Miltä kuulostaisi 800 neliön edustusasunto Helsingin parhaalta paikalta? Senaatti-kiinteistöt on tehnyt kolme vaihtoehtoista konseptia Kaivopuistossa sijaitsevan historiallisen linnan uudesta käytöstä.
Rakennuksena ainutlaatuinen. Nostalginen, arvokas, täynnä tarinoita suomalaisista merkkihenkilöistä. Eliel Saarisen suunnittelemasta Marmoripalatsista ei voi puhua ilman superlatiiveja.
”Tämän talon seinät ovat nähneet paljon kiinnostavia ihmisiä ja historiallisia hetkiä. Rakennus säilyy parhaiten, kun se on käytössä”, myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
Senaatin myyntipäälliköt Sirpa Rouhiainen ja Jenna Kiukkonen tuntevat arvorakennuksen läpikotaisin.
Yhteensä noin 1 400 neliön rakennus on myynnissä Helsingin paraatipaikalla, osoitteessa Itäinen puistotie 1, Kaivopuiston lehmuskujan päässä. Neuvotteluja ostajaehdokkaiden kanssa on käynnissä, mutta ratkaisuja ei ole vielä syntynyt.
Kaivopuiston laidalla sijaitseva rakennus tunnetaan Marmoripalatsina tai Villa Keirknerinä.
Valtaosa satavuotiaan Marmoripalatsin alkuperäisestä loistosta on yhä tallella, ja osa sen sisätiloista on niin arvokkaita, että laki rakennusperinnön suojelusta koskee niitä. Rajoituksista huolimatta taloon on mahdollista rakentaa kaikki nykyajan vaatimukset täyttävät mukavuudet. Helsingin kalleimmaksi taloksi mainittu kiinteistö onkin monien mahdollisuuksien rakennus.
Osaa Marmoripalatsin sisätiloista koskee laki rakennusperinnön suojelusta.
Helpottaakseen tulevan ostajan päätöksentekoa Senaatti-kiinteistöt on teettänyt ainutlaatuisen kohteen käyttömahdollisuuksista kolme vaihtoehtoista konseptia. Ne on tehty ostoa harkitsevien asiakkaiden suunnittelun avuksi, mutta ne eivät sido heidän käsiään. Huolellista taustatyötä on tehty niin Museoviraston, ELY-keskuksen kuin Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Käyttötarkoitussuunnitelmat ovat tehneet arkkitehtitoimisto K2S:n Mikko Summanen ja Nina Vauhkonen.
Visiot antavat osviittaa siitä, mikä on suojelun ja rakentamisen näkökulmasta mahdollista.
”Ideat eivät ole kiveen hakattuja. Lopulta toteutuva ratkaisu voi olla myös jonkinlainen yhdistelmä nyt ehdotetuista kolmesta vaihtoehdosta”, Senaatin myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen sanoo.
”Tekemämme työ säästää asiakkaalta aikaa ja rahaa. Jos olisin itse ostamassa kiinteistöä, juuri tällaista kartoitusta haluaisin ostopäätöksen tueksi.”
Marmoripalatsin seiniä koristavat taidokkaat puureliefit, ja monet takat, kaiteet ja kiinteät kalusteet ovat alkuperäisiä. Arkkitehti Eliel Saarisen lisäksi talon yksityiskohdissa näkyy kuvanveistäjien Emil Wikströmin ja Gunnar Finnen kädenjälki.
Nyt tehdyissä konsepteissa Marmoripalatsiin on sovitettu sekä asuntoja että toimistotiloja.
Hulppeille ja ainutlaatuisille asunnoille talo olisi omiaan. Yhdessä visiossa talon juhlava keskikerros kuuluisi lähes 800-neliöiseen asuntoon. Se sisältäisi myös niin sanotun turkkilaisen huoneen, joka on yksi talon kauneimmista interiööreistä. Kellarikerroksesta tähän upeaan edustusasuntoon lohkaistaisiin myös viinikellari.
Talon muut tilat jaettaisiin kolmeksi pienemmäksi asunnoksi, joissa olisi 94–100 neliötä. Osa asunnoista sijaitsisi katutasolla, osa ylemmissä kerroksissa.
Toisessa vaihtoehdossa olisi niin ikään yksi iso edustusasunto (622 neliötä) ja viisi pienempää asuntoa. Keskikerros jaettaisiin kahden asunnon kesken. Myös ullakolle tulisi yksi asunto.
Kolmannessa konseptissa Marmoripalatsi otettaisiin toimistokäyttöön. Upeimpiin saleihin voisi kuitenkin tulla esimerkiksi galleriatoimintaa: näin ”puolijulkisena” tilana talosta voisivat nauttia myös vierailijat. Talon rakennuttaneella ruukinpatruuna August Keirknerillä oli arvokas taidekokoelma, joten Marmoripalatsiin on alun perinkin ajateltu sijoitettavan taidetta.
Tässä salissa ovat istuneet muun muassa tehtaanpatruuna Rudolf Walden, asekätkentä- ja hovioikeus.
”Tilan voisi kuvitella kiinnostavan sellaista yritystä, jolla on tarvetta todella hulppeisiin edustustiloihin ja halua kuulua legendaaristen omistajien jatkumoon”, myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen pohtii.
”Keskusteluissa kaikkien eri ostajaehdokkaiden kanssa on ollut selvää, että he ymmärtävät talon kulttuurihistoriallisen arvon.”
Ruukinpatruuna August Keirkner rakennutti Marmoripalatsin eläkepäiviään varten. Hän kuitenkin kuoli ennen kuin mahtavuudessaan vertaansa vailla ollut talo valmistui vuonna 1918. Patruunan leski Lydia asui Villa Keirknerinä tunnetussa talossa vuoteen 1937 saakka. Tuolloin linnan hankki itselleen toinen patruuna eli paperitehtailija ja sittemmin myös puolustusministeri Rudolf Walden. Hän asui siinä perheineen kuolemaansa eli vuoteen 1946 saakka.
Sodan jälkeen Marmoripalatsi toimi asekätkentäjutun oikeussalina. Valtion omistukseen siirtynyt talo oli sittemmin Hovioikeuden ja Työtuomioistuimen käytössä. Tyhjillään se on ollut vuodesta 2012.
Uljaan talon historiasta on tehty rakennushistoriaselvitys, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa ja runsaasti valokuvia sekä rakennuspiirustuksia. Voit tutustua selvitykseen tästä.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…