Kiasman julkisivun vanha sinkkipelti saa uuden elämän Göteborgissa ja Vantaalla

Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaushankkeessa kunnostetaan muun muassa rakennuksen vesikatot ja julkisivut. Julkisivun ulkoverhoilussa käytetty sinkkipelti kierrätetään uusiokäyttöön Chalmersin yliopiston observatorioon Göteborgissa ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-pienasemaan Vantaan Koivukylässä. Kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ovat osa Senaatin ympäristövastuuta.

Senaatin rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo, että sinkkipeltiä käytetään Keski-Euroopassa paljon sekä vesikatoissa että julkisivuissa. Sinkkipellin suosiota selittää sen huoltovapaus: sinkkiä ei tarvitse maalata, koska sinkin pintaan syntyvä patina suojaa sitä. Kiasmassa käytetty sinkkipelti eroaa Suomessa yleensä käytetystä sinkillä pinnoitetusta teräspellistä siten, että siinä on vain alle prosentti muita metalleja.

– Siksi se sopii myös kierrätykseen hyvin. Tavallisin tapa kierrättää sinkki on sulattaa se uuden pellin raaka-aineeksi, mutta kun pelti käytetään peltinä, säästyy sulattamiseen vaadittava energia, Selja Flink täsmentää.

Nykytaiteen museon julkisivusta observatorion listoituksiin ja Sortti-pienaseman julkisivuksi

Kiasman kaarevasta “valaanselästä” on purettu jo lähes kaikki sinkkipellit. Purkaminen on tehty leikkaamalla pellin saumat auki, jotta pelti saadaan mahdollisimman ehjinä levyinä irti ja sitä on mahdollista käyttää rakennusmateriaalina. Purkamisen jälkeen pellit pakataan huolellisesti kuormalavoille ja ne toimitetaan Ruotsiin ja Vantaalle.

– Osa pelleistä lähtee konteissa Ruotsiin, jossa niitä käytetään Göteborgin yliopiston observatorion yhteyteen rakennettavan huoltorakennuksen ikkuna- ja listapellityksiin. Alun perin oli ajatus tehdä rakennuksen katto ja osa seinistä kokonaan pellistä, mutta tutkimuksissa huomattiin, että pelti estää herkkien mittalaitteiden signaalien kulkemista, Selja Flink mainitsee.

HSY:n jätehuollon rakennuttamisyksikön hankepäällikkö Jari Virmanen kertoo, että Kiasman sinkkipeltiä tullaan käyttämään muun muassa Vantaan Koivukylän Kierrätyskeskuksen yhteyteen rakennettavan Sortti-pienaseman julkisivuissa. Sinkkipellin eduiksi Virmanen mainitsee muun muassa kestävyyden ja pitkäikäisyyden.

– Tämä tukee myös HSY:n tavoitteita, jossa pyritään kierrättämisen lisäksi siirtymään entistä enemmän kiertotalouteen. HSY:n tavoitteena on vastaisuudessakin löytää kohteita, joissa rakennusmateriaaleja voidaan käyttää lähes sellaisenaan. Rakentamisessa tämä voi olla vähän haastavaa rakennusmääräyksistä ja materiaalivaatimuksista johtuen, mutta tämä Vantaan kohde on sellainen, että sinkkipellin materiaalina kierrättäminen onnistuu hyvin.

HSY:n on tarkoitus tehdä selvitys siitä, mikä on täysin uuden tuotteen käytön kokonaistuotannon kustannukset ja hiilijalanjälki verrattuna käytettyyn materiaaliin.

– Kierrätetyn materiaalin hinta on tietysti edullisempi verrattuna uuteen. Toisaalta kierrätetyn materiaalin uudelleenkäytöstä tulee uusia työvaiheita. Vaikka Kiasman julkisivun katteet puretaan sieltä levyinä, pitää meidän oikaista levyt ja leikata reunat suoriksi. Siihen tulee siis yksi työvaihe lisää. Asentaminen on vähän kalliimpaa, mutta toisaalta materiaali on edullisempaa, Jari Virmanen kuvailee ja jatkaa, että kierrätystaloudessa ei ole ensisijaisesti kyse yhden kohteen kustannustehokkuudesta vaan taustalla ovat isommat, kiertotalouteen liittyvät arvot.

Kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ovat osa Senaatin vastuullista ympäristötyötä

Kiasman peruskorjauksen alkuvaiheessa tehtiin kohteesta purkumateriaalikartoitus. Siinä määritellään muun muassa niin purkumateriaalin lajit, niiden määrät, suunniteltu materiaalin kierrätystapa sekä se mihin puretut materiaalit toimitetaan. Tavoitteena on, että kierrätykseen kelpaamatonta rakennusjätettä syntyy mahdollisimman vähän.

– Kiertotaloudessa on myös kyse asennemuutoksesta. Rakennuksen ja rakennusmateriaalien koko elinkaari tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheesta toteutukseen, Selja Flink pohtii.
Kiertotalous perustuu siihen, että materiaalien ja tuotteiden arvo pyritään säilyttämään niin pitkään kuin mahdollista. Tavoitteena on, että tuotteet ja materiaalit myös pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Hallitus on julistanut Suomen tavoittelevan kiertotalouden edelläkävijyyttä, ja myös ministeriötasolla on asetettu rakennusalalle kiertotaloustavoitteita. Senaatti otti käyttöönsä viime syksynä uuden kiertotalousohjeen hyödynnettäväksi rakennushankkeissaan. Ohjeen tavoitteena on selventää seikkoja, jotka hankkeita rakennutettaessa on järkevää ottaa huomioon.

Tällä hetkellä kiertotalousmallin toteuttaminen korjausrakennushankkeissa on vielä työlästä ja rakennushankkeiden kustannuksia lisäävää, sillä laajempi infrastruktuuri puuttuu. Selja Flink kuvailee, että kierrätyskohteiden löytäminen on melkoista palapeliä: voi olla niin, että löytyy ainoastaan yksi firma, joka ottaa vastaan mineraalivillaa ja toinen, joka ottaa vastaan bitumikatetta. Toisinaan materiaalille löytyy ottaja henkilökohtaisten verkostojen ja onnekkaan ajoituksen kautta, kuten Kiasman ulkoverhoilun tapauksessa. Materiaalien purkaminen ehjänä on kalliimpaa ja kustannuksia tulee myös materiaalien varastoinneista.

– Senaatilla on valtion toimijana sekä mahdollisuus että velvollisuus toimia rakennusalalla kiertotalouden airueena ja esimerkkinä. Vaikka tämä vaatiikin enemmän työtä, on se ehdottomasti sen arvoista, Selja Flink korostaa.

Lisätietoja
Rakennuttajapäällikkö Selja Flink, Senaatti-Kiinteistöt, p. 040 669 5337, selja.flink@senaatti.fi

Jätehuollon rakennuttamisyksikön hankepäällikkö Jari Virmanen, HSY, p. 040 192 3860 jari.virmanen@hsy.fi