Geologian tutkimuskeskuksessa halutaan, että tutkijat ja geologit voivat tehdä kutsumustyötään ilman pakkoa muuttaa tietylle paikkakunnalle tai olla läsnä konttorilla. Siksi virastossa pistetään nyt uusiksi työnteon tapoja – siis asenteita ja yhteistä kulttuuria.
Geologian tutkimuskeskuksessa aavistettiin jo pandemian alussa, että työn tekeminen ei palaa enää ennalleen. Siksi virastossa aloitettiin vuonna 2020 Tulevaisuuden monipaikkainen työ -muutosohjelma, jossa testataan ja kehitetään uudenlaisia työn tekemisen tapoja. Tavoite on, että GTK:ssa asiantuntija voi tehdä kutsumustyötään geologina tai tutkijana ilman, että hänen on pakko muuttaa tietylle paikkakunnalle tai olla läsnä konttorilla tiettyinä päivinä.
”Ennen oli etu päästä valtiolle töihin. Nyt perusturvallinen työmme jää häviölle, kun nuoret pätevät asiantuntijat haluavat nähdä maailmaa ja tehdä kansainvälistä uraa. Miksi he tulisivat meille, jos se tarkoittaa kytkeytymistä tiettyyn paikkaan ilman omia vaikutusmahdollisuuksia?”, GTK:n projektipäällikkö Samu Valpola tuumii.
GTK:ssa töitä on perinteisesti tehty eri paikkakunnilla ja kenttätyö on olennainen osa monen asiantuntijan arkea – noin kaksi kolmasosaa virastossa tehtävästä työstä on sisällöltään paikasta riippumatonta. Silti monipaikkaiseen työhön siirtyminen on iso asennemuutos myös gtk:laisille – ennen vuotta 2015 etätyöt eivät olleet sallittuja.
”Nyt on ymmärretty, että useimmat ihmiset kaipaavat joustavuutta työhönsä. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus ja vapaus päättää työstään, he käyttävät sen fiksusti ja tekevät työtään vastuullisesti. Työn tuottavuus paranee”, Valpola sanoo.
GTK:ssa töitä tehdään niin toimistoissa, erikoislaboratorioissa kuin maastossakin. Geologin kenttätyö on esimerkiksi erittäin monipaikkaista mutta ehdottoman paikkariippuvaista, sillä näytteitä ei voi ottaa kuin määrätystä kohdasta. Mikroskooppien ja monien muiden tutkimuslaitteiden käyttö ei kuitenkaan onnistu etänä.
Tiedon mallintamisen ja tulkitsemisen kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat puolestaan käyttävät suuria paikkatieto-ohjelmistoja ja muita raskaita aineistoja. Siihen tarvitaan isoja näyttöjä, prosessointitehoa ja erityisohjelmistoja.
Niinpä Tulevaisuuden monipaikkainen työ -hanke alkoi työnkuvien määrittelyllä. Löytyi kuusi erilaista profiilia, joiden vaatimat työtilat, -tavat ja -välineet ohjaavat muutosta. Suurin osa muutoksesta ei kuitenkaan tapahdu toimitiloissa tai teknologiassa, vaan ihmisissä. Kyseessä on kokonaisvaltainen kulttuurinmuutos.
Miten pidetään huolta esimerkiksi yhteisöllisyydestä, jos säännölliset kohtaamiset toimistolla jäävät historiaan?
”Olemme rohkaisseet työntekijöitä avoimuuteen. Tutkija saattaa ajatella, että on ihan sama missä omia hommia tekee, mutta yhteisön näkökulmasta ei ole niin. Muutos alkaa pienestä, kuten siitä, että laittaa Teamsissa pallon vihreälle silloin, kun on muiden tavoitettavissa”, Samu Valpola sanoo.
”Olemme järjestäneet virtuaalikahveja, virastotreffejä ja kilpailuja. Ne saattavat kuulostaa tarpeettomilta. Niillä on kuitenkin iso rooli, jotta ihmiset voivat kokea, että sosiaalinen ympäristö on olemassa digitaalisestikin.”
