Kiasman korjauksen kulisseissa 3, kesäkuu 2021
Tervetuloa tutustumaan Kiasman peruskorjauksen kulisseihin. Tällä kertaa liikumme aineettoman parissa: vuodesta 1993 Kiasman parissa työskennellyt Timo Kiukkola kertoo museon arkkitehtuurin suunnitteluideasta. Mestarirappaaja Hannu Ahonen puolestaan muistelee sitä, miten Kiasman galleriatilojen rappauskuvio syntyi.
Ota Kiasman työmaa seurantaan myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Sananen Seljalta: Yllätysten Kiasma
Hyvin vanhojen talojen korjaaja oppii sietämään yllätyksiä ja jopa pitämään niitä itsestään selvyytenä. Aina kun jotain puretaan tai rakennetta avataan, saattaa siellä olla piilossa lahoa tai outoja rakenteita. Erikoisempia löytöjä urallani ovat olleet välipohjatäytteissä säilyneet kuivunut silakka (työmiehen eväs?) ja mukillinen juoksevaa elohopeaa (laboratoriosta karannut?). Suomenlinnassa sijaitsevan, 1800-luvulta peräisin olevan Merisotakoulun ryömintätilan tynnyristä löytynyt muumioitunut kissa saattoi olla sinne vahingossa joutunut tai tarkoituksella jätetty onnenkalu.
Uudempana kohteena Kiasma on tarjonnut vähän toisenlaisia yllätyksiä. Rakenteet eivät ole aina olleet sellaisia kuin suunnitelmien perusteella voisi olettaa. Korjaushankkeissa tyypillisten löydösten, mustuneiden mineraalivillojen lisäksi olemme löytäneet puurungon teräsrungon asemesta. Höyrynsulkumuovia oli jatkettu tavanomaisen teipin sijaan parsimalla nauloilla.
Rakennusaikaisella työmaalla on ilmiselvästi improvisoitu runsaasti ja aina ratkaisut eivät ole olleet onnistuneita. Hankkeelle tästä ilmiöstä on seurannut paljon lisäsuunnittelun tarvetta ja myös aikataulu- ja kustannushaasteita. Odotan innolla sitä päivää, jolloin emme enää avaa mitään vanhoja rakenteita. Silloin kai vihdoin loppuvat yllätyksetkin, loppuvathan kiltti Kiasma!?
Anelee ystäväsi Selja
Ps. Tarina Merisotakoulun kissamuumiosta ja tukku muita, mielenkiintoisia juttuja kansallisaarteidemme erikoisemmista puolista löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta:
https://www.senaatti.fi/tyoymparistot/inspiraatio/artikkeli/tiedatko-taman-kansallisomaisuudestamme/
Ajankohtaista urakassa
- Kiasman työmaan aidan ilme on valmistunut
- Julkisivun messinki- ja merialumiinilevyjen irrotus ja kuljetus puhdistukseen ja varastointiin on aloitettu
- Lasirakenteiden purkutyöt on aloitettu vesikatolla ja julkisivuilla
- Ulkoseinän ja yläpohjarakenteen villoitus ja peltirankatyöt jatkuvat
- Sisätiloissa tehdään sähkö- ja lvi-laitteiden purku- ja asennustöitä
- Seuraavaksi aloitetaan: alakattojen rakentaminen ja sisärappausten tekeminen
Kiasman arkkitehtuuri leikkii vaatimattomuudella ja voimalla
Arkkitehti Timo Kiukkola tuntee Kiasman paremmin kuin omat taskunsa. Vuodesta 1993 Kiasman parissa työskennellyt arkkitehti kertoo, mikä tekee Kiasman galleriatilojen arkkitehtuurista jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuista.
Ainutlaatuisen Steven Hollin suunnitelmasta tekee se, miten syvällisesti hän on eläytynyt vierailutapahtumaan. Kun museovieras saapuu Kiasmaan, haltioituu hän puhdaspiirteisenä ja majesteettisena avautuvasta aulasta. Tämän jälkeen huomio kiinnittyy aulan palveluihin: lipunmyyntiin ja naulakkoon.
– Sitten noustaan ramppia ylös, joka on tarkoituksellisesti niin jyrkkä, että sitä joutuu nousemaan hitaasti. Ideana on se, että siinä tapahtuu valmisteleva siirtymäriitti. Kadulta ei vain pölähdetä suoraan näyttelyyn, vaan taiteen kokemiseen valmistaudutaan hidastamalla tahtia, Kiukkola kuvailee.
