Neljännes valtion työntekijöistä työskentelee yhteiskäyttötiloissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on yksi Senaatti-areenassa esitellyn valtion toimitilastrategian keskeisistä tavoitteista. Myös hybridityö on tullut jäädäkseen.
Työn tekemisen tapoja ja paikkoja määritellään valtiolla uudelleen. Tekeillä on uusi toimitilastrategia, jota esiteltiin Senaatti-areenassa ensi kertaa syyskuussa.
Kuntaministeri Sirpa Paatero painotti toimitilojen merkitystä osana valtionhallinnon uudistamista.
”Julkisen hallinnon tehokkuus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus. Tehokkuus ei ole kuitenkaan mikään pysyvä olotila vaan vaatii uudistumista. Tilankäyttöä uudistamalla voidaan saada säästöjä ja vähentää päästöjä. Samalla parannetaan palveluita ja lisätään työntekijöiden hyvinvointia.”
Yksi uuden toimitilastrategian painopisteistä on eri virastojen yhteiset työtilat sekä virastojen ja kuntien yhteiset palvelupisteet.
”Tavoitteena on viedä palvelut lähemmäksi ihmisiä, parantaa palveluita, viedä niitä yhteisiin palvelupisteisiin ja digitaalisesti koteihin. Yhä edelleen digitalisoimme palveluita niin, että ihmiset pystyvät käyttämään niitä missä ja mihin aikaan parhaiten pystyvät. Tämä antaa joustavuutta työntekijöille ja toisaalta kansalaisille.”
Paatero korosti julkisen hallinnon yhteistyötä.
”Yhdessä toimiminen on ratkaisevaa. Niin voimme parantaa myös toimitilojen käyttöä. Se ei tarkoita pelkästään Senaatin ja valtion virastojen yhteistyötä ja palvelutarjonnan yhteistyötä vaan myös kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistyötä.”
Toimitiloille se asettaa uudenlaisia vaatimuksia.
”Toimitiloja tarvitaan vähemmän, mutta niiltä odotetaan enemmän”, Paatero sanoi.
Korona-aika toi työn tekemiseen uusia malleja ja tapoja.
”Vaikka etätyö on ollut osittain pakotettua, halu joustavuuteen ja hybridityön tapoihin on lisääntynyt. Monet toivovat tekevänsä työtä osittain kotona, osittain toimistolla, osittain kolmansissa paikoissa”, valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen kiteytti.
Strategiatyössä on hahmotettu, miltä tuleva monipaikkaisen työn ekosysteemi valtiolla näyttää. Tulevaisuudessa työtä tehtäisiin etätyönä työntekijän valitsemassa yksityisessä paikassa, monta virastoa kattavassa valtion virastotalossa, paikallisessa yhteisessä asiakaspalvelupisteessä, toiminnan vaatimissa erityisissä tiloissa, muilla tapahtumapaikoilla sekä kolmansissa paikoissa, kuten asiakkaan tiloissa, toimistohotelleissa tai kirjastoissa.
”Meille tulee valtion virastotalon renessanssi isommilla paikkakunnilla ympäri Suomea”, Pekonen sanoi.
Niihin koottaisiin monta virastoa yhteen taloon.
Virastoilla voisi olla omia ”kotipesiä”, mutta esimerkiksi asiakaspalvelutilat ja perustoimistotilat olisivat entistä enemmän yhteisiä. Paikallisissa yhteisissä asiakaspalvelupisteissä julkisen sektorin asiakaspalvelua saisi samasta paikasta.
Pekosen mukaan yhteiskäytön mahdollisuuksia pitää selvittää myös käyttösidonnaisten tilojen, kuten poliisiasemien ja oikeustalojen osalta.
”Nämä tilat ovat luonteeltaan erilaisia kuin toimistotilat. Niissä yhteiskäyttöisyyden mahdollisuuksia voi löytyä kokous- ja tukitiloista sekä vaikka laboratoriotiloista.”
