Kansallismuseon lisärakennus on uniikki taitorakentamisen esimerkki, joka rakennetaan kestävyys edellä

Vähähiiliseksi ja kestäväksi rakennettu

Talotekniset ratkaisut ovat rakennuksessa erittäin keskeisessä roolissa, koska olosuhdehallinnalla varmistetaan museon korvaamattoman arvokkaille esineille tarvittavat sisäolosuhteet.

Rakennushankkeessa yhteistyössä kehitetty ratkaisu poistoilmalämpöpumpun ja ilmanvaihtokoneiden hybridijärjestelmästä auttaa pienentämään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä 25 % tavanomaiseen rakennukseen verrattuna, mikä on hankkeen rakennuttajan Senaatti-kiinteistöjen tavoite uudisrakennushankkeissa.  Ratkaisu tehostaa lämpöpumppujen avulla ilmanvaihdon ja hukkalämpöjen lämmöntalteenottoa merkittävästi.  Vähähiilisyyteen on päästy myös suunnitteluratkaisujen avulla. Ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa on arvioitu aina investointikustannuksen lisäksi myös niiden elinkaarikustannus sekä vaikutus elinkaaren aikaisiin päästöihin.

”Elinkaariviisas rakentaminen on intohimomme. Oman talotekniikkayksikkömme ammattitaito ja monipuolinen osaaminen ovat yhteistyössä vaativan tilaajan kanssa ollut avainasemassa toteuttaessamme tätä ainutlaatuista rakennusta, jossa talotekniikalla on iso merkitys elinkaaren ympäristökuorman minimoimisessa ja siten elinkaariviisaassa lopputuloksessa,” kertoo SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.

Tiivis ja pieni rakennuspaikka tuo rakentamiseen erityispiirteitä

Kansallismuseon lisärakennusta rakennetaan pienellä tontilla tiiviissä kaupunkiympäristössä hyvin lähellä Töölön asuinkortteleita ja kulkureittejä. Vieressä on yli satavuotias peruskorjattavana oleva Kansallismuseon päärakennus.

”Lisärakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakennushankkeena uniikki taitorakentamisen esimerkki, jota on toteuttamassa huippuluokan ammattilaisten verkosto. Kansallismuseon lisärakennushanke tuo myös oman hienon lisänsä valtion tällä hetkellä hyvin turvallisuuspainotteiseen rakentamiseen. Hanke toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka olemme kehittäneet erityisen vaativien rakennushankkeidemme toteuttamiseen”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Jonni Laitto.

Työmaan sijainti on tuonut rakentamiseen erityispiirteitä. ”Ennen varsinaisen rakentamisen käynnistymistä työmaalta louhittiin kiveä 20 000 kuutiometriä – samalla huolehtien ympäristön turvallisuudesta ja historiallisen päärakennuksen aarteiden, kuten Gallen-Kallelan freskojen, ehjänä säilymisestä. Tiiviillä tontilla työskentelyn onnistumiseksi työmaalle hankittiin myös yksi Pohjois-Euroopan järeimpiä torninostureita, joka pystyi nostamaan muun muassa kymmenen tonnin painoisia teräspalkkeja pitkältä matkalta suoraan paikalleen työmaalle. Näyttävän pyöreän kattorakenteen muodostavat palkit asennettiin erityisen mittatarkasti suureen keskuspilariin ja lopulta kattorakenteen räystäsalueet painuivat mm. viherkaton painosta täsmälleen suunnitellun 25 senttiä ”, kertoo Sipola.

Kansallismuseon lisärakennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy. Kulttuurimaamerkeistä tunnettu toimisto voitti vuonna 2019 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ehdotuksellaan Atlas, jonka pohjalta laajennus toteutetaan.

”Kansallismuseon laajennuksessa tavoitteenamme on ollut luoda arkkitehtuuria, joka on yhtä aikaa helposti lähestyttävää ja monimerkityksellistä. Maanpäällisen paviljongin maljaa viimeistelee yli viiden tuhannen käsintehdyn keraamisen laatan muodostama kuvio, joka tuo valoa ja tunnistettavuutta. Samalla noin 90 prosenttia laajennuksesta sijoittuu maan alle – näyttely-, tapahtuma- ja tukitiloiksi. Eri alojen ammattilaisten yhteistyön ansiosta olemme voineet yhdistää museon ikonisen paikan ja merkityksellisen arkkitehtuurin toiminnallisiin ja teknisiin vaatimuksiin – ja luoda kaikille kuuluvan museon”, toteaa Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehtien perustajaosakas ja pääsuunnittelija

Laajennusrakennus vastaa museon tulevaisuuden tarpeisiin

Laajennus on muuntojoustavaa tilaa, joka on suunniteltu erityisesti Kansallismuseon näyttelytoiminnalle, mutta mahdollistaa myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen.

”Kauan odotettu laajennus palvelee erinomaisesti Kansallismuseon monipuolista toimintaa ja tavoitteita. Suunnittelussa on otettu huomioon vaativan toiminnan tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Muotokieleltään puhutteleva laajennusosa nostaa esille myös päärakennuksen historiallista museoarkkitehtuuria. Rakentaminen on osunut haastavaan ajankohtaan, mutta hankkeessa on rohkeasti katsottu pitkälle tulevaisuuteen, ja sitouduttu yksityiskohtia myöten korkeaan laatuun. Käyttäjän näkemyksiä on kuultu hankkeen kaikissa vaiheissa. Ainutlaatuinen rakennuskokonaisuus luo otolliset puitteet toteuttaa kansallisen kulttuurilaitoksen tehtävää”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Rakennus on laajuudeltaan noin 6 000 neliömetriä, josta noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 500 neliömetriä. Suuremman, 840 m2 kokoisen, näyttelytilan korkeus on liki seitsemän metriä.

Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja toteutuksesta SRV. Rakennuttajakonsulttina toimii A-insinöörit.

Katso kuvamateriaalia JKMM Arkkitehtien sivuilta https://jkmm.fi/fi/work/kansallismuseo-uusi-lisarakennus/

Lisätietoja

Jukka Lallo, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, p. 040 334 1267 jukka.lallo@senaatti.fi
Heli Pulkkinen, viestinnän asiantuntija, SRV, puh. 050 411 0787, heli.pulkkinen@srv.fi