Kaartin kortteli

Historia

Alue on merkitty Johan Albrecht Ehrenströmin Helsingin asemakaavaan vuodelta 1812. Carl Ludwig Engelin suunnitelmista kehittymään lähtenyt Kaartin kortteli oli armeijan käytössä parin vuosisadan ajan. Kortteli on valtakunnallisesti merkittävä alue rakennetun ympäristönsä ja sotaväen historian kannalta. Korttelin ensimmäinen rakennus valmistui 1822 ja sitä seuraavana vuonna armeija aloitti toimintansa alueella. Aluksi korttelissa sijaitsi vain pari kasarmia ja tallirakennus. Tämän jälkeen korttelia on täydennetty ja muutettu eri aikakausina armeijan tarpeiden mukaan.

Vuonna 1944 ilmapommit tuhosivat kahta korttelin vanhinta rakennusta, 1820-luvulla rakennettuja upseerikasarmia ja itäistä miehistökasarmia. Pommit olivat osuneet miehistökasarmiin, josta tulipalo oli levinnyt upseerikasarmiin. Miehistökasarmi oli pirstoutunut pahasti, kun taas upseerikasarmissa tuhoutuivat lähinnä palavat puuosat.

Rakennusten raunioiden kohtalosta käytiin runsaasti keskustelua. Säästyneiden julkisivujen käyttöä suunniteltiin jo mietinnöissä ja hallitus oli varannut tätä varten määrärahaa. Kaikesta valmistelusta huolimatta miehistökasarmin purkaminen vietiin loppuun vuonna 1955 ja vain upseerikasarmi säästettiin. Kortteliin jäi lisäksi läntinen miehistökasarmi latriinisiivellä, artellet, 1910-luvulla venäläisten rakentama talli, aliupseeriasuntola, pesula- ja saunarakennus ja varussivusta.

1956-57 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu kasarmin alueen tulevaisuudesta. Kilpailussa armeijan harjoitustorina toimineen Gornij Dubniakin torin toivottiin muuttuvan luonteeltaan julkiseksi toriksi ja korttelin muuttuvan toimistokäyttöön. Muinaistieteellinen toimikunta toivoi, että tori säilytettäisiin väljänä ja ilmavana. Torin eteläreunaa ei saisi rakentaa umpeen eikä sille saisi sijoittaa entisiä korkeampia rakennuksia. Kilpailun voitti Viljo Revellin ja Heikki Castrénin ehdotus. Kilpailutyön katsottiin onnistuneen korttelin väljyyden säilyttämisessä, mutta myös harmiteltiin sen säilyttävän vain korttelin päärakennuksen ja viereisen maneesin. Voiton edellytyksenä olikin tehdä selvitys, voitaisiinko läntinen miehistökasarmi ja artellet säilyttää.

Vuodesta 1959 asti korttelissa on ollut lähinnä puolustusministeriön ja pääesikunnan käyttämiä toimistotiloja. Osassa rakennuksia oli käytössä myös joitakin asuntoja. C-rakennus valmistui vuonna 1961 paikalle, jolla ennen sijaitsi itäinen miehistökasarmi. 1965 valmistui D-rakennus, jonka tieltä purettiin varussivustan rakennus. Artellet ja talli purettiin. Niiden paikalle, torin laidalle, valmistui Paviljonki 1968. Korttelin vanhimmat rakennukset upseerikasarmi ja läntinen miehistökasarmi ovat suojeltuja asetuksella 480/85.