Hvitträsk
Kuvia kohteesta
Historia
Hvitträskin rakennuttivat vuosina 1901-1903 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetussa päärakennuksessa oli sekä yhteinen arkkitehtitoimisto että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit. Hvitträskissä Geselliuksen alkuperäinen asunto oli ’Lilla Villan’ eli erillinen piharakennus, josta hän muutti myöhemmin päärakennuksen pohjoispäätyyn.
Saarisen koti on nykyisin museona ja pienessä huvilassa toimii ravintola. Museossa on tehty kolmivaiheinen peruskorjaus vuosina 1992-2000. Korjauksessa kunnostettiin rakennukset, piha ja puutarha sekä saatettiin sisätilat vastaamaan aikaisempaa paremmin alkuperäistä interiööriä.
Peruskorjauksen jälkeen Hvitträskin rakennuksissa ja puutarhassa on joka vuosi tehty pienempiä kunnossapitotöitä, ensin Museoviraston ja vuodesta 2014 lähtien Senaatti-kiinteistöjen toimesta.
Lue lisää https://museovirastorestauroi.nba.fi/museot/hvittrask
Kansallisromanttiseen tyyliin suunnitellun erämaa-ateljeen rakennusmateriaaleina käytettiin pyöröhirttä ja luonnonkiveä. Jylhässä rantamaisemassa sijaitsevat rakennukset ja niitä ympäröivä puutarha muodostavat kokonaistaideteoksen, jossa ulkoarkkitehtuuri, sisätilat kalusteineen sekä puistoalue terasseineen ja istutuksineen on tarkoin suunniteltu harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Museokylpyhuoneen restaurointi
Hvitträskin päärakennuksen kylpyhuone oli peruskorjauksessa päätetty jättää enimmäkseen siihen asuun, missä se oli eli seiniä peittivät tummanvihreiksi maalatut lastulevyt ja amme oli ilmeisesti 1960-luvulta. Katon vesivuodon vuoksi levyjä jouduttiin avaamaan ja alta paljastui jäänteitä aikaisemmista asuista. Hvitträskin hoitajien (Museovirasto, Senaatti, restaurointiarkkitehti) piirissä heräsi kiinnostus, olisiko tietoa aikaisemmista vaiheista enemmänkin piilossa levyjen alla. Purkutöitä jatkettiin varovasti edeten ja lopulta löytyi alkuperäinen vaaleanvihreä pinta, jossa on ollut pieniä kuvioita pystyriveissä. Alkuperäinen amme löytyi ladosta ja syntyi ajatus palauttaa kylpyhuone ns. Saaristen asuun, aikaan jota museo muutenkin esittää.
Katoista kivimuureihin 2014 -
Vuodesta 2014 lähtien Senaatti-kiinteistöt on teettänyt Hvitträskissä monenlaisia kunnossapito- ja restaurointitöitä.
Metsänhoidossa tapahtui vuonna 2014 ikävä vahinko, kun rinnemetsä parturoitiin lähes kokonaan. Syynä oli puiden huonokuntoisuus, mutta työ olisi pitänyt suorittaa paljon säästävämmin ja usealle vuodelle jakaen. Tästä otettiin kuitenkin opiksi ja nykyään Hvitträskin metsiä hoidetaan vuosittain maisemanhoitosuunnitelman mukaisesti. Hoidossa huomioidaan kulttuurimaiseman piirteiden lisäksi myös lintujen pesimäajat ja lepakoiden päiväpiilot.
Päärakennuksen tiilikattoa on korjattu vuodesta 2019 lähtien, kun katossa huomattiin useita vuotopaikkoja. Sen jälkeen päästään sisätiloissa paikkaamaan vesivuodon jälkiä ja jatkamaan väritutkimuksia, joita tarvitaan tulevien konservointitöiden lähtötiedoiksi.
Hvitträskin monimuotoisten ja osittain alkuperäisten ikkunoiden kunnostaminen on aloitettu vuonna 2019. Kunnostustyö jatkuu vielä vuosia. Piha-alueilla on lukuisia luonnonkivisiä tukimuureja, joista korjausvuorossa ovat vuosina 2020 eteenpäin pohjoissiiven muurit. Muuria puretaan, jotta syntynyt pullistuma saadaan korjattua.
Huoltokorjauksia 2000 - 2013
Vuodesta 2000 lähtien Hvitträskin omistajana oli Museovirasto, joka jatko kohteen kunnostusta opetusministeriön teettämän peruskorjauksen jälkeen. Vuonna 2002 rakennuksen pohjoissiipi sisustettiin kokous- ja seminaaritilaksi. Kesällä 2007 puutarhan huvimaja kunnostettiin museovirastolaisten talkoovoimin. Lisäksi on korjattu muita aluee rakennuksia: latoa ja Reima Pietilän vuonna 1974 rakennettua rantasaunaa.
Peruskorjaus 1992 - 2000
Museon kolmivaiheinen peruskorjaus käynnistyi vuonna 1992. Ensimmäinen työvaihe käsitti päärakennuksen katon, myymälä- ja näyttelytilat, kellarikerroksen sekä pääosan sisätiloista.
Toisessa vaiheessa museon puutarha restauroitiin alkuperäisen suunnitelman hengessä. Istutusalueille palautettiin vanhoja kasvilajeja ja pihaterassit sekä -muurit kunnostettiin entistäen.
Talvella 1999-2000 tehdyssä korjauksessa keskityttiin päärakennuksen eteläsiiven sisätiloihin, joista merkittävimpiä ovat Saarisen perheen "tupa" ja ruokailutila. Restauroinnissa tilat palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Sisäpinnoista poistettiin myöhempiä lisäyksiä ja alta paljastuneet alkuperäiset maali- ja tapettipinnat konservoitiin. Yksi yläkerran huone juuttitapetteineen jätettiin 1970-luvun asuun.
Lähteet
Museovirasto restauroi: Hvitträsk
https://museovirastorestauroi.nba.fi/museot/hvittrask
Luontoselvitys
Faunatica: Luontoselvitykset Hvitträskin alueella vuosina 2017–2018