Hyvin suunniteltu työympäristö on tila- ja energiatehokas
”Uudet työympäristöratkaisumme parantavat energia- ja tilatehokkuutta”, kertovat Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tapio Jalo ja talotekniikan asiantuntija Heidi Tulonen.
Rakennusten energiatehokkuuteen vaikuttavat käytännössä niiden teknisten järjestelmien energiatehokkuus sekä tilojen tehokas käyttö.
Senaatissa suurimmat muutokset on saatu aikaan tilatehokkuudella. Senaatti on toteuttanut vuosina 2016–2020 yhteensä noin 200 työympäristöuudistusta. Tilan käyttö on vähentynyt kaikkiaan noin 27 prosenttia eli lähes kymmenen ison virastotalon verran, noin 220 000 neliömetriä.
”Tilansäästö ei kuitenkaan ole ollut pääasiallinen tarkoituksemme, vaan seurausta fiksuista työympäristöratkaisuista. Monitilaratkaisujen toteuttaminen käynnistyi toden teolla viitisen vuotta sitten ja edelläkävijöitä ovat olleet muun muassa Valtiokonttori, PRH, Verohallinto, Tilastokeskus, TEM, THL, GTK, Luke ja Syke. Isot vähennykset tilankäytössä ovat tarkoittaneet käyttäjille myös merkittäviä vuokrasäästöjä”, rakennuttajapäällikkö Tapio Jalo kertoo.
”Tavoitteenamme on sekä energiatehokas rakennus että vähäpäästöinen työympäristö. Ja ylivoimaisesti tehokkain keino tähän on suunnitella käyttäjien kanssa yhdessä työympäristö, joka tukee uusia työnteon tapoja. Tilan käytön pienentymistä vastaava energian säästö on myös iso potti. Sähkönkulutuksessa säästöä on tullut noin 16,8 GWh vuodessa ja lämmityksessä noin 28,7 GWh vuodessa.”
Hyvistä sisäilmaolosuhteista ei tingitä
Senaatissa on käytössä nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmiin. Se tarkoittaa voimakasta panostusta sisäilman laatua varmistaviin ennakkotoimiin ja toisaalta ongelmatilanteiden tehokasta ratkaisemista.
”Energiasäästöt eivät ole itseisarvo. Kaikkein tärkeintä on toteuttaa terveellisiä, viihtyisiä ja tehokkaita työskentely-ympäristöjä, joissa on myös hyvät sisäilmaolosuhteet. Energiatehokkuustoimien yhteydessä voidaan usein myös parantaa sisäolosuhteita, mikä onkin yhteinen tavoitteemme”, korostaa talotekniikan asiantuntija Heidi Tulonen.
Rakennamme 50 aurinkosähkövoimalaa
Tuloksia energiatehokkuustoimenpiteistä on jo saatu. Heidi Tulonen nostaa esimerkiksi rajavartiolaitoksen uuden esikuntarakennuksen Imatran Immolassa. Lokakuussa käyttöön otettava rakennus on laskennalliselta energiatehokkuuden vertailuluvultaan parasta A-luokkaa.
”Ihan tavallisilla perusratkaisuilla pääsee hyvään energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Immolassa ei ole tarvinnut tehdä mitään erityistoimenpiteitä. Rakennuksessa on muun muassa oma aurinkosähkövoimala sekä hyvät lämmöntalteenoton hyötysuhteet ilmanvaihtokoneissa”, Tulonen kertoo.
Jotta Senaatti voi parantaa tuloksiaan, myös uusia investointeja on tehtävä.
”Niitä onkin jo tekeillä. Tavoitteenamme on rakentaa esimerkiksi 50 aurinkosähkövoimalaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Se kattaa noin neljä prosenttia Senaatti-kiinteistöjen käyttämästä sähköstä”, Heidi Tulonen kertoo.
Lue myös: Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen valmistui aurinkovoimala
Energian kulutus pienenee henkilötyövuotta kohti
Tapio Jalo korostaa, että monen toimijan yhdessä käyttämässä rakennuksessa energiankulutus yleensä nousee entiseen verrattuna, kun rakennuksen käyttöaste paranee ja siinä työskentelevien henkilöiden määrä lisääntyy.
”Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tärkeämpää on katsoa kokonaisuutta. Toimivampi tarkastelukulma on laskea lähtötilanteen energiankulutus työpistettä tai henkilötyövuotta (HTV) kohti ja seurata muutosta sen avulla”, Jalo sanoo.
Esimerkiksi Helsingin Sörnäisten rantatie 13:n virastotalossa valmistui 2017 iso muutos, jossa talo muuttui yhden käyttäjän talosta kahden toimijan, Valtiokonttorin ja Patentti- ja rekisterihallituksen, yhteiseksi tilaksi. Ennen muutosta siellä oli kiinteät työpisteet 400 henkilölle. Nyt tiloissa on yhteensä 550 nimeämätöntä työpistettä ja 700 käyttäjää. Tilaa on nyt henkilötyövuotta kohti noin 14 neliömetriä aiemman 27 neliömetrin sijaan.
”Muutoksen jälkeen koko rakennuksen energiankäyttö lisääntyi noin 15 prosenttia, mutta työntekijäkohtainen energiankäyttö aleni noin 40 prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna”, Tapio Jalo kertoo.
Seuraavaksi siirrytään yhteiskäyttötiloihin
Valtiolla on yhteensä noin 70 000 työntekijää, joista noin 75 prosenttia työskentelee toimistotiloissa. Heistä noin 43 prosenttia työskenteli monitilaympäristössä vuonna 2020.
Työtilojen evoluution seuraava vaihe on jo alkanut: tavoitteena on eri toimijoiden yhteiset työskentelytilat, joissa on myös yhteisiä palveluja, kuten yhteinen asiakaspalvelupiste ja ravintola.
”Yhteiskäyttöiset tilat vähentävät kuluja monella tavalla, mutta edelleen panostamme ensisijaisesti työskentelytilojen toimivuuteen. Säästöt syntyvät sivutuotteena”, Tapio Jalo sanoo.
”Senaatti toteuttaa valtionhallinnon tilankäytön tulevia normeja. Tällä hetkellä tavoite tilankäytölle on uudisrakentamisessa 15 ja korjausrakentamisessa 18 neliömetriä henkilötyövuotta kohti. Lähivuosina tavoite tulee laskemaan noin 10 neliömetrin tasolle, mikä on hyvin merkittävä muutos. Vain 10 vuotta sitten valtion tilankäyttö oli keskimäärin vielä noin 25 neliötä henkilötyövuotta kohti.”
Lue myös: Vero ja MML yhteisiin tiloihin Porvoossa – ”Ensin kirpaisi, nyt olemme yksi työyhteisö”
Lue myös: Valtion toimitilastrategia: ”Tiloja tarvitaan vähemmän, mutta niiltä odotetaan enemmän”
Lue myös: Oulussa ollaan edellä yhteistyössä ja -käytössä
