Königstedtin kartano
Kuvia kohteesta
Historia
Königstedtin kartanoalue sijaitsee Vantaanjoen varressa Riipilässä. Kartanon ensimmäiseksi omistajaksi vuonna 1511 mainitaan Helsingin pitäjän nimismies Olavi Niilonpoika, mutta nimensä alue sai 1600-luvun lopulla kun silloinen omistaja Johan Köhnn aateloitiin nimellä Köhnningstedt.
Päärakennuksen rakennutti valtioneuvos Jacob Wilhelm Hisinger vuonna 1816. Perimätiedon mukaan sen olisi suunnitellut Carl Ludvig Engel. Rakennus sai nykyisen ulkoasunsa kuitenkin vuonna 1915 aloitetuissa laajoissa korjauksissa, jonka suunnittelijana toimi Jarl Eklund. 1900-luvulla kartanolla oli useita omistajia ja Valtio osti kartanon vuonna 1961 vapaaherratar Asta Wredeltä. Nykyisin se toimii valtioneuvoston edustustiloina.
Joissakin lähteissä empiretyylisen rakennuksen alkuperäiseksi suunnittelijaksi mainitaan Carl Ludwig Engel. Rakennuksen nykyistä ulkoasua hallitsee kuitenkin Jarl Eklundin suunnittelemat korjaukset ja lisäykset. Hänen suunnitelmiensa mukaisina toteutettiin ensin 1915 - 16 sisääntulovilpola joonialaisine pylväineen, pylväiden kannattama tasanne eli altaani ja empirekaiteet. Myöhemmin 1930-luvun lopun korjauksissa rakennukseen lisättiin vielä puutarhan puoleiset pylväät sekä klassisen temppelin aihe: päätykolmion rajaama ulosvedetty tympanon.
Rakennuksen sisustus on ollut pääosin empiretyylinen, jota on täydennetty kustavilaisilla ja uusrokokoo huonekaluilla. Alakerrassa sijaitsevat sisääntuloaulan lisäksi kirjasto, ruokasali, keltainen vastaanottosali sekä vihreä salonki ja sininen kahvisalonki. Yläkerrassa sijaitsevat neuvottelutilat ja kaksi majoitustilaa. Myös sisätiloissa on tehty muutoksia ja muun muassa 1950-luvulla rakennukseen tuotiin mm. saniteettitilat, lämmitys ja vesijohtojärjestelmä.
Königstedtin kartanon viimeisin muutos- ja korjaustyö toteutettiin vuonna 1997, jolloin uudistettiin rakennuksen ilmastointi- ja sähkötekniikka.