Senaatti-konserni uusii lämmitysjärjestelmiään ja luopuu öljyn käytöstä vuoteen 2024 mennessä. Kustannustehokkaimmiksi energiamuodoiksi ovat osoittautuneet puupellettiratkaisut, pienemmissä kohteissa maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpputekniikka. Kaikki uusiutuvia energialähteitä.
Senaatti-konsernin tavoitteena on tehdä valtion kiinteistöistä hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Kunnianhimoinen projekti on jo loppusuoralla lämmitysjärjestelmien osalta. Puolustuskiinteistössä voittajavalinnoiksi lämmityksessä ovat osoittautuneet öljyä korvaavat lämpöpumppu- ja puupellettiratkaisut.
Kilpailutetuissa kohteissa lämpö hankitaan palveluna. Lämmöntoimittaja vastaa öljylämmityksen korvaavien laitosten suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta 12-vuotisen sopimuskauden ajan.
Tilanne nyt: tiukat kokonaistavoitteet saavutetaan ilman kiirettä
Puolustuskiinteistöt tavoittelee 60 prosentin päästövähennyksiä vuosina 2020–2025. Samaan aikaan pitäisi syntyä myös kahden miljoonan euron säästöt sähkö- ja energiakuluihin.
”Pääsemme tavoitteisiin uusiutuvan energian avulla. Senaatti-konsernin sähkö on ollut hiilineutraalia jo vuodesta 2018 saakka, joten pääpaino on nyt lämmitysjärjestelmien uusimisessa. Jäljellä ovat enää pienet kohteet, joiden kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä”, kertoo Puolustuskiinteistöjen toimitilajohtamisryhmän päällikkö Tomi Suomalainen.
Kilpailutukset ovat teknologianeutraaleja. Tarjoaja päättää, mitä teknologiaa ehdottaa lämmön tuottamiseen kussakin kohteessa.
”Pääasia on, että lämmitysmuoto täyttää EU:n määritykset uusiutuvalle energialle. Kilpailujen voittaja ratkaistaan lopulta kokonaiskustannustehokkuuden perusteella.”
Kerrostalon kokoluokassa kustannustehokkaimmaksi energiamuodoksi ovat kilpailutuksissa osoittautuneet puupellettiratkaisut. Omakotitalo-kokoluokan kohteissa puolestaan maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpputekniikka on kustannustehokas vaihtoehto, kun investointien tarkasteluaika on 12 vuotta.
”Maalämpö on ainoa vaihtoehto museaalisissa kohteissa. Kulttuuriympäristön vuoksi niihin ei voi tehdä uusia näkyviä rakenteita, jotka muuttavat rakennetun ympäristön yleisilmettä”, Suomalainen kertoo.
Puolustusvoimat pyrkii lopettamaan öljyn käytön heikentämättä huoltovarmuutta. Öljylämmityskohteisiin on asennettu uusiutuvia polttoaineita käyttäviä järjestelmiä vuodesta 2014 saakka. Tällä hetkellä Puolustuskiinteistöillä on jäljellä yhteensä 60 öljylämmityskohdetta.
”Suurimmissa kohteissa käytetään yhä varalla öljylämmitystä. Sähkökatkon sattuessa maalämpöpumppujen kaltainen sähköintensiivinen lämmitysjärjestelmä saatetaan joutua pysäyttämään generaattorisähkön vähyyden vuoksi. Silloin käytetään entistä öljylämmitystä”, kertoo Puolustuskiinteistöjen energia-asiantuntija Mikko Nurhonen.
Merkitys tulevaisuudessa: kotimainen energia parantaa huoltovarmuutta
Puolustuskiinteistöjen käyttämät maalämpö ja puupelletit ovat uusiutuvia ja kotimaisia energialähteitä.
”Ne parantavat kohteidemme energiataloutta ja ovat lisäksi edullisin ja järkevin tapa tuottaa ja ostaa lämpöenergiaa. Polttoaineen kotimaisuus myös kohentaa huoltovarmuutta ja aluetaloutta”, Mikko Nurhonen kertoo.
Maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin keskimäärin 5,5 vuodessa tai jopa välittömästi.
”Eräs Kouvolan kiinteistömme kulutti öljyä noin 17 000 litraa vuodessa. Käyttökuluja syntyi säännöllisesti myös öljypoltinhuollosta, nuohouksesta sekä kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä toimista, kuten piippujen uusimisesta. Nämä työt olisivat aiheuttaneet lähitulevaisuudessa noin 100 000 euron lisäkustannukset. Vaihdoimme öljylämmityksen maalämpöjärjestelmään, joka toi välittömiä säästöjä huomattavasti enemmän kuin sen asennus maksoi.”
Puolustuskiinteistöjen 17 pellettilämpökohteen lämpöenergiamäärä on noin 15 GWh. Muita kilpailutettuja erilliskohteita (varuskunnat tai varikot) on kuusi kappaletta. Näissä lämpö tuotetaan pääosin hakkeella, ja tukipolttoaineena on turve. Lämpömäärä on noin 60 GWh, 20 prosenttia lämmöntarpeesta.
”Suurin osa eli lähes 200 GWh lämmöstä tuotetaan kaukolämmöllä. Kohteissa polttoaineet ovat vielä sekalaisia, mutta vihertymään päin”, Nurhonen kertoo.
Erilliskohteissa öljyä kuluu yhdestä kolmeen rekallista vuodessa.
”Siihen verrattuna kilpailutetun uusiutuvan energian säästöpotentiaali on karkeasti arvioiden 20–25 prosenttia. Jo ensimmäisen kuukauden lämpölasku on pienempi kuin ennen”, Nurhonen sanoo.
Tiesitkö tätä? Puupelletti ja hake tuottavat 75–85 prosenttia Puolustuskiinteistöjen lämmöntarpeesta
Lämmitykseen käytettävä hake on haketettua eli paloiteltua puuta, jota syntyy usein metsänhoidon ja puuteollisuuden sivutuotteena. Ylijäämäpuun hakettaminen avittaa metsien hoitoa ja kestävää energiantuotantoa.
Puupelletti puolestaan syntyy sahateollisuuden tähteistä, kuten kutterinpurusta, sahajauhosta ja hiontapölystä, jotka puristetaan tiiviiksi pelletiksi. Puupellettien lämpöarvo on yli 4,8 MWh/1000 kg, joka vastaa noin 450:tä litraa öljyä.
Noin 70–80 prosenttia Puolustuskiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan hakkeella. Puupellettilämmityslaitokset vastaavat viittä prosenttia lämmöntarpeesta.
”Lämmön pienkohteiden kilpailutuksemme voitti lämmöntuottaja, jonka tehdas on Suomessa, ja raaka-aine tulee puuteollisuuden sivutuotteena syntyvästä höylälastusta”, Tomi Suomalainen kertoo.
Uusiutuvaa hiilineutraalia lämpöä
Senaatti-kiinteistöt on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään 85 prosenttia vuodesta 2010 lähtien.
Kaikkiaan 80 prosenttia Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa käytetystä lämmöstä hankitaan kaukolämpöyhtiöiltä.
Uusiutuvaa hiilineutraalia lämpöä on ostettu kaikilta käytetyiltä kaukolämpöyhtiöiltä vuodesta 2021 saakka. Noin neljänneksellä näistä yhtiöistä polttoaineet ovat jo täysin uusiutuvia. 75 prosentilla yhtiöistä uusiutuva kaukolämpö on vaihtoehto.
Kartoitamme työympäristöjemme käyttäjien tarpeita digitaalisten palveluidemme käytössä. Palautteesi on arvokasta ja kehitämme sen avulla palveluitamme entistä paremmaksi.
Vastaamalla kyselyyn hyväksyt samalla Senaatin asiakaskyselyjen tietosuojaselosteen. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti.