”Oppilaamme ovat aivan innoissaan uudesta koulusta. Myös lasten silmissä puinen rakennus ja puun näkyminen sisätiloissa on hienoa”, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen kertoo. Into on tarttuvaa laatua: Helsingissä sijaitseva koulu voitti heti alkuunsa vuoden 2021 Puupalkinto-kilpailun yleisöäänestyksen.
Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Se aloitti syyslukukauden uudessa puurakennuksessa Helsingin Etelä-Kaarelassa.
Rakennus on Suomen ensimmäinen uuden opetussuunnitelman mukainen avoimen oppimisympäristön koulu, jossa toimivat kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet sekä lukio.
Rehtori Tuula Väisänen ei puhu luokkahuoneista vaan oppimistiloista ja ryhmätyötiloista.
”Opettamisessa olemme siirtymässä yhä enemmän tiimityöhön ja yhteisopettajuuteen. Joustava monimuoto-oppimisympäristö tukee muutosta erinomaisesti. Tilat tukevat erityisesti vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä – eli tulevaisuuden taitoja. Olemme saaneet viihtyisät ja monipuoliset uudet oppimistilat, joissa on todella hyvä sisäilma”, Väisänen sanoo.
Tervetuloa kierrokselle palkittuun puukouluun!
Koulurakennus on jaettu eri alueisiin, joita voi muunnella joustavasti. Esikoululaisten sekä ykkös- ja kolmosluokkien kotialue on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen omaksi kokonaisuudekseen. Täällä mittakaava on suunniteltu kaikkein pienimmille.
”Muunneltavat tilat tarjoavat monenlaisia aktiivisia ja hiljaisia paikkoja eri oppimistilanteisiin. Kolmosluokkalaiset ovat samalla kotialueella pienimpien kanssa, jotta he voivat toimia heille ikään kuin malleina ja opastajina”, Väisänen kertoo.
Kakkosluokat sekä neloset ja vitoset ovat toisessa kerroksessa omalla alueellaan. Luokat kuudennesta ylöspäin ovat samalla alueella kuin lukiolaiset aineenopetuksen tiloissa.
“Oppilaat viihtyvät täällä selvästi. Parasta heistä on se, että puuta näkyy paljon ja täällä on myös sohvia ja nojatuoleja perinteisten pulpettien ja työpöytien lisäksi.”
Isompien koululaisten alue sekä luonnontieteen ja matematiikan oppimistilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Siellä opiskellaan myös taito- ja taideaineita. Tarjolla on paljon yhteisiä ryhmätyötiloja, joita on helppo muunnella.
Tilat yhdistyvät luontevasti toisiinsa, niiden välissä on seinä tai liikuteltava seinä – joskus vain verho. Perinteisten käytävien sijasta koulussa on torialueita, joita voi käyttää sekä opetukseen että vapaahetkiin.
”Tilat pysyvät siisteinä, koska kengättömässä koulussa kaikki jättävät ulkokenkänsä eteiseen. Koulu on myös tavallista hiljaisempi, kun kaikki 700–800 käyttäjää liikkuvat sukkasillaan tai sisäkengissä,” Väisänen kertoo koulun äänimaisemasta.
Koulun tontti sijaitsee keskellä vilkasta liikennettä Kehä I:n ja Hämeenlinnantien risteyksessä. Tontilla sijaitsi aiemmin huonokuntoisia rakennuksia, joiden käyttäjillä oli havaittu sisäilmaongelmiin viittaava oireilua. Uuden koulurakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 2015, ja hanke käynnistyi varsinaisesti 2017. Samana vuonna Senaatissa aloittanut rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi otti ensitöikseen kouluprojektin haltuunsa.
”Aina sykähdyttää, kun astun sisään koulun keskellä sijaitsevaan tilaan, josta on näkymät moneen suuntaan. Kyllä tästä tuli hieno”, Juolevi hymyilee.
Koulun henkilökunta ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti pitkään suunnitteluvaiheeseen. Varsinainen rakennusurakka alkoi vanhojen rakennusten purkamisella, ja oppilaat siirtyivät pariksi vuodeksi väistötiloihin.
