Kun Kiasman korjausta suunniteltiin, toimivat pohjatietona 1990-luvun piirustukset rakennuksesta. Kun rakennusta on korjauksen yhteydessä purettu, ei paljastunut todellisuus ole aina kuitenkaan vastannut piirustuksia. Niinpä suunnitelmien ja rakentamisen välissä on pitänyt kerätä tietoa todellisesta tilanteesta, ja esittää se tavalla, joka auttaa rakentajaa etenemään suunnitelman mukaisesti. Tässä haasteessa apuun on tullut Kiasman korjauksen tietomallikoordinaattori Jaakko Hauru Tietoa Finlandilta. Hän on tuottanut korjauksessa hyödynnettäviä tietomalleja eli virtuaalisia kolmiulotteisia malleja, jotka sisältävät tietoa mallin eri osista.
Tietokoneet tulivat mukaan rakennusten suunnitteluun 1990-luvulla ja mallinnus puolestaan 2000-luvulla. Kiasman korjauksen suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetty tietomallinnus on siis vielä tuore tapa tehdä asioita, ja sen tuomat mahdollisuudet ja tavat tehdä kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia.
– Tietomallien ja virtuaalisten kolmiulotteisten mallien avulla voidaan ratkaista monenlaisia haasteita. Olisikin hauskaa, että mallinnusten käyttö vakiintuisi siten, ettei ongelmien ratkaisu niiden avulla olisi niin harvinaista, toivoo Hauru.
Tietomallissa kolmiulotteinen esitys on tiedon havainnollistamista varten, mutta tärkeämpi osa tietomallista on sen sisältämä tieto. Tietomalli pystyy näyttämään mallin osineen erilaisina dokumentteina, kuten leikkauspiirustuksena, julkisivupiirustuksena, pohjapiirustuksena tai havainnekuvana. Lisäksi tietomalli voi myös olla listaus erilaisia ominaisuuksia, kuten määriä, tilavuuksia tai pinta-aloja.
Kun teräsrungosta kerättiin tietoa ikkunalasien asentamista varten, mallinnus teknisessä mielessä ohitettiin, ja tehtiin perinteisempää työmaamittausta. Työmaamittauksen tuloksena oli malli, jonka avulla ikkunoiden mitoitus suunniteltiin urakoitsijan toimesta. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Tietojen metsästystä
Tietomalleja koostetaan keräämällä tietoa esimerkiksi työmailla tehtävistä mittauksista. Kun kerättyä tietoa tuodaan suunnitelmaan tai viedään suunnitelman tietoja työmaalle, tapahtuu kaikki korjauksen eri osapuolten käyttämien ohjelmistojen välityksellä. Tässä kohtaa kuvioon tulee mukaan Hauru kollegoineen.
– Tiedon esittämiseen on useita erilaisia ohjelmistoja, jotka tekevät asiat teknisesti eri tavoin. Rakennushankkeessa osapuolet käyttävät ohjelmistoja, joiden kanssa he ovat tottuneet työskentelemään. Se on hurmaava sekasotku, kun kaikki yritetään saada pelaamaan yhteen. Se on se paikka, missä minä navigoin. Minun tehtäväni on suunnitella, rakentaa ja jakaa tietojen reittejä, Hauru tiivistää omaa rooliaan Kiasman korjauksessa.
Kiasman korjaus on ollut Haurulle monella tapaa poikkeuksellinen hanke, vaikka hän on tehnyt pienempiä mallinnuksia rakennuksesta aiemminkin. Hän kiittelee Timo Kiukkolan hyvin kattavaa ja organisoitua 1990-luvun suunnitelma- ja ylläpitoaineistoa.
– En ole muissa kiinteistöissä törmännyt vastaavaan. Tietoa on tarjolla ja se on organisoitua. Niiden pohjalta saa hirveän hyvän kuvan, mikä on ollut suunnitelman pyrkimys, Hauru kiittelee.
Normaalisti rakennusten tietomallinnus alkaa mittauksella ja sen jälkeen dokumentoinnilla, minkä jälkeen tieto toimitetaan suunnittelijalle. Kiasman kohdalla moni suunnitelma ei kuitenkaan ole vastannut todellisuutta, vaan läpi rakennuksen on paikallisia poikkeamia jopa 15 senttimetrin verran, mikä on rakentaessa paljon. Hauru onkin päätynyt toimimaan täysin poikkeavalla tavalla aiemmista projekteistaan. Kiasman korjauksessa hän on työskennellyt suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välissä dokumentoimassa purkujen jälkeen paljastunutta tilannetta ja esittänyt tiedon urakoitsijalle suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan aiemmissa hankkeissaan. Ainutlaatuista on myös ollut Kiasman vaihtelevasta geometriasta johtuva tavallista vaativampi tapa esittää asioita ja niiden sijainteja.
