Hyvästi vanhat ja huonokuntoiset poliisiasemat, tervetuloa muuntojoustavuus, viihtyisyys ja moduulisellit! Poliisi ja Senaatti-kiinteistöt loivat uuden toimitilakonseptin, jossa tilat sopeutuvat poliisin tarpeisiin eikä päinvastoin.
Valtion toimitilastrategian linjaukset, kustannusten kasvun hillintä, 2020-luvun poliisitoiminnan tarpeet sekä kehittyvä kalusto vaativat poliisin toimitiloilta joustavuutta ja uudenlaisia ratkaisuja. Vuoden 2020 lopussa Poliisihallitus, poliisilaitoksien edustajat ja Senaatti päivittivät poliisitalokonseptin ja siihen liittyvän ohjekokonaisuuden ohjaamaan tulevaisuuden poliisitalojen suunnittelua ja rakentamista.
”Nykyinen toimitilakantamme noin 50 paikkakunnalla ympäri Suomen on osin vanhaa ja huonokuntoista, eikä vastaa toimintamme muuttuneisiin tarpeisiin. Uuden konseptin avulla luomme terveelliset, turvalliset ja toimintaa tukevat toimitilat. Jatkossa poliisitoiminta ei enää sopeudu saatavilla oleviin tiloihin, vaan päinvastoin”, poliisin ylitarkastaja ja konseptiuudistuksen projektipäällikkö Jarmo Partanen kertoo.
Uutta konseptia käytetään poliisin toimitilojen uudisrakentamisessa sekä peruskorjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Konseptissa määritelty tyyppitalomalli ja modulaariset ratkaisut sopivat joustavuutensa ansiosta sekä suurille että pienemmille poliisiasemille. Ensimmäinen uuden konseptin mukainen poliisitalo valmistui huhtikuussa Äänekoskelle, ja vuoroaan odottavat Vantaan pääpoliisiasema sekä Kuusamon ja Inarin poliisiasemat.
”Poliisitalokonseptin avulla voidaan myös hillitä kustannusten kasvua. Tiedossamme on jo lähes 60 tulevaa toimitilahanketta, joita olisi pikaisesti kyettävä edistämään. Ne ovat omiaan nostamaan poliisin toimitilakustannuksia tulevina vuosina, ja meidän on vastuullisesti tehtävä kaikkemme niiden kasvun hillitsemiseksi. Tämän jälkeenkin hankkeiden rahoitustarpeet ovat merkittävät”, poliisin teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna kertoo.
Konseptin pohjana on Senaatin asiantuntijoiden ja sen konsulttikumppaneiden tekemä syväluotaus rikostutkinnan sekä valvonta- ja hälytystoiminnan työprosesseista poliisiasemilla. Varsinaisen konseptin suunnittelussa oli mukana laaja joukko poliisin toiminnallisen puolen edustajia ympäri maata.
”Vaikka toiminnoissa on poliisiasemakohtaisia eroja, pohja-analyysin ansiosta uudet tilaratkaisut tukevat ja yhdenmukaistavat toimintaa eri puolilla Suomea. Konsepti kertoo millaiset kalusteet, käytännöt, turvallisuusvyöhykkeet ja tilojen keskinäiset yhteydet tarvitaan, jotta tilat ovat muuntojoustavia ja monistettavissa erilaisille asemille”, Wasastjerna sanoo.
Tiloja voi muokata joustavasti ja tavallista pienemmillä kustannuksilla toisenlaiseen käyttöön.
”Väliseinissä ei kulje lainkaan talotekniikkaa, joten ne on helppo purkaa. Esimerkiksi pukuhuoneiden kokoa voi kasvattaa tai pienentää henkilöstön määrän mukaan. Jokainen asema voi valita tarvitsemansa tilapalikat pääpoliisiasemien tyyppisuunnitelmista ja moduulirakenteista”, poliisin teknologiajohtaja Jyrki Wasastjerna kertoo.
