Digitaalinen käyttöliittymä auttaa suojelemaan Kansallismuseon aarteita

Kansallismuseon kirkkosalin seinälle on ilmestynyt pieni, digitaalinäytöllä varustettu laatikko. Toisin kuin muut näyttelytilan esineet, tämä laatikko ei kuvaa keskiaikaisen kirkon arkea ja juhlaa 2000-luvun suomalaisille.

Laatikko on yksi viidestäkymmenestä anturista, joiden avulla museo valvoo, että olosuhteet näyttelytiloissa pysyvät museoesineiden säilymiselle otollisina. Vanhimmat esineet ovat peräisin yli 10 000 vuoden takaa.

Valkoisten laatikoiden keräämä tieto päätyy museon järjestelmään, josta tätä tietoa voidaan tarkastella millä tahansa museon verkossa olevalla päätelaitteella. Kansallismuseon käyttöpäällikön Tomi Nikanderin kädessä on laitteista yksi, iPad.

”Antureiden ja näytöllä näkyvän kiinteistön käyttöliittymän avulla museon konservaattorit ja huoltohenkilökunta valvovat olosuhteita. He tarkkailevat, että ilmankosteus ja lämpötila pysyvät esineille otollisina. Meillä on vastaava järjestelmä käytössä myös kokoelma- ja konservointikeskuksessamme Vantaalla, mutta Senaatti-kiinteistöjen uusi käyttöliittymä on visuaalisesti kehittyneempi”, Nikander kertoo.

Antureiden keräämää tietoa ei ainoastaan seurata aktiivisesti. Se myös tallennetaan myöhempää käyttöä varten.

”Jotta voisimme lainata näyttelyesineitä muilta museoilta, meidän on voitava osoittaa, että olosuhteemme ovat museoesineille suotuisat. Jos jokin lainattu esine vaurioituu, on tärkeää pystyä näyttämään, ettei vahinko ole aiheutunut meidän huolimattomuudestamme. Siksi myös tallennamme antureiden tuottaman tiedon”, Nikander kertoo.

Testissä useita eri järjestelmiä

Kansallismuseo on yksi kuudesta rakennuksesta, joissa Senaatti kokeilee digitaalista käyttöliittymää. Syksyllä 2017 aloitetun pilottihankkeen tavoitteena on etsiä uusia tapoja kerätä rakennuksiin sijoitettujen antureiden tuottamaa dataa ja hyödyntää sitä kiinteistöjen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Projektia vetävä Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Esa Halmetoja kertoo, että idea Senaatin omasta käyttöliittymästä syntyi ensi kertaa noin seitsemän vuotta sitten.

Pohdimme, miten voisimme parantaa tilojen käyttökokemusta ja tarjota kiinteistönhoidon käyttöön parempia työkaluja olosuhteiden hallintaan.

Idean syntymisen jälkeen kesti vielä viisi vuotta, ennen kuin ensimmäisen versio Senaatin omasta Virtuaalisesta kiinteistöstä (Viki) näki päivänvalon.

Kun pari vuotta Vikin valmistumisen jälkeen pilottiprojekti saatiin vauhtiin, markkinoille oli tullut myös useampi kilpaileva ratkaisu. Siksi Senaatti-kiinteistöjen testissä on samaan aikaan neljä eri järjestelmää. Niiden valmistajia ovat Senaatin lisäksi Aalto Yliopisto, Granlund ja Tieto.
”Vaikka Viki tehtiin vuosia sitten, se on yhä kilpailukykyinen myös kaupallisten ratkaisujen rinnalla. Halusimme testata useaa eri järjestelmää, jotta näkisimme, mikä toimii parhaiten käytännössä”, Halmetoja kertoo.

Sisäilman laadusta siivouksen tarpeeseen

Digitaalista käyttöliittymää antureineen voi hyödyntää museoaarteiden säilyttämistä paljon arkisempiinkin tarkoituksiin. Rovaniemellä sijaitseva Luonnonvarakeskus valittiin pilottiprojektiin mukaan, koska vanhan rakennuksen kykyä säilyttää lämpötila sopivana työntekijöille haluttiin tutkia entistä tarkemmin.