– Koska suunnitelmat eivät vastaa tilannetta paikan päällä, olemme keksineet monenlaisia keinoja tuottaa tietoa olemassa olevasta tilanteesta. Kiasman mittaaminen on ollut haastavaa, etenkin, kun rakennus on tällä hetkellä rakennustelineiden ympäröimä. Tilanteen dokumentointi esimerkiksi teräsrungosta koko julkisivun alueelta on vaatinut runsaasti suunnittelua ja paikan päällä käymistä. Ilmeisesti siinä ollaan kuitenkin pääosin onnistuttu varsin hyvin, Hauru toteaa.
Kattopellit karkuteillä
Tietomallinnusta on korjauksessa hyödynnetty erityisesti Kiasman ulkovaipan, vesikaton ja sen peltisaumojen sekä kaikkien ikkunallisten ulkoseinien töissä. Korjaukseen liittyvien mallinnusten lisäksi Hauru on rakentanut samalla tietomallia koko rakennuksesta, jota voidaan jatkossa käyttää vaikkapa näyttelysuunnitteluun.
Yksi mielenkiintoisimpia haasteita, mitä Haurulle on tullut hankkeessa ratkaistavaksi, on ollut Kiasman peltikatto. Vanha katto oli tehty monenlaisia kiila- ja sovitepaloja hyödyntäen. Siitä seurasi monia hankalasti toteutettavia saumoja, jotka ovat vedeneristävyyden näkökulmasta riskejä. Nyt tavoitteena oli saada peltirivi jatkuvaksi alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Työ käynnistyi mittaajan vierailulla työmaalla, mistä hän toimitti Haurulle yhden asennetun pellin yhden sauman mitan. Mitta syötettiin lähtötiedoksi koodattuun parametriseen vesikattomalliin, josta tietokone laski seuraavan päivän aikana pellin pitkät saumat ja tarvittaessa sovittaa siihen peltiaihiot. Työssä Haurulla oli apuna peltitöiden valvoja, joka kertoi tarkemmin, mikä peltitöissä on mahdollista, miten pelti taipuu sekä millaiset kaaret ja kiertymät ovat mahdollisia, jotta virtuaalimaailman peltiaihiot saadaan kohdilleen myös paikan päällä.
Kun malli oli valmis, käytiin katolle merkitsemässä peltien linja, joka oli peltitöiden tekijöille urakan lähtöviiva. Niin yksinkertaista kaikki ei kuitenkaan ollut, vaan kattoa rakennettaessa huomattiin pian, että todellisuus poikkesi suunnitellusta peltisaumasta 40 senttimetriä, koska kattopinta ei vastannut alkuperäistä suunnitelmaa. Hauru alkoi rakentaa havainnon jälkeen uutta mallia olemassa olevan tilanteen pohjalta. Sen avulla on mahdollista kertoa aina muutama metri eteenpäin suunniteltuja peltien paikkoja.
Kattopeltien asennus jatkuu Kiasman työmaalla.
Uudenlaisten haasteiden kimpussa
– Kysymykset, joita Kiasman kohdalla ratkotaan ovat täysin uniikkeja. Yleensä meitä pyydetään esittämään tietty tieto tietyllä tavalla, mutta Kiasman tapauksessa olemme esittäneet asioita, joiden esittämiselle ei ole mitään standardia. Olemme keskustelleet jokaisen tiedon tarvitsijan kanssa heidän tarpeistaan ja sen esitysmuodosta, että he pystyvät hyödyntämään sitä omassa työssään, kertoo Hauru.
Erityisesti Hauru odottaa, miltä katto tulee näyttämään.
– Katon asentajat tekevät todella tarkkaa ja hyvännäköistä työtä. Se vähän jännittää, säilyykö katon aiempi lennokas luonne, koska olemme tehneet erilaisia ratkaisuja alkuperäiseen verrattaessa. Emme käyttäneet paikkapaloja ja katolle tulee myös lumiesteitä paljon enemmän kuin ennen. Mietin, tuntuuko siltä, että rakennus muuttuu, hän pohtii pian valmistuvaa lopputulosta.
Havainnekuva lumiesteiden tarkasteluun tehdystä virtuaalimallista, joka havainnollistaa, kuinka voimakkaasti lumiesteet näkyvät eri suunnista. Kuva: Jaakko Hauru / Tietoa Finland Oy
