Kansallismuseolle valmistui lisärakennus, jossa on uniikkia taitorakentamista
Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon yhteyteen toteutetun lisärakennuksen toiminnot sijoittuvat pääosin maan alle. Tiloista noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke tuo näin lisää tilaa voimakkaasti uudistuneelle museotoiminnalle. Uudisosa toteutettiin museon nykyiselle tontille, jossa se yhdistyy Kansallismuseon päärakennukseen.
Hankkeen rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja rakentamisesta vastasi SRV. Rakennushanke toteutettiin Senaatin kärkihankeallianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisen vaativien rakennushankkeiden toteuttamiseen. Lisärakennus valmistui suunnittelussa aikataulussa ja budjetissa.
Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä vaativan rakenteen
Lisärakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakennushankkeena uniikki taitorakentamisen esimerkki. Lisärakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy, ja se perustui vuonna 2019 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun.
”Kohde on ollut rakenneteknisesti ja yksityiskohdiltaan hyvin kompleksinen. Työmaa on onnistunut toteuttamaan arkkitehdin luoman vision sekä tilaajan ja käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet. Tähän ovat olennaisesti vaikuttaneet paitsi työmaalla työskennelleet huippuluokan ammattilaiset myös työmaan erinomainen yhteishenki”, kiittelee Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo.
Lisärakennuksen maanpäällisenä maamerkkinä näkyvästä maljan muotoisesta paviljonkirakennuksesta löytyvät ravintolatilat ja sisäänkäynti. Näyttely- ja yleisötilat sijaitsevat maan alla. Maan päällä näkyvä paviljonki kätkee sisäänsä lisärakennuksen vaativimman rakenteen. Lasisen paviljonkirakennuksen yläosaa kannattelee poikkeuksellisen vaativa teräsbetoninen runkorakenne. Työ on vaatinut toteutukselta tarkkuutta, suunnitelmallisuutta ja erittäin hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken
Vähähiiliseksi rakennettu
Talotekniset ratkaisut ovat rakennuksessa erittäin keskeisessä roolissa, koska olosuhdehallinnalla varmistetaan museon korvaamattoman arvokkaille esineille tarvittavat sisäolosuhteet.
Rakennushankkeessa hyödynnettiin Rakennustiedon ympäristöluokitusta, joka ohjaa kestävän kehityksen mukaista rakentamista ja rakennuksen ylläpitoa. Rakennushanke saavutti luokituksessa korkean tason eli neljä tähteä. Rakennushankkeessa on kehitetty poistoilmalämpöpumpun ja ilmanvaihtokoneiden hybridijärjestelmä, minkä ansiosta ilmanvaihdon ja hukkalämpöjen lämmöntalteenotto tehostuu merkittävästi. Se auttaa pienentämään rakennuksen hiilijalanjälkeä 25 % tavanomaiseen rakennukseen verrattuna, mikä on Senaatti-kiinteistöjen tavoite uudisrakennushankkeissa.
Tiivis ja pieni rakennuspaikka toi rakentamiseen erityispiirteitä
Kansallismuseon lisärakennus rakennettiin pienellä tontilla tiiviissä kaupunkiympäristössä hyvin lähellä Töölön asuinkortteleita ja kulkureittejä.
Samanaikaisesti tontilla oli käynnissä kaksi eri työmaata, kun NCC peruskorjaa museon päärakennusta. Yhteistoiminta kahden pääurakoitsija kanssa on ollut saumatonta, mistä Lallo haluaa mainita erityiskiitokset.
Mittavat rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2023. Vielä työn alla oleva Kansallismuseon peruskorjaushanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2026 aikana, ja uudistettu museo avautuu yleisölle vuonna 2027.
Lue lisää: Valmistumistiedote
Lisätietoja:
Jukka Lallo, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, puh. 040 334 1267, jukka.lallo@senaatti.fi
Tiedotteen kuvat: pääkuva Arno de la Chapelle ja sisäkuva Senaatti-kiinteistöt.
Faktoja hankkeesta:
- Maata kaivettu 15 000 kuutiota
- Louhintoja tehty 20 000 kuutiota
- Betonirakenteita valettu 3 500 kuutiota
- Teräsrakenteita 340 tonnia
- Pohjois-Euroopan järein torninosturi työmaalla vuoden ajan
- Maanpäällisen rakenteen katolle on istutettu 23 750 kasvia
- Maljan alapinta koostuu 5 000 keraamisesta laatasta, joista jokainen painaa noin 20 kg.
- Rakennuttamisesta vastasi valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja toteutuksesta SRV
- Pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit.
