Kiasma-teatterin näyttämömekaniikka tuodaan tälle vuosituhannelle

– Tärkein asia meille tässä remontissa on se, että pääsemme näyttämömekaniiikan suhteen tälle vuosituhannelle ja että meillä ja vierailevilla taiteilijoillamme on nykystandardien mukainen mahdollisuus toimia teatterissa, Kiasma-teatterin tekninen tuottaja Mari Kujala toteaa.

Kiasma-teatterin näyttämömekaniikan nostinjärjestelmän hankesuunnitelma tehtiin jo ennen kuin oli varmuutta koko rakennuksen peruskorjauksesta. Aikoinaan vajavaisesti toteutettu järjestelmä todettiin auttamattomasti vanhentuneeksi ja riskirakenteita sisältäväksi. Sekä hankesuunnitelman että toteutussuunnitelman toteutti näyttämömekaniikkaan ja akustiseen suunnitteluun erikoistunut Akukon.

– Nykyään muun muassa turvajärjestelmät toteutetaan hyvin eri tavalla. Vanhoissa nostimissa ei ollut kaikkia tänä päivänä vaadittavia turvakomponentteja. Näiden komponenttien lisääminen vanhoihin nostimiin olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden järjestelmän rakentaminen, näyttämömekaniikan suunnittelija Timo Risku Akukonilta kertoo.

Laitteiden ja ohjelmien dokumentaatio on ollut myös puutteellista. Käyttöhäiriöiden aikana on kunnollisen huoltoavun ja kunnossapidon saaminen laitteille on ollut vaikeaa, osin puutteellisesta dokumentoinnista johtuen. Tämä on vaikeuttanut teatterihenkilökunnan työtä ja huoltovarmuuden parantaminen on myös toiminut sysäyksenä teatterimekaniikan uusimiselle.

– Nostinjärjestelmän toteutuksen suunnittelussa on ollut tavoitteena parantaa sekä teatterin turvallisuutta että järjestelmän luotettavuutta. Myös laitteiden huoltovarmuus paranee, kun järjestelmä on hyvin dokumentoitu ja tiedetään mitä se on syönyt, avaa Risku projektin tavoitteita.

Aistinvaraisesta ohjauksesta ohjelmoituun tekemiseen

Vaikka ei Kiasmassa sentään ole tarvinnut operoida nostimia viheltäen kuten ennen vanhaan näyttämömiesten teattereissa, on oman haasteensa teatterin tekniselle henkilökunnalle aiheuttanut vuosien aikana laite kerrallaan laajennettu nostinjärjestelmä. Tästä johtuen teatterissa on ollut käytössä neljä erilaista ohjainjärjestelmää, jotka eivät ole keskustelleet keskenään.

– Tämä on tarkoittanut myös neljää eri ohjainlaitetta, joista yhdellä voidaan ajaa valkokangasta, toisella nostimia, kolmannella trusseja ja neljännellä putkia. Kun päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi järjestelmä, saatiin kaikki nostimet yhden tietokoneohjatun järjestelmän alle, Timo Risku kuvailee.

Mari Kujalalle ja Kiasma-teatterin muulle tekniselle henkilökunnalle yhteen järjestelmään siirtyminen sekä helpottaa että nopeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi tilan esityskuntoon saamista. Myös esitysten hoitaminen sujuu sutjakkaammin, sillä uusi järjestelmä mahdollistaa erilaisten tilanteiden ohjelmoimisen ennakolta järjestelmään. Aikaisemmin nostimien moottoreita on ohjattu manuaalisesti. Käytännössä toisella silmällä on seurattu näyttämön tapahtumia ja toisella on vahdittu sitä, mille nostimelle käydään antamassa käsky nostaa tai laskea esimerkiksi lavasteita tai valkokangasta kussakin näyttämötilanteessa. Uudessa nostinjärjestelmässä ja laitteissa on myös turvarajat laskettu valmiiksi ja järjestelmä seuraa koko ajan, että mitään ei tule eteen.

– Aikaisemmin menimme tämän asian suhteen aistinvaraisesti: katsoimme, että mitään tai ketään ei ole edessä tai alla. Työturvallisuuden paraneminen on erittäin suuri helpotus ja odotettu tulos tässä remontissa, Mari Kujala mainitsee.

Näyttämömekaniikan lisäksi teatterin sähköt uusitaan ja teatterille rakennetaan oma esitystekniikan verkko. Kiasma panostaa samalla myös muun kaluston kuten valo-, ääni- ja videotekniikan uusimiseen. Kiasmalaisilla onkin käsissään remontin valmistuttua lähestulkoon uutta vastaava teatteri, mitä tulee esitystekniikkaan. Tämä helpottaa myös tilaan tulevien taiteilijoiden ennakkovalmistautumista: kun laitteistot ovat standardien mukaiset ja hyvin dokumentoidut, voivat taiteilijat suunnitella myös nostinten hyödyntämistä ennen kuin he saapuvat itse tilaan harjoittelemaan.

– Emme malta odottaa, miten taiteilijat tulevat tilaa käyttämään. Kun näyttämömekaniikka on kunnossa, mahdollistaa se tilan entistäkin luovemman käytön, Kujala visioi tulevaisuutta.

Mustalla puolella vain seinät ovat rajana

Kiasman peruskorjausta on ohjannut vahvasti vastuusuojelun periaate, joka tarkoittaa sitä, että tehdyt korjaukset eivät saa muuttaa rakennuksen ulkonäköä. Näyttämömekaniikan suunnittelija Timo Risku toteaa kuitenkin, että hänen työhönsä asia ei ole vaikuttanut juuri lainkaan. Näyttämömekaniikka kun on enimmäkseen teatterin niin sanotulla mustalla puolella eli alueella, joka ei näy yleisölle. Näin ollen museovirasto ja Senaatti ovat antaneet suunnittelijalle ja Kiasma-teatterin tekniselle tiimille liki vapaat kädet toteuttaa uusi nostinjärjestelmä, joka palvelee tilaa ja tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Oman, mutta mielenkiintoisen kierteen suunnittelutyölle on kuitenkin aiheuttanut teatterin banaanimainen muoto, joka heijastelee koko rakennuksen muotokieltä. Riskun mukaan nostimet rakastavat neliskanttisia tiloja, suoria kulmia ja seiniä sekä yhtenäisiä etäisyyksiä keskilinjalta seinään.

– Tilan teatterille epätyypilliset muodot, kuten kaareva seinä, ovat olleet suunnittelun kannalta melkoisen haastavia. Koska käyttäjä onneksi tuntee tilan paremmin kuin omat taskunsa ja hankkeen arkkitehti on hyvä, ovat nämä olleet loppujen lopuksi helppoja ratkottavia, Risku kiittää.

Teatterin omintakeisen muodon lisäksi sen punaiset seinät erottavat tilan perinteisistä laatikkomallisista tiloista. Tekninen tuottaja Mari Kujala kertookin, että monesti tilaan tulevat taiteilijat hätkähtävät ensin teatterin ilmettä ja muotoa.

– Mutta kun alkuhämmennys haihtuu, vierailevat taiteilijat kyllä yleensä ihastuvat tilaan. Se antaa aivan oman tunnelmansa esityksiin, niin kuin nykytaiteen museossa sopiikin.