Senaatin turvallisuuspalvelukeskuksen toiminta alkoi keväällä 2020 turvallisuustekniikan pää- ja etäkäyttöpalveluiden tuottamisella. Loppuvuodesta 2021 lähtien Senaatin turvallisuuspalvelukeskuksen hälytyskeskus on valvonut asiakkaidensa toimitilojen turvallisuutta ympäri vuorokauden. Nyt hälytyskeskus on sertifioitu ja täyttää korkeimman hälytyskeskusstandardin vaatimukset.
”Tuotamme standardin mukaista hälytysvalvontapalvelua valtion virastoille. Saamamme sertifikaatti todentaa, että toiminta on laadukasta ja tehokasta ja toimii vuorokauden jokaisena hetkenä”, Senaatin turvallisuuspalvelukeskuksen päällikkö Pia Leivo kertoo.
Senaatin hälytyskeskuksen auditoi riippumaton kansainvälinen sertifiointielin Kiwa Inspecta. Sen mukaan sertifiointiprosessi oli kuin oppikirjaesimerkki onnistuneesta suorituksesta.
”Senaatti tietysti täytti sertifioinnin vaatimukset toiminnan osalta, mutta ennen kaikkea asenne ja johtamismalli ovat juuri sitä mitä haetaan. Toimintaa kehitetään niin, ettei mennä siitä mistä aita on matalin, vaan haetaan optimaalisia ja vaikuttavimpia ratkaisuja. Kehitysmyönteinen asenne oli aistittavissa koko projektin ajan”, sanoo Kiwa Inspectan yritysturvallisuuden ja jatkuvuudenhallinnan tuotepäällikkö ja pääarvioija Janne Helenius.
”Senaatin turvallisuuspalveluvalikoima on hyvin innovatiivinen ja edistyksellinen, millä haetaan kannattavuutta ja tehokkuutta. Se lähtökohta poikkeaa monista vastaavista palveluista. Senaatin palvelutarjonta saanee vakiintuneemmat toimijat kehittämään omaan toimintaansa”, Helenius toteaa.
Turvallisuusstandardi SFS-EN50518:2019 edellyttää muun muassa hälytyskeskuksen tilojen ja tiedon suojausta, toiminnan laatua ja vastuuhenkilöiden ammattitaitoa. Se asettaa tiukat kriteerit myös hälytysten vasteajoille. Esimerkiksi ryöstön ja tulipalon kaltaisissa tilanteissa 80 prosentissa vastaanotetuista hälytyskutsuista ei saa kulua yli puolta minuuttia toiminnan alkamiseen. Hälytyskeskuksen johtamisjärjestelmä on myös ISO 9001 -standardin mukaan auditoitu.
Turvallisuuskeskuksessa työskennellään kellon ympäri toimitilojen turvallisuutta valvoen. Kun hälytys tulee, valvojat selvittävät sen syyn esimerkiksi kulunvalvonnan ja kameroiden avulla sekä ryhtyvät tarvittaviin toimiin – kutsuvat viranomaiset, välittävät tiedot kiinteistöpäällikölle tai lähettävät paikalle vartijan tai kiinteistönhoitajan. Palohälytyksestä tieto välittyy suoraan pelastuslaitokselle. Tilannetietoa jaetaan Virve-päätelaitteilla pelastusviranomaisille.
”Huolehdimme myös siitä, että valtion toimitiloissa on helppo kulkea. Jos kulkulupa häviää tai tiloissa havaitsee jotakin erityistä, turvallisuuspalvelukeskukseemme voi ottaa yhteyttä vuorokauden ympäri”, Leivo sanoo.
Käytössä uusin turvallisuusteknologia
Senaatin turvallisuuspalvelukeskus hoitaa pää- ja etäkäyttöpalveluita sekä hälytysvalvontaa jo noin 200 asiakkaalle. Ensimmäinen asiakastyytyväisyysmittaus tehtiin marraskuussa, ja sen tulokset olivat lupaavia.
”Asiakkaat ovat kokeneet saavansa hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja suosittelisivat turvallisuuspalveluitamme muillekin. Suunnittelemme ja toteutamme luotettavan tilaturvallisuuspalvelun avaimet käteen -periaatteella. Asiakas voi keskittyä omaan ydintoimintaansa, kun turvallisuuspalvelut hoituvat kokonaisvaltaisesti Senaatin toimesta”, Pia Leivo sanoo.
Tulevaisuudessa Senaatin tavoitteena on laajentaa turvapalveluidensa valikoimaa entisestään. Prosesseja esimerkiksi digitoidaan niin, että valtionhallinnon työntekijät voivat liikkua entistä sujuvammin ja turvallisemmin valtion eri rakennuksissa.
”Turvallisuusteknologia kehittyy valtavaa vauhtia. Haluamme tarjota viimeisimmät ratkaisut asiakkaillemme. Toimintamme on aina kustannustehokasta ja hinnoittelumme kestää markkinavertailun.”
Hälytysvalvonnan keskittäminen tuo säästöjä
Hälytysvalvonnan sertifioinnin myötä Senaatin kyky hoitaa turvallisuusvalvontaa paranee.
”Nyt pystymme valvomaan toimitiloja entistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi erheellisissä hälytystapauksissa pystymme järjestelmistä tämän varmistamaan, jolloin vartijan ei tarvitse jatkossa mennä paikan päälle toteamaan hälytyksen syytä. Tämä säästää ajan mittaan merkittävästi asiakkaidemme kustannuksia”, turvallisuusjohtaja Tuomas Lehmusmetsä kertoo.
Turvallisuuspalvelujen keskittäminen vähentää myös byrokratiaa.
”Jos asiakas ostaa turvallisuuspalveluja ja -järjestelmiä useilta eri toimittajilta, hänelle saattaa syntyä yhteensä toistakymmentä erilaista sopimussuhdetta, joiden hallinta sitoo resursseja. Kaiken pitäisi kuitenkin pelata hyvin yhteen. Kun asiakas ostaa koko turvallisuuspalvelun meiltä, alihankintasopimukset ovat vastuullamme.”
Senaatin käsissä myös kaikki hälytyksiin liittyvä tieto jää omaan käyttöön hyödynnettäväksi. Se auttaa turvallisuuden parantamisessa ja toiminnan kehittämisessä.
”Voimme analysoida hälytysten laatua ja juurisyitä jälkikäteen. Kertyvän datan pohjalta pystymme parantamaan turvallisuutta ja ehkäisemään hälytyksiä jatkossa. Parempi turvallisuus tuo myös kustannussäästöjä muun muassa toiminnan häiriöttömyyden seurauksena.”
Tekoäly tehostaa valvontaa tulevaisuudessa
Keskitetty hälytysvalvonta edistää Tuomas Lehmusmetsän mukaan myös valtion toimitilastrategian tavoitetta yhteiskäyttötiloista. Kun samoja toimitiloja tulevaisuudessa käyttävät monen eri organisaation työntekijät, on hyvä, että turvallisuutta valvoo keskitetysti valtiollinen toimija.
Pelkkä valvontakameroiden seuraaminen ei ole turvallisuusalalla enää tätä päivää. Senaatilla onkin vireillä erilaisia kehityshankkeita, joissa hyödynnetään esimerkiksi tekoälyä tilojen valvonnassa.
”Tulevaisuudessa lisäämme tekoälyn käyttöä. Hälytyskeskukseen tulee kohteista paljon erilaista dataa. Tekoäly parantaa datan analysointia, jolloin voimme ennakoida tilanteita ja myös reagoida niihin entistä nopeammin”, Lehmusmetsä toteaa.
Jatkossa Senaatin hälytyskeskus auditoidaan kerran vuodessa. Kolmen vuoden välein pidetään laajempi tarkastus.
Lue lisää turvallisuuspalvelukeskuksen toiminnasta
Tutustu tarkemmin Senaatin turvallisuuspalveluihin
Keskustele artikkelista