”Toimitilastrategian lähtökohta on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilojen pitää tukea kehittyviä työnteon ja yhteistyön tapoja”, sanoi Pauliina Pekonen.
Tilojen yhteiskäytölle on myös asetettu kunnianhimoinen tavoite.
”Ajatus on, että 2020-luvun lopussa neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi virastojen ja laitosten yhteistiloissa. Uudistetussa toimitilastrategiassa on tarkoitus asettaa toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite, 10 neliötä per henkilötyövuosi. Sitä toteutetaan sitä mukaa, kun tulee uusi toimitilahanke.”
Etenkin käyttösidonnaisiin tiloihin kohdistuu tällä vuosikymmenellä isoja investointipaineita.
”On tärkeää, että investoinnit palvelevat tulevaa toimintaa. Toiminnan ja tilojen tarkasteleminen yhtä aikaa on siinä se avain. Käyttösidonnaisten tilojen investointien suunnitteluun liittyvää linjausta on se, että tilojen mitoittamisessa käytetään tietoon perustuvia ratkaisuja, kuten käyttöasteiden mittaamista.”
Senaatin konsernijohtajan Jari Sarjon mukaan matka yhteisiin työympäristöihin on valtiolla jo hyvässä vauhdissa, vaikka työtä on vielä paljon.
”Meillä on monta yhteistä työympäristöä tälläkin hetkellä: toimistoja, yhteisiä kokoustiloja, ruokaloita ja sosiaalitiloja.”
Lisää tiloja ei ole tarkoitus rakentaa, vaan muokata nykyisiä tiloja yhteiseen käyttöön.
”Virastojen näkemyksiä ja tarpeita on tärkeää kuunnella joka vaiheessa. Tilojen tulee olla houkuttelevia, niissä tulee olla erinomaiset yhteydet ja niiden pitää täyttää turvallisuusvaatimukset. Tilakustannusten hallinta on keskeinen asia myös tällä vuosikymmenellä.”
Valtiolla on reilut 70 000 työntekijää, joista noin puolet työskentelee mobiilisti ja monipaikkaisesti.
”Tavoite on, että vuonna 2025 meillä on 15 paikkakunnalla noin 18 rakennusta yhteiskäytössä ja vuosikymmenen loppuun mennessä määrä kasvaisi 25:een.”
”Toimitilastrategia on enemmän työn tekemisen tapojen kuin toimitilojen strategia. Se edellyttää kirkkaita tavoitteita ja viestintää, jotta itseohjautuvuus, jota mobiilityö edellyttää, johtaa hyviin tuloksiin”, Jari Sarjo sanoi.
”Etätyön maailmaan pitää myös pystyä luomaan uusia keinoja, joilla yhteisöllisyyttä pidetään yllä ja rakennetaan.”
Ihmisten elämäntilanteet ja työtavat eroavat suuresti. Hybridityö mahdollistaa hyvin monenlaiset työn tekemisen tavat.
”Kun kohtaamisten alkuinnostus koronan laannuttua asettuu, ollaan todennäköisesti tilanteessa, että jotkut tulevat toimistolle joka päivä, jotkut hyvin harvoin, jotkut siltä väliltä. Edustan itse sitä kantaa, että tässä pitää vallita vapaus. En näe mahdolliseksi komentaa ihmisiä takaisin toimistoon, enkä näe sille mitään syytä.”
Uudet työnteon tavat ovat jo osittain käytössä, mutta tilojen kehitys ei tapahdu hetkessä.
”Työn tekemisen tavat täytyy ratkaista saman tien, tilat tulevat perässä. Toivon, että olivat ratkaisut mitä tahansa, ne rahat, jotka valtiolla on käytössä, pantaisiin mahdollisimman vähän seiniin.”
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
”Yhteiset työympäristöt ovat kestävää ja vastuullista tilankäyttöä. Joustava monitila lisää työmotivaatiota ja yhteistyötä eri virastojen kesken. Virastojen yhteiset palvelupisteet takaavat myös monipuolisen asiakaspalvelun”, yhteisistä työympäristöistä vastaava hankejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.