa museotoimintaa, eikä niitä ole mahdollista siirtää toiseen kohteeseen tai edullisempiin tiloihin.
Museoviraston kanssa yhteistyössä on viimeisten vuosien aikana pystytty saavuttamaan säästöjä mm. luopumalla tarpeettomista tiloista. Uusista säästötoimista on keskustelut käynnissä Museoviraston kanssa. Museoviraston kiinteistökustannukset ovat 10 vuoden sisällä kasvaneet ja kasvavat edelleen 2020-luvulla pääosin siksi, että virasto on päättänyt hankkia laajoja lisätiloja käyttöönsä.
Kansallismuseossa on käynnissä parhaillaan museon peruskorjaus ja laajennushanke, jotka maksavat yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Kansallismuseon laajennus, sen peruskorjauksen yhteydessä tehtävät laajennukset, sekä valtion ulkopuolelta vuokrattavat uudet kokoelmakeskuksen tilat nostavat Museoviraston vuokria lähes 10 milj. Euroa lähivuosien aikana. Nämä toimitilakustannusten lisäykset ovat olleet tiedossa, kun päätökset lisätilojen hankkimisesta tehtiin.
Lisätietoja:
Operatiivinen johtaja Jonni Laitto, p. 050 533 7025
Toimialajohtaja Riitta Juutilainen, p. 040 768 2767