”Digitaalisen käyttöliittymän avulla voidaan tutkia, pysyykö koko rakennus lämpimänä halutulla tavalla eri aikoina. Jos näin ei käy, voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin”, Halmetoja kertoo.

Rakennusten käyttökokemusta voidaan parantaa myös lyhytaikaisempien tutkimusten avulla, joita ovat esimerkiksi hiilidioksidin ja pölyn määrän mittaaminen sisäilmasta. Liika pöly tarkoittaa, että kiinteistöä pitää siivota useammin. Korkeasta hiilidioksidipitoisuudesta taas voidaan päätellä, että ilma voisi vaihtua paremmin.

Käyttöliittymän avulla voidaan tutkia myös sitä, miten ihmiset käyttävät kiinteistöä. Näin saadun tiedon avulla rakennuksen käyttöä voidaan edelleen kehittää.

”Jos huomataan, että jokin tila ei ole ihmisten suosiossa, siitä voidaan tehdä parempi. Suosituimpiin tiloihin taas voidaan järjestää lisää työpisteitä”, Halmetoja sanoo.

Pilotissa tärkeintä käyttäjien palaute

Kiinteistön digitaalisen käyttöliittymän pilotointi jatkuu vähintään vuodenvaihteeseen saakka. Sen jälkeen ohjelmistoja ja ehkä myös kiinteistöjä hiotaan tehtyjen havaintojen pohjalta.

Tarvittaessa pilottia voidaan jatkaa kauemminkin. Halmetojan mukaan hanke on onnistunut tähän mennessä hyvin.

”Olemme havainneet eri ohjelmistoissa muutamia teknisiä kömpelyyksiä, mutta niitä on helppo korjata. Tässä vaiheessa olisi erityisen tärkeää kuulla kiinteistöjen käyttäjien kokemuksia siitä, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät.”

Pilotissa kaikkiaan kuusi kohdetta

Pilottiin valitut kiinteistöt Kansallismuseon ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi:

Senaatin pääkonttori, Helsinki

• Kun työntekijä saapuu kiinteistöön, hän voi nähdä digitaalisesta käyttöliittymästä vapaat ja varatut tilat.
• Kiinteistöön on asennettu 400 anturia pilottia varten.
• Lähitulevaisuudessa Senaatin pääkonttorilla otetaan käyttöön myös vapaaehtoinen tunnistus, jonka avulla työntekijät voivat nähdä toistensa sijainnin kiinteistössä.

Virastotalo, Oulu

• Tutkitaan neuvottelutilojen käyttöastetta: varataanko sopivan kokoisia tiloja neuvotteluihin osallistuvien henkilöiden määrään nähden?
• Mittaukset perustuvat pilottia varten asennettuihin langattomiin antureihin, joita on noin 60 kappaletta.

Virastotalo, Kuopio

• Huonekohtainen olosuhteiden mittaus, jonka ansiosta kiinteistön käyttäjät voivat esimerkiksi tarkastella, miten lämpötila on muuttunut viimeisen vuorokauden aikana.
• Järjestelmää käytetään internet-selaimella. Käyttöliittymän kautta on myös mahdollista antaa palautetta olosuhteista sekä keskustella chat-kanavalla kiinteistönhoidon palvelukeskuksen kanssa.

Valtion virastotalo, Helsinki

• Kiinteistön käyttöliittymä näyttää rakennuksen lämmitys-, vesijohto- ja ilmanvaihtotekniikassa käytetyt komponentit kiinteistön huoltohenkilöstölle.
• Käyttöliittymän avulla huoltohenkilöstö voi tarkastaa, mihin järjestelmään tietty LVI-laite kuuluu ja mitä komponentteja tai osia siihen liittyy. Ominaisuus helpottaa vianhakua teknisestä järjestelmästä sekä antaa huoltomiehelle kuvan, miten järjestelmä on rakennettu.