”Muunneltavuus koskee myös putka- ja sellitiloja. Jos vapautensa menettäneiden säilytystarve lakkaa jollakin paikkakunnalla, tilan voi purkaa ja siirtää toisaalle. Moduulit voivat myös olla vastaus poliisivankiloiden toimitilahaasteeseen. Toisin kuin toimistoille, poliisivankiloille on lähes mahdotonta löytää väistö- ja väliaikaistiloja. Tarvitsemme kestävän ratkaisun, jolla poliisivankiloita voi pystyttää ja tarvittaessa siirtää nopealla aikataululla.
Tilojen muunneltavuus myös edesauttaa Poliisihallituksen yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Nyt voimme huomioida erilaiset tietoturvaan, turvallisuuteen sekä toimijoiden itsenäisyyteen liittyvät vaatimukset.”
Turvallisuusvaatimukset ja tietosuojasäännökset kiristyvät. Se asettaa ehtoja sille, kuka poliisirakennuksessa saa kulkea ja missä korkean salausluokan aineistoa saa käsitellä.
”Kulunvalvonnalla ja vyöhykkeistyksellä yksityisyyden suoja säilyy ja asiointi poliisitalossa on turvallista. Asiointi palvelupisteissä tapahtuu suljetuissa asiointipisteissä, ja lapsille sekä muille erityissuojatuille ryhmille on omat puhuttelutilansa. Tulevaisuudessa kaikki poliisiasemalle saapuvat turvatarkastetaan. Asiakkailta poistetaan välillä uskomattomia tavaroita, kuten teräaseita. Turvallisuusvaatimukset kattavat sisätilojen lisäksi myös talon ulkokuoren. Aseman ympärille voidaan rakentaa esimerkiksi betonitolppia, jotka estävät ajoneuvojen törmäykset rakennukseen”, Jarmo Partanen kertoo.
Osa poliisin rakennuksista on alun perin suunniteltu aivan muuhun käyttöön.
”Mutkaiset käytävät jäävät nyt historiaan. Panostamme sujuvaan työkulkuun ja vasteaikojen toteutumiseen hälytysten sattuessa, eli liikkeellelähtö on aiempaa turvallisempaa ja ripeämpää. Kun erityistehtäviin koulutettujen ihmisten määrä kasvaa, tarvitaan myös suurempia ja laadukkaampia varastoja. Näin välineet ja materiaalit saa käyttöön nopeasti. Pyrimme myös ennakoimaan tulevia tarpeita, kuten ICT-tutkinnan ja videokuulusteluiden yleistymisen”, konseptiuudistuksen projektipäällikkö Jarmo Partanen sanoo.
”Ajoneuvomme ovat aikaisempaa isompia. Ahtaiksi käyneistä autohalleista on nyt turvallisuussyistä tehty avarampia ja pilarittomia. Sähkö- ja hybridiajoneuvot pienentävät hiilijalanjälkeä ja energiankulutusta, mutta niitä varten meidän on rakennettava oma, koko Suomen kattava ja kaupallisista toimijoista riippumaton latausverkko.”
Monitilaympäristöt kuuluvat poliisin ja valtion toimitilastrategiaan. Perinteiset konttorit korvataan projekti- ja tiimitiloilla, puhelinkopeilla ja vetäytymistiloilla. Henkilökohtaisia työpisteitä ei ole. Paperittomuus ja videoneuvottelut lisääntyvät: osa toimistotyöstä on ajasta ja paikasta riippumatonta.
”Tilojen viihtyisyys luo hyvinvointia. Moderneissa monitilaympäristöissä panostetaan väreihin, akustisiin tauluihin ja mattoihin, joiden materiaali ei allergisoi. Keskitetyssä, hyvin varustellussa taukotilassa voi syödä, kahvitella tai katsella hetken televisiota”, Jarmo Partanen kertoo.
Lue myös tiedotteemme Poliisitalot uudistuvat ympäri Suomen yhtenäisen mallin avulla.
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.