Helsingin pohjoisosaan rakennetaan uusi, noin 2 000 asukkaan Huopalahdenportin asuinalue. Alueen itäpuolelle jää Vanha Ruskeasuo ja länsipuolelle Pikku Huopalahti. Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio kertoo tarkemmin uudesta alueesta.
Huopalahdenporttiin nousee uusi asuinalue noin 2 000 ihmiselle, mutta myös muuta kantakaupunkiin kuuluvaa toimintaa. Talojen kivijalkoihin tulee tiloja erilaisille palveluille ja liiketoiminnalle. Kaavaluonnoksessa on varaus myös noin 120 lapsen päiväkodille ja päivittäistavarakaupalle. Korttelit rakentuvat vähitellen, ensimmäiset talot arviolta vuodesta 2024 eteenpäin.
Helsingin uudessa yleiskaavassa Haaganpuro kuuluu kantakaupunki C2 -alueeseen, jossa kohtaavat erilaiset toiminnot: asuminen, kauppa, toimitilat, julkiset palvelut sekä puistot, virkistys- ja liikuntapalvelut sekä kaupunkikulttuuri.
Viitesuunnitelman luonnos koko alueesta.
Koska alue on iso, siinä tullaan noudattamaan AM-ohjelmaa eli Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että alueelle pitää rakentaa erilaisia asuntoja: ara-vuokra-asuntoja, sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja sekä niiden välimuotoja.
Skanskan pääkonttori on uuden alueen vastakkaisella puolella Mannerheimintietä.
Me Senaatissa teemme yhteistyötä erityisesti tonttialueen toisen omistajan eli Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. Omistamme tonteista kolmasosan ja Helsingin Yliopistokiinteistöt loput.
Alue muuttuu pusikkoisesta takapihasta Helsingin tulevan Vihdintien kaupunkibulevardin näyteikkunaksi.
Vastaava muutos kantakaupungiksi on jo tapahtunut varsinaisessa Pikku Huopalahdessa, jota on rakennettu uusiksi 1980-luvulta alkaen. Näiden alueiden ilmeet ovat kuitenkin erilaiset, koska Pikku Huopalahdessa korostuu postmoderni 1990-luvun arkkitehtuuri.
Uuden alueen maamerkkinä toimii nykyisin Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä oleva Skanskan korkea pääkonttorirakennus, joka on valmistunut vuonna 2012. Tulevaisuudessa Pikku Huopalahti ja Haaga kasvavat yhteen ja tämä alue täydentää niitä.
Helsingin uusi yleiskaava eli kaupunkikaava tuli voimaan 5. joulukuuta 2018. Se mahdollistaa kantakaupungin laajentamisen kaupunkibulevardeiksi muutettavien Vihdintien ja Tuusulanväylän varsille. Kaupunkibulevardit antavat mahdollisuuden rakentaa uusia kaupunginosia. Asuntoja tarvitaan, koska Helsinki ja sen ympäristö kasvavat nopeasti.
Kaupunkibulevardien sisääntuloväylät palvelevat tulevaisuudessa kaikkia liikennemuotoja: autoilua, joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Uusilla urbaaneilla alueilla on tarjolla runsaasti palveluja, kiinnostavaa kulttuuritarjontaa ja muita kaupungin mukavuuksia.
Tiiviissä kaupungissa myös yritykset hyötyvät siitä, että ne sijaitsevat lähellä toisiaan, asiakkaita ja osaavaa työvoimaa. Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvyn takia tätä houkuttelevinta aluetta kannattaa laajentaa.
Ruskeasuo jakautuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat Vanha Ruskeasuo Mannerheimintien (E12) itäpuolella ja Pikku Huopalahti sen länsipuolella.
Pikku Huopalahdessa sijaitsi aiemmin muun muassa romuttamoja ja vanhojen tavaroiden kauppoja. Aluetta kutsuttiinkin nimellä Köyhien Stockmann. Huopalahden kylän historia ulottuu paljon kauemmaksi. Alueen keskeinen katu Korppaanmäentie on nimetty Korpas-nimisen talon mukaan, jonka omisti Ruotsin kuninkaan vouti Anders Korp 1560-luvulla.
Lisätiedot:
Senaatti kiinteistökehitys
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
Senaatin kiinteistökehitys- ja myynti loi jälleen uutta elämää kymmenille valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille ympäri Suomea. Isot kiinteistökehityshankkeet elävöittävät ja tiivistävät kaupunkikuvaa Helsingistä Ouluun.
Kun valtiolta vapautuu keskeisiä maa-alueita ja arvorakennuksia uuteen käyttöön, alkaa jopa vuosien kiinteistökehitystyö. Sitä ohjaavat niin ekologiset, taloudelliset kuin kulttuurisetkin arvot, kertoo Senaatin kiinteistökehitysryhmän päällikkö Elias Rainio.
Kun valtion käytöstä poistuneille kiinteistöille kehitetään uutta elämää uusille omistajille, se tehdään vastuullisesti ja tehokkaasti. Käyvän hinnan lisäksi vaakakupissa painavat ostajan tausta ja resurssit, kertoo Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja…
Kun Oulu aloittaa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, sen keskusta on saanut rutkasti uutta ilmettä. Asemakeskuksen alueen suunnittelukilpailussa etsitään sujuvia arjen ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä.
Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin vuosi 2021 on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Kiinteistöjä on myyty ja alueita kehitetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa – ja samalla uudistettu koko Suomea. Lue tuhti paketti…
Suomen alueet ovat jakautumassa voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin. Työntekijät eivät aio palata pysyvästi toimistoihin, mutta toimistokiinteistöjen rakentaminen ja niihin sijoittaminen jatkuvat paikoitellen voimakkaina. Senaatin Tori -tilaisuudessa nousi esiin viisi vahvaa…
Glimsin tilan omistaja halusi tyttäriensä pääsevän kouluun Helsinkiin, joten hän anoi rautatiehallitukselta seisaketta Grankullaan. Nyt, yli 110 vuotta myöhemmin, Kauniaisten asemanseutu on palaamassa jälleen ihmisten käyttöön. Saman muutoksen edessä ollaan…