– Kiasman remontista puhutaan usein julkisivuremonttina, mutta työt eivät rajoitu vain talon ulkopuolelle, kertoo sähköasentaja Matti Kaataja Kaunistolta. Hän on työskennellyt Kiasman sähkötöiden parissa remontin alusta saakka – ensin yksin ja nyt isomman tiimin kanssa.
Suurimpia 14 kuukauden aikana tehtäviä sähkötöitä Kiasmassa ovat teatterin ja keittiön uusiminen sekä galleriatiloissa tehtävät työt, kuten valaistusohjausjärjestelmän eli sähköohjauskeskusten uusiminen valaisimineen. Lisäksi Kiasma saa nyt oman varavoimakoneensa Postitalon varavoimakoneen sijaan. Sähkötyöt tehdään pääosin Kiasman sisällä, mutta myös rakennuksen ulkopuolella liikkuvat huomioidaan muun muassa katolle asennettavalla räystäslämmityksellä, joka sulattaa talvella lumen ja jään ennen kuin ne putoavat alas.
– Töitä voi suunnitella tiettyyn pisteeseen paperilla tai 3D-mallilla, mutta lopulliset ratkaisut tehdään vasta, kun rakenteita aletaan avata, valottaa työn alkumetrejä Kiasman korjauksen sähkötöitä valvova Petri Kytöpuu HTJ:ltä.
Kaatajan mukaan mutkia matkaan on tuonut se, että vanhan työn hyödyntäminen ei ole onnistunut odotetusti esimerkiksi kaapeleiden ja niille tarkoitettujen hyllyjen osalta. Väillä onkin ollut helpompi rakentaa uutta. Myös osa työmenetelmistä ja tekniikasta on mennyt Kiasman rakentamispäivistä eteenpäin ja nykyisin tekemiselle löytyy yksinkertaisesti uusia ja laadukkaampia tapoja.
– Vastaan tuleviin haasteisiin on vastattava nopeasti, ettei rakentaminen keskeydy, kertoo Kytöpuu.
Suunnitteluvaiheen jälkeen sähkötyöt paikan päällä käynnistyivät purkutöillä. Parhaillaan tehdään alakaton yläpuolisia asennuksia, kuten sähkönsyöttökaapeleiden asentamista ryhmäkeskuksilta. Lopuksi katot suljetaan, jonka jälkeen asennetaan vielä virtakiskot, kaiuttimet, valaistusohjaustunnistimet ja valotaskuvalaisimet. Tällä hetkellä tehdään myös kattojen ummistuksia. Asennustyöt tulevat tiivistymään loppua kohti.
Kiasmaan liittyy erityisvaatimuksia sähkötöiden osalta. Arkkitehdin kanssa on suunniteltu, miten kaikki sähköön liittyvä saadaan mahdollisimman hyvin piiloon näyttelytiloissa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman siisti ja samalla monikäyttöinen. Esimerkiksi huoltoluukkujen määrä on minimoitu. Kaikki näkyviin jäävä maalataan tietyllä valkoisen sävyllä.
– Sähköasentaja haluaisi yleensä luukkuja joka paikkaan, nauraa Kaataja kertoessaan Kiasmassa työskentelyn erityispiirteistä. Lopputulokselta hän odottaa entistä ehompaa rakennusta.
Tavoitteena on, että korjauksen valmistuttua Kansallisgallerian työntekijät voivat käyttää tiloja mahdollisimman joustavasti. Häntä kiinnostaa erityisesti valaistuksen ohjaus, mikä tarkoittaa sitä, että kansallisgallerialaiset pääsevät ohjelmoimaan näyttelytekniikan valaistusta jokaisen valaisimen osalta yksilöllisesti aina näyttelyn mukaan.
Kiasma onkin sekä Kaatajalle että Kytöpuulle ainutlaatuinen kokemus työuralla.
– Tämä on Helsingin keskellä oleva kulttuurin lippulaiva, jollaisia ei pääse tekemään usein, joten on hieno kokemus päästä mukaan. Kiasma tulee olemaan kuin uusi rakennus valmistuessaan, summaa Kytöpuu.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…
Kun Kiasman työntekijöiltä kysytään, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein peruskorjauksen tuoma parannus, moni kiittelee parantunutta akustiikkaa. Äänenvaimennuksen lisäksi lempirakennuksensa Kiasman akustiikkaa suunnitelleella ja rakentaneella Matti Kilpeläisellä kollegoineen oli myös…
Kiasman korjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese työskentelee yleensä huomattavasti vuonna 1998 valmistunutta Kiasmaa vanhempien kohteiden parissa. Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttäminen onkin viimeisen kahden vuoden aikana opettanut korjausrakentamisen konkaria, jolle ei…
Kiasman peruskorjauksen yhteydessä on kierrätetty noin 170 000 kiloa purkumateriaaleja raaka-aineeksi. Rakennuksen materiaaleja ja osia on myös kunnostettu ja asennettu takaisin paikoilleen vähintään 30 000 kilon edestä. Kiasman sinkkipeltiä on…
Kun Kiasman korjausta suunniteltiin, toimivat pohjatietona 1990-luvun piirustukset rakennuksesta. Kun rakennusta on korjauksen yhteydessä purettu, ei paljastunut todellisuus ole aina kuitenkaan vastannut piirustuksia. Niinpä suunnitelmien ja rakentamisen välissä on pitänyt…