Valtioneuvoston linnan ja Valtioneuvostokorttelin peruskorjaus ja uudistaminen

Suunnitellussa hankkeessa Valtioneuvoston linna ja Kirkkokatu 14 -kiinteistö peruskorjataan ja rakennuksiin uudistetaan modernit työtilat nyt hajallaan oleville ministeriöiden toiminnoille. Myös Valtioneuvostokorttelissa (Kirkkokadun ja Hallituskadun välinen kortteli) sijaitseva Kirkkokatu 12 -paviljonkirakennus on tarkoitus peruskorjata. Rakennuksessa on neuvottelutiloja ja henkilöstöruokala.

Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi hanketta 16.3.2022. Nyt on käynnissä hankkeen suunnittelu. Investointipäätös tehdään myöhemmin.

Peruskorjauksessa muun muassa rakennusten talotekniikka uudistetaan tämän päivän tasolle ja työtilat päivitetään vastaamaan nykyajan työskentelyvaatimuksia. Peruskorjaus mahdollistaa myös rakennusten turvallisuuden kehittämisen entisestään.

Peruskorjauksen lisäksi tavoitteena on, että Valtioneuvoston linnan sisäpihalta purettaisiin vanha rakennus ja tilalle rakennettaisiin uudisrakennus, johon tulee suurin osa neuvottelutiloista mutta myös työtiloja.

Turvallisuustilanne ja NATO-jäsenyys asettavat valtioneuvoston työskentelyyn ja päätöksentekojärjestelmään liittyvät tilaturvallisuusvaatimukset uudelle tasolle. Uudisrakennus täyttää parhaiten nämä vaatimukset.

Peruskorjauksen laajuus on noin 35 000 bruttoneliömetriä.  Uudisrakennuksen tavoiteltava laajuus on noin 10 000 bruttoneliömetriä.

Uudistamisen tavoitteena on muun muassa valtioneuvoston työn ja sen uudistumisen tukeminen, tilankäytön tehostaminen sekä turvallisuustason parantaminen. Uusi työympäristö luo edellytykset entistä yhtenäisemmälle valtioneuvostolle. Tilaratkaisut tukevat uusia työnteon tapoja, joissa korostuvat muun muassa digitaalisuus, monipaikkaisuus ja yhteistyö.  Toimitilojen uudistamisella tavoitellaan kestävän kehityksen hyötyjä, säästöjä energiankulutuksessa ja sisäolosuhteiden laatutason parantamista.

Tilojen uudistamisen lisäksi Valtioneuvostonlinnassa ja Kirkkokatu 14 – kiinteistössä on välttämätöntä tehdä lähivuosina peruskorjaus.  Sekä aikataulullisesti että taloudellisesti on järkevää, että muutostyöt ja uudisrakentaminen tehdään samanaikaisesti peruskorjauksen kanssa.

Suunnitelman mukaan suurin osa valtioneuvostosta työskentelee kahdessa korttelissa ja niiden välittömässä lähdeisyydessä.  Hanke mahdollistaa, että ministerit ja heidän esikuntansa työskentelevät entistä enemmän yhteisissä tiloissa ja ministeriöt joustavassa, modernissa työympäristössä.

Uusissa tilaratkaisuissa painottuvat monipaikkainen ja digitaalinen työympäristö. Joustavien ratkaisujen ansiosta toimintoja voidaan entistä enemmän tulevaisuudessakin keskittää näihin kortteleihin, mikäli tarvetta ilmenee.  Tilaratkaisut ovat tehokkaat, mikä tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita, ja ne perustuvat valtion toimitilastrategian linjauksiin.

Nyt tehdyillä suunnitteluratkaisuilla turvataan tilojen pitkäaikainen käyttö ja turvataan tilat valtionhallinnon käytössä. Tulevat tilaratkaisut ovat paitsi tehokkaat myös muunneltavat, joten ne taipuvat myös valtionhallinnon tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.

Kyse on arvorakennuksista, joihin uudistukset toteutetaan rakennusten historiaa ja suojelua kunnioittaen. Kaikki korttelin rakennukset lukuun ottamatta purettavaksi esitettyä painotaloa on suojeltu rakennusperintölain perusteella. Korttelin sisäpihalle sijoittuva painotalo on rakennettu tontille jälkikäteen eikä se ole alkuperäinen osa Valtioneuvoston linnaa eikä Helsingin empire-keskustaa. Painotalon säilyttäminen tai laajentaminen eivät ole osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi vaihtoehdoiksi tarvittaville tilaratkaisuille. Painotalon tilalle suunniteltu uudisrakennus mahdollistaa myös pienemmät muutostyöt Linnan arvokkaimpiin osiin, koska siihen voidaan sijoittaa esimerkiksi ruokala ja neuvotteluhuoneet. Ne olisivat vaikeasti toteutettavissa Linnaan ilman merkittäviä purkutoimenpiteitä. Uudisrakennus sijoittuu suljetulle sisäpihalle ja maan alle. Katunäkymät ja rakennusten katujulkisivut eivät tule muuttumaan uudisrakennuksen myötä.

Museovirasto on osallistunut hankkeen suunnitteluun alusta alkaen, mikä onkin edellytys sen toteuttamiselle, ja myös Helsingin kaupungin kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeen alusta lähtien. Hankkeella osaltaan turvataan kortteleiden käytön jatkuvuus, rakennusten säilyminen niiden historiaa vastaavassa käytössä. Samalla luodaan modernit työskentelypuitteet Suomen valtion johdolle.

Ministeriöiden toimitilojen keskittämisellä kahteen kortteliin voidaan vapauttaa valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta myös valtion ulkopuoliseen käyttöön myymällä valtiolle tarpeettomat kiinteistöt.  Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin.  Myynneistä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Luovuttavista kohteista ei ole vielä tehty päätöstä. Osalle tiloista voi löytyä myös valtiokäyttöä jatkossakin, vaikkei valtioneuvostolle niille enää olisi käyttöä.

Tämänhetkinen kustannusarvio noin 300 milj. euroa (alv 0 %). Rakennushanke muodostuu useasta eri rakennuksesta ja useammasta eri urakasta. Korjaus tehdään arvokiinteistöjen ja suojeltujen rakennusten vaatimalla tavalla. Työ tehdään kahdella keskeisellä Helsingin keskustan korttelialueella, joissa rakennusolosuhteet ovat haastavat. Lisäksi kortteliin rakennetaan uudisrakennus. Myös turvallisuusvaatimukset ovat korkeat.

Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeen rakennuttajana, valtioneuvoston kanslia vuokraa tilat ja osoittaa ne ministeriöiden käyttöön.

Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi hanketta 16.3.2022. Tällä hetkellä hankkeen suunnittelu on käynnissä. Rakentamiseen liittyvä investointipäätös tehdään myöhemmin tarkempien suunnitelmien valmistuttua.

Hanke edellyttää asemakaavamuutoksen Valtioneuvoston linnan korttelin osalta. Kaava on tällä hetkellä Helsingin kaupungin toimielimissä vahvistettavana.

Alustavan aikataulun mukaan rakentaminen alkaisi vaiheittain vuoden 2024 aikana. Kokonaisuuden arvioidaan olevan valmis vuoden 2029 aikana.