Steven Holl on sanojensa mukaan suunnitellut reittiä eikä huoneita. Reitillä voi olla mystisiäkin paikkoja ja toisinaan vieras voi olla vähän eksyksissä. Tietyistä harkituista osista galleriatiloja nähdään myös ulos kaupungille, tämä auttaa kävijää orientoitumaan. Loppujen lopuksi reitti palauttaa museovieraan aina aulaan.
– Ihmistä ei myöskään heitetä suoraan näyttelystä kadulle, vaan hän laskeutuu rampin alas. Tämän jälkeen hän haluaa ehkä juoda kahvia tai lasin viiniä ja käydä museomyymälässä ja sitten poistua, toteaa Timo Kiukkola.
Kiasmakuvion synty – mestarirappaaja Hannu Ahonen muistelee
Kiasman galleriatilojen kaareva seinärappausten kuvio on rappaaja Hannun Ahosen käsialaa.
Eläkkeellä oleva mestarirappaaja muistelee “kiasmakuvion” syntyä ja sitä, miten hän saattoi olla omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että suomalaiset saivat Steven Hollin silmissä maineen hyvinä, mutta itsepäisinä ammattilaisina.
Marraskuussa 1996 Kiasman pääurakoitsija Seiconilta tarjottiin Ahoselle 14500 neliömetrin kipsirappaustyötä Helsingin keskustasta.
– En ollut uskoa korviani ja sanoin Seiconille, että ette te rappaajaa etsi vaan tasoitemiestä. Määrä tuntui käsittämättömän isolta. Pyysin sitten työselityksen nähtäväksi ja uskottava se oli: kyse oli todellakin kipsirappauksesta, Ahonen nauraa.
Kipsiin haluttiin jäävän jonkinlainen kuvio, jota ei käsiteltäisi enää millään tasoitteella. Ahonen työskenteli tuolloin Helsingin keskustassa eräällä toisella työmaalla ja sopi vastaavan mestarin kanssa, että hän tekee siellä Seiconille mallin rappauksesta.
– Kyseessä oli linjasaneerauskohde ja tein mallin yhden vessan seinään. Seiconin projektijohtaja ja työmaainsinööri tulivat katsomaan jälkeä ja totesivat, että tuota sinne halutaan.
Työ kilpailutettiin ja rappausurakka alkoi vuoden 1997 toukokuussa. Talven aikana hankkeen suomalaiset arkkitehdit Timo Kiukkola ja Vesa Honkonen pyysivät Ahoselta uutta mallia lähetettäväksi Kiasman arkkitehti Steven Hollille. Ahonen teki samanlaisen mallin kuin edellinen ja se lähetettiin Hollille. Holl vastasi mallin nähtyään, että se oli liian karkea ja että uuden mallin tulisi olla vähän hienovaraisempi.
– Teimme ihan samanlaisen mallin. Urakasta ja hinnasta oli jo sovittu tuossa vaiheessa. Mikäli mallia olisi muutettu, olisi kipsin laatua pitänyt vaihtaa ja se olisi taas hankaloittanut työtä ja nostanut myös todennäköisesti hintaa.
Kiasman rakentamisen historiaa kuvina
Kiasman korjauksesta tiedotettua
- Kiasman korjauksen kulisseissa 2 / 2021
- Kiasman sinkkipelti kierrätetään uusiin kohteisiin
- Kiasman peruskorjauksen urakoitsija valittu
- Kiasman peruskorjaus alkaa alkuvuodesta 2021
- Kiasman korjauksen kulisseissa 1 / 2021
Hanke lyhyesti
Nykytaiteen museo Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjaushanke toteutetaan vuonna 2021. Peruskorjaushankkeen aikana myös näyttelysaleissa tehdään kunnostustöitä, joiden tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä.
Kiasma on Senaatti-kiinteistöjen vastuusuojelukohde, jonka peruskorjauksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin restaurointikohteissa. Hankkeen kustannusarvio on 23 MEUR.
Peruskorjauksen kustannuksista vastaa kiinteistön omistajana Senaatti-kiinteistöt. Museo on suljettu yleisöltä remontin ajan. Kiasma avautuu suunnitelmien mukaan yleisölle keväällä 2022 kansainvälistä nykytaidetta esittelevällä ARS22-näyttelyllä.
Lue lisää: senaatti.fi/kiasmankorjaus
Seuraa Kiasman työmaata somessa:
Kiasman työmaa Facebookissa
Kiasman työmaa Instagramissa
Kiasman työmaa Twitterissä