Henkilökunnan kouluttaminen on hankkeessa isossa roolissa. Muun muassa tiiviit tietoiskut digitaalisten työkalujen tehokkaasta käytöstä ovat olleet suosittuja, ja niiden käyttöä konkreettisessa työssä ”hoksauttaa” ohjelmaan palkattu monipaikkaisen työn asiantuntija. Omasta työstään gtk:laiset kertovat toisilleen sisäisissä blogeissa ja videoblogeissa.
GTK:ssa on myös kehitetty uudenlaista perehdyttämismallia ja pohdittu ratkaisuja siihen, miten työnantaja voisi tukea työskentelyä kotona. Hankkeessa kumppaneina ovat mukana sekä Senaatti että Valtori ja GTK:n muut teknologiakumppanit.
Valpolan mukaan henkilökunta on lähtenyt pääosin innolla kokeilemaan uutta. Ilmassa on ollut myös malttamattomuutta. Monet haluaisivat tietää heti, mitkä asiat etenevät käytäntöön. Kaikkea ei kuitenkaan voi linjata etukäteen, sillä viraston johtokin oppii koko ajan lisää matkan varrella.
”Eräs tutkija Kokkolasta totesi, että etätyöaikana hän tietää entistä paremmin, mitä työkaverit tekevät. Raja-aidat eri yksiköiden välillä ovat madaltuneet”, Valpola kertoo.
Monipaikkaista työntekoa kehitetään nyt kiivaasti niin valtiolla kuin yrityksissäkin. GTK:n ketteryys on huomattu ja yhteydenottoja eri organisaatioista tulee viikoittain.
”Haluamme olla edelläkävijä monipaikkaisessa työssä. Esimerkiksi rekrytointeja tulee suunnata tiettyyn toimipisteeseen vain perustellusta syystä. Konkreettisilla teoilla lunastamme visiot.”
Senaatin tietotyön erityisasiantuntija Heljä Franssila on ollut mukana GTK:n muutosohjelmassa. Hän on valmentanut henkilökuntaa monipaikkaisen työn taitoihin sekä ollut mukana selvittämässä kokemuksia työstä poikkeusaikana.
Franssila on myös vetänyt GTK:ssa ”kognitiivisen ergonomian kuntokuuria”. Puoli tuntia kestävissä verkkotyöpajoissa on opeteltu vähemmän kuormittavia digityötapoja. Tietoiskut on otettu vastaan hyvin. Seurantatietoa kuntokuurin vaikutuksista on luvassa myöhemmin.
”Työelämässä on iso korjausvelka metatyömenetelmiin liittyen. Psykososiaalisen kuormittumisen ongelmat ovat GTK:ssa samanlaisia kuin muissa valtion asiantuntijaorganisaatioissa”, Franssila sanoo.
Koronan takia asiantuntijatyötä on tehty lähes sataprosenttisesti digitaalisessa ympäristössä, ja tulevaisuudessa sen merkitys vain kasvaa. Työntekijöiden digiosaaminen ja työnteon tavat kuitenkin vaihtelevat.
”Työn tekemisen tavat ovat tiedostamattomia ja automatisoituneita. Niiden tuunaaminen on keskeistä, sillä digitaalinen ympäristö voi kuormittaa, aiheuttaa infoähkyä, keskittymisvaikeuksia, kroonista kiireen ja ajan riittämättömyyden tunnetta sekä työstä irrottautumisen vaikeuksia.”
On olennaista muokata oma työympäristö ja työtavat niin, että oikeat asiat tulevat tietoon oikeaan aikaan ja epäoleellinen jää ulkopuolelle.
”Joku saattaa käyttää Outlookia samalla tavalla kuin 15 vuotta sitten, vaikka työkaluun on tullut valtavasti fiksuja ominaisuuksia lisää. Työn kognitiivinen ergonomia paranee, kun työkaluja oppii käyttämään oikein.”
Franssilan mielestä vastuu uuden oppimisesta jää nyt liikaa työntekijän harteille. Ihmiset pitää opettaa tekemään työtä uudella tavalla.
”Aika monessa organisaatiossa on niin, ettei kukaan ole kauhean kiinnostunut työntekijöiden digivalmiuksista. Ne ovat vähän niin kuin jokaisen oma asia. Niillä on kuitenkin suuri merkitys paitsi työhyvinvoinnille myös tuottavuudelle.”
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.