kuva korttelista jossa etualalla ja rakennusten keskellä kaksikerroksinen vanha keltainen rakennus.

Valtioneuvoston kortteleiden peruskorjaus ja uudistaminen

Valtioneuvoston linnan kortteli ja sen viereinen valtioneuvostokortteli ovat tulleet peruskorjausikään. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksiin uudistetaan modernit työtilat nyt hajallaan oleville ministeriöiden toiminnoille. Tilat peruskorjataan ja uudistetaan vaiheittain. Korttelihankkeen ensimmäinen vaihe käsittää valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n ja Hallituskatu 3:n rakennukset.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Valtioneuvostokorttelin rakennushanke on osa laajempaa valtioneuvoston tilojen uudistamista, jossa valtioneuvoston toiminnot keskitetään jatkossa pääosin Valtioneuvoston linnan kortteleihin ja niiden välittömään läheisyyteen. Peruskorjauksen lisäksi työtilat uudistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia valtioneuvoston toimitilakonseptin mukaisesti.

Korttelihankkeella tavoitellaan useita toiminnallisia hyötyjä. Tavoitteena on tukea valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimintaa aiempaa yhtenäisemmillä ja moderneilla toimitiloilla. Tavoitteena on muun muassa valtioneuvoston työn ja sen uudistumisen tukeminen, tilankäytön tehostaminen sekä turvallisuustason parantaminen. Uusi työympäristö luo edellytykset entistä yhtenäisemmälle valtioneuvostolle ja mahdollistaa modernit turvallisuusratkaisut ja turvallisuuden kehittämisen entisestään.

taukotila jossa pöytäryhmiä. Puulattiat, mustat tuolit ja sienillä taideteoksia

Havainnekuva valtioneuvostokorttelin taukotilasta. LPR-arkkitehdit Oy.

Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävää.

Peruskorjauksessa rakennusten talotekniikka uudistetaan tämän päivän tasolle, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä.

Kortteliin suunnitellut uudistukset toteutetaan rakennusten historiaa ja suojelua kunnioittaen. Peruskorjaus aloitetaan Linnan viereistä korttelista.

Pitkäaikaiset ja vastuulliset ratkaisut

Havainnekuva valtioneuvostokorttelin toimistoalueesta. LPR-arkkitehdit Oy.

Päämääränä on pitkäaikainen ratkaisu, jolla turvataan rakennusten käyttö valtioneuvoston toimitiloina. Suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon korttelien kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. Tulevat tilaratkaisut ovat muunneltavat, joten ne taipuvat myös valtionneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.

Kuvassa tumman värinen asiakaspalvelutiski ja sen edessä vaalea sohvaryhmä

Havainnekuva valtioneuvostokorttelin palvelualueesta. LPR-arkkitehdit Oy.

Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Uudisrakentamisessa Senaatin tavoitteena on 25 % ja peruskorjauksessa 15 % pienempi hiilijalanjälki tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Valtioneuvostokorttelissa tavoitteena on 24 % pienempi hiilijalanjälki. Senaatti on sitoutunut myös päästötön työmaa green deal –sopimukseen, ja kiertotaloustavoitteet ovat vahvasti mukana rakennushankkeessa.

Suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään suomalaista Rakennustiedon ympäristöluokitustyökalua, joka on kehitetty erityisesti Suomen olosuhteisiin. Se auttaa arvioimaan ja vähentämään hankkeen ympäristövaikutuksia sekä tukee tilaajia ympäristötietoisen rakentamisen ohjaamisessa. Näin varmistetaan, että hanke edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Laajuus

Ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin laajuus on 15 000 bruttoneliömetriä. Koko Korttelihankkeen laajuus on noin 50 000 bruttoneliömetriä.

Kustannusarvio

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 71 milj. euroa. Koko Korttelihankkeen tämänhetkinen kustannusarvio on 335 milj. euroa (alv 0 %).

Osapuolet

Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeen rakennuttajana, valtioneuvoston kanslia vuokraa tilat ja osoittaa ne ministeriöiden käyttöön.

Aikataulu

Rakentaminen alkaa vaiheittain vuonna 2024. Valtioneuvostokorttelin rakennushanke valmistuu vuoden 2026 aikana, ja koko Korttelihankkeen arvioidaan olevan valmis vuonna 2030.

Ensimmäinen vaihe koskee Valtioneuvoston linnan korttelin viereistä valtioneuvostokorttelia, jossa peruskorjataan Kirkkokatu 14 -kiinteistö ja Pihapaviljonki, toteutetaan tilamuutostöitä Kirkkokatu 12 ja Hallituskatu 3 -kiinteistöissä sekä rakennetaan ja louhitaan valmistelevia huoltoyhteyksiä. Rakentaminen alkaa loppuvuonna 2024 ja valmistuu vuonna 2026.

Seuraavassa vaiheessa Valtioneuvoston linna peruskorjataan ja työtilat uudistetaan. Tavoite on, että rakennustyöt alkavat vuonna 2026, ja ne valmistuvat loppuvuonna 2029. Tilojen arvioitu käyttöönotto on alkuvuonna 2030.

Hankkeen alustava aikataulu

2024-2026

Valtioneuvostokorttelin peruskorjaus, tilamuutostyöt ja valmistavien huoltoyhteyksien rakentaminen.
2026-2029

Valtioneuvoston linnan peruskorjaus ja sisäpihan uudistustyöt
2030

Tilojen käyttöönotto

Tekijät valtioneuvostokortteli

Käyttäjä: Valtioneuvoston kanslia

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Pääurakoitsija: YIT

Pääsuunnittelija: LPR-arkkitehdit Oy

Tekijät Valtioneuvoston linna

Käyttäjä: Valtioneuvoston kanslia

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Pääurakoitsija: Consti Korjausrakentaminen Oy

Pääsuunnittelija: Sarc + Sigge Arkkitehdit

Kysymyksiä ja vastauksia

Suunnitellussa hankkeessa Valtioneuvoston linna ja sen viereinen kortteli peruskorjataan ja rakennuksiin uudistetaan modernit työtilat nyt hajallaan oleville ministeriöiden toiminnoille.

