Kiasman keuhkojen ja verenkierron pitää olla kunnossa
Rakennuttaminen —
Kiasman rakenteiden pääsuunnittelija Simo-Pekka Valtonen Insinööritoimisto Lauri Mehtolta on työskennellyt Kiasman parissa jo kymmenen vuotta, ja muistaa, miten päätös Kiasman peruskorjauksesta syntyi. Aluksi rakennuksen rakenteita avattiin pienten ongelmien, kuten vuotojen, vuoksi, mutta vuosien varrella eteen tuli yhä suurempia korjauksia, muun muassa sisäaulan lasikatto. Vuosien varrella alkoikin tulla selväksi, että Kiasman suurimmat ongelmat olivat siinä, miten rakennuksen eri osat ja materiaalit on sovitettu yhteen.
– Aluksi ajattelimme, että Kiasman voisi korjata yksi alue kerrallaan. Pikkuhiljaa ymmärsimme, että huolimatta siitä, että rakennus edustaa huippuarkkitehtuuria ja on rakennettu huippulaadukkaista materiaaleista, vaatisi liitoskohtien korjaaminen koko rakennuksen peruskorjauksen, Valtonen muistelee.
Vastaava rakennesuunnittelija Simo-Pekka Valtonen Kiasman työmaalla.
Liitoskohdat vuotivat vettä, ilmaa ja energiaa
Suurin haaste rakennesuunnittelijoille on ollut julkisivurakenteiden liitoskohtien ilmatiiviys ja siten energiatehokkuus, sillä liitoskohtien ilmavuodot ovat häirinneet Kiasman talotekniikan automatiikan toimintaa. Kiasman kaltaisessa museorakennuksessa automatiikan rooli on erityisen tärkeä, koska olosuhteiden, kuten lämpötilan ja ilmankosteuden pitää pysyä jatkuvasti samalla tasolla – huolimatta vuodenajasta ja säästä. Automatiikan avulla ilmanvaihtokone kuivattaa sekä jäähdyttää ilmaa kesäisin ja talvisin ilmaa puolestaan kostutetaan ja lämmitetään.
Hallitsemattomien ilmavuotojen korjaaminen onkin noussut Valtosen tiimin tärkeimmäksi tehtäväksi, sillä ne aiheuttavat energian tuhlautumisen lisäksi muun muassa kosteusvaurioita.
– Minun tehtäväni on varmistaa, että Kiasman keuhkot ja verenkierto voivat toimia moitteettomasti eikä automaation tarvitse ihmetellä, jäähdytetäänkö vai lämmitetäänkö rakennusta, Valtonen tiivistää työnsä tavoitteen.
Ilmansulku sisäpintaan ja sadetakki ulkopintaan
1980-luvulta saakka korjausrakentamista vaativissa kohteissa tehnyt Valtonen kertoo, että ala vaatii jatkuvasti luovaa moniammatillista ajattelua. Kiasman tapauksessa sitä on päässyt käyttämään normaalia enemmän, sillä havaitut virheet ja puutteet eivät ole toistuneet loogisesti. Rakenteita avattaessa on törmätty jatkuvasti uusiin yllätyksiin, jotka vaativat nopeaa reagointia ja totutusta poikkeavia ratkaisuja.
– Tämä on ollut minun urani erikoisin kohde ja omasta alasta on oppinut matkan varrella paljon uutta, hän toteaa.
Yksi erityistä luovuutta vaativa kohta korjauksessa oli toimimattomien höyrynsulkujen korvaamisessa. Perinteisesti muovisten höyrynsulkujen tehtävänä on estää rakennuksen sisältä tulevan kosteuden pääsy ulkoilman kanssa tekemisissä oleviin rakenteisiin, jotta kosteus ei tiivisty vedeksi aiheuttaen erityyppisiä vaurioita. Koska höyrysulut sijaitsivat katto- ja seinärakenteissa, olisi lähes koko talon sisäosat pitänyt purkaa, jotta niihin olisi päästy käsiksi. Tämän välttämiseksi Valtonen tiimeineen kehitti uudenlaisen ratkaisun. Rakennuksen ulkovaipan rakenteet ja liittymät avattiin ulkokautta, ilmasulut ja tiivistykset tehtiin poistamalla vanhat höyrysulut ja korvaamalla ne ilmatiiviillä elastomeeriruiskutuksella. Ruiskutuksen jälkeen rakenteet villoitettiin uudelleen. Työn aikana havaittiin merkittäviä puutteita myös vanhoissa lämmöneristyksissä. Kaikki ulkopuolen pintarakenteiden alla olevat tuulensuojarakenteet ja liitokset on nyt suunniteltu vedenpitäviksi.
– Tämä on kuin sadetakki tilojen päällä. Jos esimerkiksi sinkkikatto tai alumiinijulkisivu vuotaa, kaikki vedet ohjautuvat ulos, sadetakin päälle, eikä rakennuksen sisään pääse kosteutta, kuvailee Valtonen ratkaisua.
Rakenteiden parissa on riittänyt töitä viimeisen kahden vuoden aikana jatkuvasti kahdelle tai kolmelle ammattilaiselle. Mehton rakennesuunnittelijoita on hankkeen eri vaiheissa ollut mukana seitsemän. Tiukkoihin paikkoihin on saatu apua myös rakennusfyysikolta, joka on tietokoneella mallintanut, että rakenteet ja liitoskohdat ovat toimivia.
Eri alojen ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä rakennesuunnittelijoiden kanssa. Tämän hankkeen erityispiirteenä onkin niin sanottu big room -työskentely eli kaikki Kiasman korjauksen arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat kokoontuvat joka maanantai Mehton toimistolla pitkään kokoukseen, joissa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Kokoukseen kutsutaan vierailemaan aina tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita pohtimaan ja ratkaisemaan ongelmia. Koska Kiasmasta löytyy runsaasti yllätyksiä, ovat rakennesuunnittelijat myös jalkautuneet usein paikan päälle.
– Kiasman korjausprosessi vaatii kaikilta ketteryyttä ja nopeita vastauksia yllättäviin tilanteisiin. Tehtävät ratkaisut syntyvät eri osapuolten välisissä neuvotteluissa. Siitä kaikki ovat olleet koko ajan yhtä mieltä, että laatu on se, mikä tulee aina ensin, Valtonen kertoo työskentelyprosessista.
Valtonen kollegoineen jalkautui työmaalle joulukuussa, kun fiskarsilaiset veneenveistäjät esittelivät parvekelattioita varten käsittelemiään puita.
– On ollut hienoa päästä korjaamaan Kiasma arvoiseensa kuntoon. Meidän onnistumisemme todellinen mittari tulee olemaan energiansäästön suuruus. Odotan mielenkiinnolla mittarin lukemia korjauksen valmistuttua, hän sanoo.
