Kun puhutaan rakennuttamisesta, useimmille tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen uusien kiinteistöjen rakentaminen perustuksista katonharjaan. Suomen valtio on kuitenkin linjannut, että uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa.
Kun virasto tai muu julkinen organisaatio tarvitsee uusia toimitiloja, Senaatti käy asiakkaan kanssa yhdessä läpi tiloihin kohdistuvat tarpeet. Tämän pohjalta sopivaa vaihtoehtoa etsitään tositarkoituksella tässä järjestyksessä:
1. Valtion jo omistamat kiinteistöt, 2. Yksityisten markkinoiden vapaat toimitilat ja 3. Uuden rakennuttaminen.
Senaatin rakennuttamisen investoinnit ovat viime vuosina painottuneet merkittävästi kiinteistöjen peruskorjauksiin ja -parannuksiin sekä työympäristöjen kehittämiseen.
Oli sitten kyse vanhan korjauksesta tai uuden rakentamisesta, tarvitaan joku, joka pitää hankkeen kaikki langat käsissään. Senaatin rakennuttajapäällikkökonkari Tarja Hietamäki kertoo, että hänen omaa toimintaansa ohjaa asiakkaan tarpeiden lisäksi yhä enemmän myös yhteiskuntavastuun eri osa-alueet kuten ympäristöasiat ja terveelliset työolosuhteet.
Katso videolta, mitä Tarjalle tarkoittaa, kun hän on töissä koko Suomelle.
Tiesitkö, miten Senaatti rahoittaa rakentamisen investoinnit?
Senaatti on liikelaitos. Tämä tarkoittaa sitä, että emme saa valtion budjetista rahoitusta. Rahoitamme asiakkaille tehtävät rakennusinvestoinnit vuokrilla, kiinteistöjen ja palvelujen myynnillä sekä lainarahoituksella.
Valtiolla vuokrat ovat omakustannusperusteisia eli vuokrat määräytyvät sen mukaan, että niillä katetaan vain kiinteistöistä aiheutuvat kulut – mukaan lukien peruskorjaukset ja -parannukset.
Lue myös:
Yli 30 vuotta rakennusmestarina – näin työni on muuttunut
Tutustu Senaatin investointeihin 2020 Yhteiskuntavastuuraportista
Keskustele artikkelista