Peruskorjauksessa muun muassa rakennusten talotekniikka uudistetaan tämän päivän tasolle ja työtilat päivitetään vastaamaan nykyajan työskentelyvaatimuksia. Peruskorjaus mahdollistaa myös rakennusten turvallisuuden kehittämisen entisestään.

Uudistamisen tavoitteena on muun muassa valtioneuvoston työn ja sen uudistumisen tukeminen, tilankäytön tehostaminen sekä turvallisuustason parantaminen. Turvallisuustilanne ja NATO-jäsenyys asettavat valtioneuvoston työskentelyyn ja päätöksentekojärjestelmään liittyvät tilaturvallisuusvaatimukset uudelle tasolle, joita nyt tehtävä uudistukset hyvin tukevat.

Uusi työympäristö luo edellytykset entistä yhtenäisemmälle valtioneuvostolle. Tilaratkaisut tukevat uusia työnteon tapoja, joissa korostuvat muun muassa digitaalisuus, monipaikkaisuus ja yhteistyö. Työtilojen monipuolinen yhteiskäyttö säästää kustannuksia, tukee modernia työskentelyä ja on myös ekologisesti kestävä.

Tilojen uudistamisen lisäksi Valtioneuvoston linnassa ja valtioneuvostokorttelin rakennuksissa on välttämätöntä tehdä lähivuosina peruskorjaus. Sekä aikataulullisesti että taloudellisesti on järkevää, että peruskorjaus ja muutostyöt tehdään samanaikaisesti.

Suunnitelman mukaan suurin osa valtioneuvostosta työskentelee kahdessa korttelissa ja niiden välittömässä lähdeisyydessä. Hanke mahdollistaa, että ministerit ja heidän esikuntansa työskentelevät entistä enemmän yhteisissä tiloissa ja ministeriöt joustavassa, modernissa työympäristössä.

Uusissa tilaratkaisuissa painottuvat monipaikkainen ja digitaalinen työympäristö. Joustavien ratkaisujen ansiosta toimintoja voidaan entistä enemmän tulevaisuudessakin keskittää näihin kortteleihin, mikäli tarvetta ilmenee. Tilaratkaisut ovat tehokkaat, mikä tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita, ja ne perustuvat valtion toimitilastrategian linjauksiin.

Nyt tehdyillä suunnitteluratkaisuilla turvataan tilojen pitkäaikainen käyttö ja turvataan tilat valtionhallinnon käytössä. Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat myös valtioneuvoston tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.

Kyse on arvorakennuksista, joihin uudistukset toteutetaan rakennusten historiaa ja suojelua kunnioittaen.

Museovirasto on osallistunut hankkeen suunnitteluun alusta alkaen, mikä onkin edellytys sen toteuttamiselle, ja myös Helsingin kaupungin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeen alusta lähtien. Hankkeella osaltaan turvataan kortteleiden käytön jatkuvuus, rakennusten säilyminen niiden historiaa vastaavassa käytössä. Samalla luodaan modernit työskentelypuitteet Suomen valtion johdolle.

Ministeriöiden toimitilojen keskittämisellä kahteen kortteliin voidaan vapauttaa valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta myös valtion ulkopuoliseen käyttöön myymällä valtiolle tarpeettomat kiinteistöt. Korttelihankkeen myötä voidaan luopua Eteläesplanadi 16, Eteläesplanadi 10, Eteläesplanadi 4, Aleksanterinkatu 7 ja Meritullinkatu 10 kiinteistöistä. Myynneistä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Kiinteistöjen myynnistä saatavilla tuloilla voidaan kattaa merkittävä osa Korttelihankkeen kustannuksista.

Tämänhetkinen kustannusarvio koko Korttelihankkeelle on 335 milj. euroa (alv 0 %) ja ensimmäisen vaiheen hankkeelle 71 milj. euroa. Rakennushanke muodostuu useasta eri rakennuksesta ja useammasta eri urakasta. Korjaus tehdään arvokiinteistöjen ja suojeltujen rakennusten vaatimalla tavalla. Työ tehdään kahdella keskeisellä Helsingin keskustan korttelialueella, joissa rakennusolosuhteet ovat haastavat. Myös turvallisuusvaatimukset ovat korkeat.

Tällä hetkellä on käynnissä ensimmäisen vaiheen eli valtioneuvostokorttelin rakennustyöt.

Kokonaisuuden arvioidaan olevan valmis vuonna 2030.

Ensimmäinen vaihe koskee Valtioneuvoston linnan korttelin viereistä valtioneuvostokorttelia, jossa peruskorjataan Kirkkokatu 14 -kiinteistö ja Pihapaviljonki, toteutetaan tilamuutostöitä Kirkkokatu 12 ja Hallituskatu 3 -kiinteistöissä sekä rakennetaan ja louhitaan valmistelevia huoltoyhteyksiä. .

Toisessa vaiheessa aloitetaan peruskorjaus ja uudistaminen Valtioneuvoston linnassa ja linnan korttelissa. Tavoite on, että rakennustyöt alkavat vuonna 2026 ja ne valmistuvat ja tilat otetaan käyttöön vuonna 2030.

Rakennushankkeella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia vuosina 2024–2030.