Kouluun ei tehty omaa liikuntasalia, vaan rakennuksen naapuriin rakennettiin erillinen liikuntahalli, joka tarjoaa oppilaille tavallista paremmat liikuntamahdollisuudet.
”Koulurakennuksen viereen rakennettiin yksityinen liikuntahalli, jonka tiloista on koulupäivien aikana käytössä kaksi isoa salia”, Juolevi kertoo.
Liikuntahalli ja koulurakennus muodostavat L:n muotoisen massan, joka suojaa pihaa läheisten teiden melulta ja pienhiukkasilta.
”Koulun piha sijaitsi ennen tontin tienpuoleisessa reunassa, mutta uudessa ratkaisussa toiminnot käännettiin toisin päin. Nyt rakennukset ovat tontin tienpuoleisessa kulmassa ja piha aukeaa pientaloalueelle.”
Pientaloalueelle aukeavalla pihalla on tilaa leikkiä, sinne on tehty myös jalkapallokenttä, nopeasti koottava sählyalue ja koripallokenttä, jonka vihki käyttöön Suomalais-venäläisen koulun alumni koripalloilija Petteri Koponen. Koripallotähti lahjoitti myös korit koululle. Rehtori Tuula Väisänen arvostaa suurta ja monipuolista pihaa – oppilaista puhumattakaan.
”Koulun piha on kaikkien toiveidemme täyttymys!”
Katso video uuden koulun rakentamisesta ja vanhan purkamisesta:
Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus on Suomessa ensimmäinen koulurakennus, joka on tehty Stora Enson uusiutuvasta massiivipuusta. Runko- ja julkisivumateriaali on puuta: ristiinliimattua massiivipuulevyä (CLT) ja liimapuurakenteita. Osana vesikattorakennetta käytettiin myös LVL-viilupuulevyä, julkisivun puu on palosuojakäsitelty ja puupinnat hallitsevat tilojen ilmettä myös koulun sisällä.
”Materiaali vaikuttaa merkittävästi rakennusten hiilijalanjälkeen. Suomalais-venäläisen koulun puumateriaali sitoo hiiltä saman verran kuin 280 henkilöautoa tuottaa vuodessa hiilidioksidipäästöjä”, Senaatin rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi sanoo.
Ennen rakentamisen aloittamista, rakennussuunnitelmalle tehtiin hiilijalanjälkiselvitys. Ehdolla oli kaksi vaihtoehtoa – tehdäkö runko puusta vai betonista. Puurungon hiilijalanjälki osoittautui selvästi pienemmäksi:
Ratkaisu oli onnistunut myös rakentamisen aikaisten hiilidioksidipäästöjen kannalta. Puisen rungon päästöt olivat olennaisesti alemmat kuin betonisen. Puurungosta aiheutunut kustannuslisä osoittautui myös yllättävän vähäiseksi, se oli noin 1,5 prosenttia.
”Teimme tässä hankkeessa ennakkoon hiilijalanjälkilaskelmat, jotta näimme paljonko puun käyttö vaikuttaa. Jatkossa laskelmia tehdään varmaan muistakin uudisrakennuksista. Hanke kokonaisuudessaan antoi paljon oppia puurakentamisesta. Kiitän erityisesti SRV:tä, jonka laajasta puurakentamisosaamisesta oli hyötyä tässä hankkeessa.”
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…
Kun Kiasman työntekijöiltä kysytään, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein peruskorjauksen tuoma parannus, moni kiittelee parantunutta akustiikkaa. Äänenvaimennuksen lisäksi lempirakennuksensa Kiasman akustiikkaa suunnitelleella ja rakentaneella Matti Kilpeläisellä kollegoineen oli myös…
Kiasman korjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese työskentelee yleensä huomattavasti vuonna 1998 valmistunutta Kiasmaa vanhempien kohteiden parissa. Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttäminen onkin viimeisen kahden vuoden aikana opettanut korjausrakentamisen konkaria, jolle ei…
Kiasman peruskorjauksen yhteydessä on kierrätetty noin 170 000 kiloa purkumateriaaleja raaka-aineeksi. Rakennuksen materiaaleja ja osia on myös kunnostettu ja asennettu takaisin paikoilleen vähintään 30 000 kilon edestä. Kiasman sinkkipeltiä on…